Sijoitusrahastoihin virtaa edelleen uusia pääomia – heinäkuussa 1,3 miljardia euroa
9.8.2021 14:43:28 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Heinäkuussa sijoitettiin kaikkiin päärahastoluokkiin uusia pääomia. Osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 236 miljoonaa euroa, lyhyen koron rahastoihin 487 miljoonaa euroa ja pitkän koron rahastoihin 331 miljoonaa euroa. Yhdistelmärahastoihin sijoitettiin 173 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 26 miljoonaa euroa uusia varoja.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2021 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.7.2021 |
|
Osakerahastot |
236 |
1 725 |
61 302 |
|
Yhdistelmärahastot |
172 |
1 478 |
31 556 |
|
Pitkän koron rahastot |
331 |
1 499 |
33 383 |
|
Lyhyen koron rahastot |
487 |
2 915 |
18 000 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
26 |
576 |
8 858 |
|
YHTEENSÄ |
1 252 |
8 193 |
153 098 |
Koronaviruksen deltavariantin leviäminen aiheutti osakemarkkinoilla hetkellisesti hermostuneisuutta. Markkinoilla heräsi pelko maailmantalouden elpymisen hidastumisesta. Tilastojen mukaan Kiinan talouskasvu hidastui jo vuoden toisella neljänneksellä suhteessa edelliseen neljännekseen. Hetkellisestä hermostuneisuudesta huolimatta keskeiset osakeindeksit lopulta nousivat. Euroopassa ja Yhdysvalloissa yritysten toisen vuosineljänneksen tulosjulkistukset olivat pääasiassa erinomaisia. Osakemarkkinoilla reaktiot tulosjulkistuksiin olivat verrattain vaimeita. Voimakkaasti elvyttävän raha- ja finanssipolitiikan avulla koronakriisin aiheuttamasta taantumasta on toivuttu poikkeuksellisen nopeasti.
Korkosijoittajat nauttivat heinäkuussa hyvistä tuotoista korkojen laskiessa. Lyhyen koron rahastoihin sijoitettiin edelleen merkittävästi uusia varoja. Talouden elpymisen myötä yrityksille syntyy nyt voittovaroja, joille etsitään positiivista korkotuottoa negatiivisten korkojen olosuhteissa.
”Yritysten toisen vuosineljänneksen tulosjulkistukset ja talouden kasvuluvut antoivat positiivista vireyttä sijoitusmarkkinoille. Osakemarkkinoilla ollaan historiallisen korkeissa hintatasoissa, joten markkina on herkkä muutoksille. Koronaviruksen mahdollisten uusien muunnosten leviäminen voi nopeastikin kääntää markkinan suunnan. Kehittyvillä markkinoilla rokotusohjelmat edistyvät epätasaisesti, joten globaalien arvoketjujen kautta talouteen voi tulla yllättäviäkin pullonkauloja eri toimialoille. Pelkona on, että mahdollisten uusien koronarajoitteiden myötä kotitalouksien patoutunut kulutuskysyntä ei pääsekään purkautumaan,” summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin globaalisti ja Eurooppaan sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 178 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin hyvin vähän Tyynenmeren alueelle ja Pohjois-Amerikkaan sijoittavista rahastoista, yhteensä 4 miljoonaa euroa. Suomeen sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 3,74). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2021 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.7.2021 |
Tuotto |
|
Suomi |
19 |
19 |
7 719 |
52 % |
|
Pohjoismaat |
23 |
242 |
8 717 |
54 % |
|
Eurooppa |
42 |
262 |
7 881 |
35 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-3 |
210 |
7 527 |
37 % |
|
Japani |
1 |
-155 |
599 |
24 % |
|
Tyynenmeren alue |
11 |
19 |
794 |
26 % |
|
Kehittyvät markkinat |
8 |
-11 |
6 511 |
26 % |
|
Maailma |
136 |
1 190 |
19 868 |
33 % |
|
Toimialarahastot |
-1 |
-51 |
1 685 |
29 % |
|
YHTEENSÄ |
236 |
1 725 |
61 302 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin kaikkiin rahastoluokkiin. Varoja sijoitettiin eniten globaalisti ja euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 230 miljoonaa euroa. Lisäksi euroalueen valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin sijoitettiin yhteensä 48 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 8,3 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 4,23).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2021 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.7.2021 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
48 |
452 |
6 083 |
0,3 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
138 |
634 |
10 239 |
3,2 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
36 |
149 |
3 900 |
8,0 % |
|
Valtioriski maailma |
0 |
4 |
128 |
0,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
92 |
361 |
7 821 |
3,0 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
3 |
199 |
1 862 |
8,3 % |
|
Kehittyvät markkinat |
14 |
-299 |
3 350 |
4,8 % |
|
YHTEENSÄ |
331 |
1 499 |
33 383 |
|
Rahastoraportti, heinäkuu 2021
Markkinakatsaus, heinäkuu 2021
Tilastokeskuksen vuoden 2019 varallisuustutkimuksen mukaan 34 prosentilla, eli noin 954 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 6 200 euroa.Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Geopoliittiset myrskyt ohjasivat sijoituksia Eurooppaan – Suomalaisiin rahastoihin tammikuussa yli miljardi euroa10.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin tammikuussa yhteensä 1,1 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi yli 205 miljardiin euroon, kun se joulukuun 2025 lopussa oli 202 miljardia euroa.
Herääkö yksityinen kulutus viimein horroksestaan? Ennusteissa varovaisia merkkejä talouden elpymisestä9.2.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Tuoreimmissa talousennusteissa Suomen talouskehityksen ennakoidaan vähitellen elpyvän, mutta kasvusta ei odoteta rivakkaa. Ensi vuodelle ennustetaan jonkin verran tätä vuotta nopeampaa kasvua. Kehitystä voivat häiritä maailmantalouden epävarmuudet, erityisesti Yhdysvaltojen arvaamaton kauppapolitiikka. Tammikuun aikana julkaistuista ennusteista korkeimman kasvuluvun antaa OP Pohjolan ennuste, jonka mukaan Suomen talous kasvaisi 1,5 prosenttia vuonna 2026. Matalinta kasvulukua ennustaa Säästöpankkiryhmä, jonka mukaan talous kasvaisi tänä vuonna 0,8 prosenttia. Yksityisen kulutuksen odotetaan vähitellen piristyvän korkojen laskun, palkkojen nousun ja kotitalouksien vahvistuneiden taseiden myötä. Tammikuussa ennusteensa Suomen tämän ja ensi vuoden talouskasvusta julkaisivat Suomen Hypoteekkiyhdistys (Hypo), Nordea, OP Pohjola, Säästöpankkiryhmä, Aktia ja Swedbank. Swedbankin ennuste on mukana nyt ensimmäistä kertaa. Finanssiala ry (FA) kokoaa sivuilleen listausta pankkien, viranomaisten j
Komissiolla kannatettavat tavoitteet edistää eläkesäästämistä – Suomen hallitus on valitettavasti unohtanut sekä ohjelmansa että EU-linjauksensa7.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä komission tavoitetta edistää lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. Keinot markkinan edistämiseksi ovat kuitenkin rajallisia ja vaikuttavuudeltaan vähäisiä. FA ihmettelee, miksi hallitus EU-politiikassaan kannattaa vapaaehtoisen eläkesäästämisen edistämistä mutta kotimaan politiikassa toimii toisin. Hallitus käytännössä lopetti vapaaehtoisen eläkesäästämisen lakkauttamalla sen verokannusteen 1.1.2027 lukien. Vakuutussäästäminen on edelleen suosiossa: säästöt ovat kasvaneet vuodessa 7,7 prosenttia. EU-komissio kaavailee uudistuksia edistääkseen lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. Tavoitteena on paremmin vanhusaikaan taloudellisesti varautunut väestö. Uudistuksiin kuuluu eläkesäästämiseen liittyviä suosituksia muun muassa eläkerekistereistä, verokannusteista sekä muutoksia IORP- ja PEPP-direktiiveihin. Suomen hallitus on ilmoittanut EU-tasolla kannattavansa täydentävien lisäeläkejärjestelyjen kehittämistä lakisää
Avaako kvanttiteknologia salatun tietoliikenteen hyökkääjille? Finanssiyhtiöt selvittivät varautumistaan pilotissa3.2.2026 11:08:30 EET | Tiedote
Lähes kaikki digitaalinen toiminta sekä finanssitoimialalla että muualla perustuu ulkopuolisilta salattuun eli kryptattuun tietoliikenteeseen. Nykytekniikalla salausten murtaminen ei ole mahdollista, mutta tulevaisuudessa kvanttiteknologia voi mahdollistaa vihamielisille toimijoille pääsyn kryptattuun tietoliikenteeseen. Joukko suomalaisia finanssiyhtiöitä osallistui pilottiin, joka osoitti, että siirtyminen kvanttiteknologian kestävään salaukseen on jo mahdollista. Siirtymä on aloitettava pian, sillä salattua arkaluontoista tietoa voidaan kerätä jo nyt odottamaan kvanttiteknologian kehitystä.
Tiensä Talousgurun finaaliin selvitti 14 kovatasoista lukiolaista eri puolilta Suomea – seuraa finaalia suorana 26.2. Kauppalehden sivuilta2.2.2026 11:00:14 EET | Tiedote
Talousgurun alkukilpailussa toisistaan mittaa otti lähes 1100 lukiolaista 116 lukiosta eri puolilla Suomea. Finaaliin tiensä selvitti 14 lukiolaista, joista perinteiseen tapaan 5 valittiin alueidensa parhaina ja 9 absoluuttisesti parhaiden tulosten mukaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme