Finanssiala ry

Sijoitusrahastoihin virtaa edelleen uusia pääomia – heinäkuussa 1,3 miljardia euroa

9.8.2021 14:43:28 EEST | Finanssiala ry | Tiedote

Jaa
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin heinäkuussa uutta pääomaa yhteensä 1,3 miljardia euroa. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli heinäkuun lopussa 153 miljardia euroa, kun se toukokuun lopussa oli 150 miljardia euroa. Rahastoraportti sisältää ESG-luokituksen, joka kertoo, miten hyvin rahaston omistuksista on saatavilla vastuullisuuteen liittyvää tietoa.

Heinäkuussa sijoitettiin kaikkiin päärahastoluokkiin uusia pääomia. Osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 236 miljoonaa euroa, lyhyen koron rahastoihin 487 miljoonaa euroa ja pitkän koron rahastoihin 331 miljoonaa euroa. Yhdistelmärahastoihin sijoitettiin 173 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 26 miljoonaa euroa uusia varoja.

milj. EUR

Nettomerkinnät heinäkuu 2021

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.7.2021

Osakerahastot

236

1 725

61 302

Yhdistelmärahastot

172

1 478

31 556

Pitkän koron rahastot

331

1 499

33 383

Lyhyen koron rahastot

487

2 915

18 000

Vaihtoehtoiset rahastot

26

576

8 858

YHTEENSÄ

1 252

8 193

153 098

Koronaviruksen deltavariantin leviäminen aiheutti osakemarkkinoilla hetkellisesti hermostuneisuutta. Markkinoilla heräsi pelko maailmantalouden elpymisen hidastumisesta. Tilastojen mukaan Kiinan talouskasvu hidastui jo vuoden toisella neljänneksellä suhteessa edelliseen neljännekseen. Hetkellisestä hermostuneisuudesta huolimatta keskeiset osakeindeksit lopulta nousivat. Euroopassa ja Yhdysvalloissa yritysten toisen vuosineljänneksen tulosjulkistukset olivat pääasiassa erinomaisia. Osakemarkkinoilla reaktiot tulosjulkistuksiin olivat verrattain vaimeita. Voimakkaasti elvyttävän raha- ja finanssipolitiikan avulla koronakriisin aiheuttamasta taantumasta on toivuttu poikkeuksellisen nopeasti.

Korkosijoittajat nauttivat heinäkuussa hyvistä tuotoista korkojen laskiessa. Lyhyen koron rahastoihin sijoitettiin edelleen merkittävästi uusia varoja. Talouden elpymisen myötä yrityksille syntyy nyt voittovaroja, joille etsitään positiivista korkotuottoa negatiivisten korkojen olosuhteissa.

”Yritysten toisen vuosineljänneksen tulosjulkistukset ja talouden kasvuluvut antoivat positiivista vireyttä sijoitusmarkkinoille. Osakemarkkinoilla ollaan historiallisen korkeissa hintatasoissa, joten markkina on herkkä muutoksille. Koronaviruksen mahdollisten uusien muunnosten leviäminen voi nopeastikin kääntää markkinan suunnan. Kehittyvillä markkinoilla rokotusohjelmat edistyvät epätasaisesti, joten globaalien arvoketjujen kautta talouteen voi tulla yllättäviäkin pullonkauloja eri toimialoille. Pelkona on, että mahdollisten uusien koronarajoitteiden myötä kotitalouksien patoutunut kulutuskysyntä ei pääsekään purkautumaan,” summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.

Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin globaalisti ja Eurooppaan sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 178 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin hyvin vähän Tyynenmeren alueelle ja Pohjois-Amerikkaan sijoittavista rahastoista, yhteensä 4 miljoonaa euroa. Suomeen sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 3,74). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

milj. EUR

Nettomerkinnät heinäkuu 2021

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.7.2021

Tuotto
12 kk (ka.)

Suomi

19

19

7 719

52 %

Pohjoismaat

23

242

8 717

54 %

Eurooppa

42

262

7 881

35 %

Pohjois-Amerikka

-3

210

7 527

37 %

Japani

1

-155

599

24 %

Tyynenmeren alue

11

19

794

26 %

Kehittyvät markkinat

8

-11

6 511

26 %

Maailma

136

1 190

19 868

33 %

Toimialarahastot

-1

-51

1 685

29 %

YHTEENSÄ

236

1 725

61 302

 

Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin kaikkiin rahastoluokkiin. Varoja sijoitettiin eniten globaalisti ja euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 230 miljoonaa euroa. Lisäksi euroalueen valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin sijoitettiin yhteensä 48 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 8,3 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 4,23).

milj. EUR

Nettomerkinnät heinäkuu 2021

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.7.2021

Tuotto
12 kk (ka.)

Valtioriski EUR

48

452

6 083

0,3 %

Luokitellut yrityslainat EUR

138

634

10 239

3,2 %

Korkeariskiset yrityslainat EUR

36

149

3 900

8,0 %

Valtioriski maailma

0

4

128

0,4 %

Luokitellut yrityslainat maailma

92

361

7 821

3,0 %

Korkeariskiset yrityslainat maailma

3

199

1 862

8,3 %

Kehittyvät markkinat

14

-299

3 350

4,8 %

YHTEENSÄ

331

1 499

33 383

 

Rahastoraportti, heinäkuu 2021

Markkinakatsaus, heinäkuu 2021  

Tilastokeskuksen vuoden 2019 varallisuustutkimuksen mukaan 34 prosentilla, eli noin 954 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 6 200 euroa.Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.

ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.

Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote

Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen

Näin lobbasimme – FA kirjasi avoimuusrekisteriin huijausten torjuntaa, yritysrahoituksen saatavuutta ja kansankapitalismia7.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote

Finanssiala ry (FA) ilmoitti avoimuusrekisteriin 51 eri aihetta, joista se lobbasi päättäjiä heinä-joulukuussa 2025. Yleisimpiä aiheita olivat huijausten ja petosten torjunta, yritysrahoituksen saatavuus sekä erilaiset kansankapitalismiin liittyvät asiat. FA julkaisi vuodesta 2020 lähtien vapaaehtoisesti jo ennen avoimuusrekisteriä tiedot tapaamistaan vaikuttajista ja käsitellyistä aiheista omilla verkkosivuillaan. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa kaikki lobbausta harjoittavat organisaatiot ilmoittamaan kaksi kertaa vuodessa lobbauksestaan. Avoimuusrekisterin verkkopalvelusta kuka tahansa voi tarkistaa, mistä aiheista ja keitä poliittisia päättäjiä eri organisaatiot ovat lobanneet. Nyt tarkasteltava raportointijakso on 1.7.–31.12.2025.

Pankkibarometri: Yritysten luotonkysyntä piristyi alkuvuonna – odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä vahvistuneet6.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote

Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja alkuvuoden 2026 aikana hieman enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n (FA) Pankkibarometrista. Odotukset kotitalouksien lainanottohalukkuudesta ovat myönteiset ja kasvaneet hieman edellisestä kyselystä. Kotitalouksien odotetaan kysyvän luottoja erityisesti oman asunnon hankintaan ja remontoinnin sekä sijoittamiseen. Yritykset ovat kysyneet luottoja selvästi enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset ovat varsin myönteiset. Pankkibarometrissaan FA kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Barometrikysely I/2026 tehtiin pankinjohtajille helmikuussa.

"Pankkisääntelyn lopputulos vakaa, mutta tarpeettoman monimutkainen" – Olli Rehn ja Arno Ahosniemi yhtä mieltä yksinkertaistamisesta, eri mieltä pääomavaatimuksista28.2.2026 09:00:00 EET | Tiedote

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn peräänkuuluttaa pankkisääntelyn ja -valvonnan yksinkertaistamista mutta korostaa samalla vahvojen pääomapuskurien merkitystä finanssivakaudelle. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kannattaa vahvasti sääntelyn ja valvonnan yksinkertaistamista. Hän tukee myös Rehnin näkemystä valvonnan oikeusperustan selkeyttämisestä ja oikeudellisesta ennakoitavuudesta. Ahosniemi korostaa, että pääomavaatimusten kokonaistasoa on arvioitava uudelleen, koska ne vaikuttavat siihen, missä määrin pankeilla on luotonantokapasiteettia ja mitä kohteita ne rahoittavat.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye