Sijoitusrahastoihin 273 miljoonaa euroa uutta pääomaa – erityisesti pitkän koron rahastoihin runsaasti uusia varoja
Tammikuussa uusia pääomia sijoitettiin kaikkiin rahastoluokkiin paitsi lyhyen koron rahastoihin. Eniten uusia varoja sijoitettiin pitkän koron rahastoihin, yhteensä 271 miljoonaa euroa. Yhdistelmärahastoihin sijoitettiin yhteensä 31 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin yhteensä 30 miljoonaa euroa. Osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 18 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin ainoastaan lyhyen koron rahastoista yhteensä 77 miljoonaa euroa.
milj. EUR |
Nettomerkinnät tammikuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.01.2023 |
Osakerahastot |
18 |
18 |
54 128 |
Yhdistelmärahastot |
31 |
31 |
29 632 |
Pitkän koron rahastot |
271 |
271 |
28 388 |
Lyhyen koron rahastot |
-77 |
-77 |
14 105 |
Vaihtoehtoiset rahastot |
30 |
30 |
11 574 |
YHTEENSÄ |
273 |
273 |
137 828 |
Tammikuussa keskeiset globaalit osakeindeksit nousivat. Odotuksia paremmat talousnäkymät Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Kiinassa antoivat myötätuulta osakekurssien nousulle. Rahapolitiikan odotetaan edelleen kiristyvän Yhdysvalloissa ja Euroopassa korkean inflaation selättämiseksi. Yhdysvaltain keskuspankki on kuitenkin jo ilmoittanut hidastavansa kiristyksiä, koska inflaation hidastuminen on jatkunut. Kiinassa maan talouskasvua haitanneiden koronarajoitustoimien päättymisen jälkeen positiivinen vire on heijastunut myös osakeindekseihin.
Pitkän koron rahastoihin sijoittaneille tammikuu oli tuottoisa. Pitkät korot laskivat, mikä vaikutti pitkän koron rahastojen arvostuksiin positiivisesti. Esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Saksan 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen korot laskivat ja yrityslainojen riskimarginaalit kapenivat. Keskuspankkien korkopäätösten seurauksena lyhyet korot sitä vastoin nousivat edelleen.
”Osakekurssit ovat nousseet syksystä lähtien odotuksia suotuisamman talouskehityksen seurauksena. Rahapolitiikan odotetaan kuitenkin edelleen kiristyvän Yhdysvalloissa ja Euroopassa, mikä saattaa aiheuttaa talouskasvun hidastumista. Epävarmuuden oloissa sijoitusten hajauttamisen tärkeys korostuu. Rahastojen kautta hajauttaminen on helppoa ja sitä pystyy tekemään myös pienillä sijoitussummilla” analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Osakerahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa Pohjois-Amerikkaan, Tyynenmeren alueelle, kehittyville markkinoille ja globaalisti sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 396 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin pääasiassa Eurooppaan, Pohjoismaihin ja Suomeen sijoittavista rahastoluokista, yhteensä 351 miljoonaa euroa. Kaikkien rahastoluokkien vuosituotot ja Sharpen 12 kk:n arvot olivat miinusmerkkisiä. Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
milj. EUR |
Nettomerkinnät tammikuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.01.2023 |
Tuotto |
Suomi |
-51 |
-51 |
5 810 |
-11 % |
Pohjoismaat |
-121 |
-121 |
7 071 |
-17 % |
Eurooppa |
-179 |
-179 |
5 447 |
-7 % |
Pohjois-Amerikka |
199 |
199 |
7 606 |
-5 % |
Japani |
-15 |
-15 |
523 |
-6 % |
Tyynenmeren alue |
49 |
49 |
968 |
-4 % |
Kehittyvät markkinat |
77 |
77 |
4 747 |
-11 % |
Maailma |
71 |
71 |
20 441 |
-7 % |
Toimialarahastot |
-12 |
-12 |
1 515 |
-8 % |
YHTEENSÄ |
18 |
18 |
54 128 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin kaikkiin rahastoluokkiin. Varoja sijoitettiin eniten euroalueen korkeariskisiin ja luokiteltuihin yrityslainoihin sekä valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 234 miljoonaa euroa. Kaikkien rahastoluokkien vuosituotot ja Sharpen 12 kk:n arvot olivat miinusmerkkisiä.
milj. EUR |
Nettomerkinnät tammikuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.01.2023 |
Tuotto |
Valtioriski EUR |
35 |
35 |
5 163 |
-13,5 % |
Luokitellut yrityslainat EUR |
154 |
154 |
9 223 |
-10,0 % |
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
45 |
45 |
3 522 |
-6,6 % |
Valtioriski maailma |
5 |
5 |
200 |
-6,4 % |
Luokitellut yrityslainat maailma |
16 |
16 |
6 072 |
-7,5 % |
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
1 |
1 |
1 464 |
-6,6 % |
Kehittyvät markkinat |
15 |
15 |
2 745 |
-7,8 % |
YHTEENSÄ |
271 |
271 |
28 388 |
|
Rahastoraportti, tammikuu 2023
Markkinakatsaus, tammikuu 2023
Tilastokeskuksen vuoden 2020 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,3 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 000 euroa.Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kriisit eivät horjuttaneet pankkisektoria vuonna 2023, vakuutusyhtiöillä hyvä vuosi – tutustu pankki- ja vakuutussektorien vuosikatsauksiin22.4.2024 11:42:24 EEST | Tiedote
Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2023. Kummallakin sektorilla oli hyvä vuosi: tuotot, tulokset ja vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla. Vakuutusyhtiöiden tuloksia paransivat erityisesti osakkeiden ja joukkovelkakirjojen hyvät tuotot. Pankkien häiriönsietokykyä paransivat kertyneet voittovarat, ylimääräiset pääomapuskurit sekä hyvä likviditeettiasema.
Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote
Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.
Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote
Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.
Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote
Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.
Finanssialan Arno Ahosniemi: Hallitus osoitti kriisitietoisuutta, mutta romutti vapaaehtoisen eläkesäästämisen16.4.2024 17:01:02 EEST | Tiedote
Orpon hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset kolmen miljardin sopeutuksista osoittavat siltä kriisitietoisuutta. Kansakuntamme on elänyt jo pitkään reilusti yli varojemme. Toivottavasti nyt tehdyt vaikeat leikkaukset julkisiin menoihin sekä veronkiristykset kääntävät velkasuhteen mahdollisimman pian laskevalle uralle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme