Sijoitusrahastojen pääomakanta supistui tuntuvasti vuonna 2022
Ennätyksellisen kasvuvuoden 2021 jälkeen suomalaisten sijoitusrahastojen[1] rahastopääomakanta supistui tuntuvasti vuonna 2022. Vuoden 2022 lopussa rahastopääomakanta oli 137,5 mrd. euroa, mikä on yli 25 mrd. euroa vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Rahastopääomakannan supistuminen johtui pääosin sijoitusrahastojen omistuksessa olevien arvopapereiden arvonlaskusta, mutta myös lunastuksia rahastoista tehtiin runsaasti.
Vuoden 2022 aikana rahastopääoman arvo laski 20,2 mrd. euroa, ja lunastuksia[2] rahastoista tehtiin 5 mrd. euron edestä. Suurimpien rahastotyyppien, osake- ja korkorahastojen, pääoma supistui vuoden 2022 aikana lähes saman verran (yli 12 mrd. euroa). Supistumiseen vaikuttivat korkojen nousu ja osakekurssien lasku. Joulukuun 2022 lopussa osakerahastojen rahastopääomakanta oli 58,3 mrd. euroa ja korkorahastojen 52,6 mrd. euroa. Osake- ja korkorahastot kattavat 81 % sijoitusrahastojen koko rahastopääomakannasta. Seuraavaksi suurimmat rahastotyypit ovat yhdistelmä- ja kiinteistörahastot.
Vuoden 2022 aikana selvästi eniten lunastuksia tehtiin korkorahastoista. Vuoden 2022 aikana uusia merkintöjä korkorahastoihin tehtiin 18,5 mrd. euron ja lunastuksia 24,1 mrd. euron edestä eli nettolunastukset korkorahastoista olivat 5,6 mrd. euroa. Osakerahastoista nettolunastuksia tehtiin 1,1 mrd. euron edestä. Vuoden 2022 aikana eniten uusia sijoituksia[3] tehtiin kiinteistörahastoihin, joihin uusia merkintöjä tehtiin 750 milj. euron arvosta enemmän kuin lunastuksia. Vuoden 2022 aikana eniten (1,6 mrd. euron arvosta) lunastuksia suomalaisista sijoitusrahastoista tekivät yritykset. Niistä 65 % oli suomalaisten yritysten tekemiä.
Suurin osa rahastojen sijoituksista kohdistui ulkomaille
Joulukuun 2022 lopussa suomalaisten sijoitusrahastojen 141,9 mrd. euron sijoituksista 32 % kohdistui kotimaahan ja 68 % ulkomaille. Kotimaisista sijoituksista suurin osa (39 %) oli rahastojen keskinäisiä sijoituksia. Sijoituksista 27 % kohdistui suoraan suomalaisten yritysten osakkeisiin.
Suurimmat ulkomaiset sijoitukset kohdistuivat pörssinoteerattuihin osakkeisiin (44 %) ja joukkovelkakirjalainoihin (33 %). Ulkomaisista osakesijoituksista suurin osa (45 %) kohdistui yhdysvaltalaisiin osakkeisiin. Suurin osa (20 %) rahastojen omistamista ulkomaisista joukkovelkakirjalainoista oli ruotsalaisten liikkeeseen laskemia. Kokonaisuudessaan suurimmat ulkomaiset sijoitukset kohdistuivat Yhdysvaltoihin (23,2 mrd. euroa), Luxemburgiin (13,3 mrd. euroa) ja Ruotsiin (11,6 mrd. euroa).
Suomalaiset kotitaloudet sijoitusrahastojen suurin omistaja
Joulukuun 2022 lopussa suomalaiset kotitaloudet omistivat suoraan rahasto-osuuksia suomalaisista sijoitusrahastoista 30,0 mrd. euron edestä, mikä on 13 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Suomalaisten kotitalouksien varoja kanavoituu myös runsaasti kotimaisiin sijoitusrahastoihin vakuutuslaitosten kanssa tehtyjen sijoitussidonnaisten vakuutussopimusten kautta. Suomen Pankin sijoitusrahastotilastoissa nämä näkyvät vakuutuslaitosten sijoituksina.
Lisätietoja antavat
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi,
Ville Tolkki, puh. 09 183 2420, sähköposti: ville.tolkki(at)bof.fi.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/saastaminen-ja-sijoittaminen/.
Seuraava Säästäminen ja sijoittaminen -tiedote julkaistaan 11.5.2023 klo 10.
[1] Sisältää Suomeen rekisteröidyt sijoitusrahastot ja erikoissijoitusrahastot.
[2] Nettomääräiset lunastukset
[3] Nettomääräisesti.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Tillväxttakten för utestående bostadslån är exceptionellt långsam30.3.2023 10:00:00 EEST | Tiedote
I februari 2023 mattades årstillväxten i hushållens utestående bostadslån[1] (107,9 miljarder euro) av till 0,6 %, när den ännu vid motsvarande tid för ett år sedan var 3,8 %. Årstillväxttakten har mattats av på grund av mindre utbetalningar av bostadslån. I februari 2023 minskade det utestående beloppet av investeringsbostadslån (8,7 miljarder euro) med 0,1 % jämfört med ett år tidigare, när det ännu i mars 2022 ökade med nästan 8 %. Också tillväxten (0,7 %) i det utestående beloppet av ägarbostadslån (99,1 miljarder euro) har mattats av betydligt. Intresset för nya bostadslån var fortsatt lågt i februari. I februari 2023 utbetalades nya bostadslån för 980 miljoner euro. Utbetalningarna av bostadslån har senast varit mindre 2003. Genomsnittsräntan på nya utbetalda bostadslån var 3,80 % i februari 2023. Genomsnittsräntan på nya investeringsbostadslån (4,05 %) var högre än genomsnittsräntan på ägarbostadslån (3,78 %). I februari 2023 var 95 % av de nya bostadslånen bundna till Euribor.
Housing loan stock growing at an exceptionally slow rate30.3.2023 10:00:00 EEST | Press release
In February 2023, the year-on-year rate of growth of the stock of households’ housing loans[1] (EUR 107.9 billion) slowed down to 0.6%, having stood at 3.8% just a year earlier. Annual growth has slowed down due to decreasing drawdowns of housing loans. In February 2023, the stock of buy-to-let housing loans (EUR 8.7 billion) contracted 0.1% year-on-year, in stark contrast with a growth rate of almost 8% in March 2022. The rate of growth of the owner-occupied housing loan stock (EUR 99.1 billion) has also slowed down significantly, to 0.7%. The drawdowns of new housing loans remained sluggish in February. In February 2023, new drawdowns of housing loans amounted to EUR 980 million. The last time housing loan drawdowns were this low in February was in 2003. In February 2023, the average interest rate on new housing loan drawdowns was 3.80%. The average interest rate on buy-to-let housing loans (4.05%) was higher than that of owner-occupied housing loans (3.78%). In February 2023, 95% of
Asuntolainakannan kasvuvauhti poikkeuksellisen hidasta30.3.2023 10:00:00 EEST | Tiedote
Helmikuussa 2023 kotitalouksien asuntolainakannan[1] (107,9 mrd. euroa) vuosikasvuvauhti hidastui 0,6 prosenttiin, kun se vielä vuosi sitten vastaavana aikana oli 3,8 %. Vuosikasvuvauhti on hidastunut vähentyneiden asuntolainanostojen vuoksi. Helmikuussa 2023 sijoitusasuntolainakanta (8,7 mrd. euroa) supistui vuoden takaiseen verrattuna 0,1 %, kun se vielä vuoden 2022 maaliskuussa kasvoi lähes 8 prosentin vauhdilla. Myös omistusasuntolainakannan (99,1 mrd. euroa) kasvuvauhti (0,7 %) on hidastunut merkittävästi. Uusien asuntolainojen nostot jatkuivat vähäisinä helmikuussa. Helmikuussa 2023 uusia asuntolainoja nostettiin 980 milj. euron edestä. Viimeksi helmikuussa on tehty vähemmän asuntolainanostoja vuonna 2003. Helmikuussa 2023 uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli 3,80 %. Uusien sijoitusasuntolainojen keskikorko (4,05 %) oli korkeampi kuin omistusasuntolainojen (3,78 %). Helmikuussa 2023 uusista asuntolainoista 95 % sidottiin euriborkorkoihin. Muita viitekorkoja käytetään
Svagare resultat för Finlands Bank på grund av stigande räntor24.3.2023 11:00:00 EET | Tiedote
Bankfullmäktige har i dag fastställt Finlands Banks bokslut på framställning av Finlands Banks direktion. Finlands Banks reviderade resultat för räkenskapsåret 2022 är noll euro efter upplösning av avsättningar. Avsättningen för valutakurs- och prisrisker upplöstes med 165 miljoner euro för att täcka värderingsförluster på de finansiella tillgångarna, som huvudsakligen hänförde sig till nedgången i marknadsvärdet på värdepapper i dollar. Därtill upplöstes den generella avsättningen med 47 miljoner euro för att täcka det negativa verksamhetsresultatet. ”De stigande räntorna har lett till ett svagare resultat för Finlands Bank. Finlands Bank har förberett sig för uppgången i räntorna genom att stärka sina riskavsättningar redan under perioden av låga räntor. Resultatutsikterna är svaga också de närmaste åren och banken kommer att vara tvungen att upplösa riskavsättningar”, säger vice ordföranden i Finlands Banks direktion Marja Nykänen. Under coronakrisen utökade Eurosystemet de penningp
Rising interest rates reduced Bank of Finland’s profit24.3.2023 11:00:00 EET | Press release
The Parliamentary Supervisory Council has today, upon proposal by the Bank of Finland Board, confirmed the Bank of Finland’s financial statements. The Bank of Finland’s audited profit for the financial year 2022 totals EUR 0.00 after adjustments to provisions. The foreign exchange rate and price difference provision was adjusted downwards by EUR 165 million to cover the valuation losses on financial assets arising mainly from the fall in the market value of dollar-denominated securities. A reduction of EUR 47 million in the general provision was also made, to cover the negative operating profit. “The rise in interest rates has reduced the Bank of Finland’s profit. The Bank had already prepared for higher interest rates by strengthening its risk provisions when interest rates were low.In the immediate years ahead, there will be a further need to use risk provisions, as the profit outlook is weak,” says Bank of Finland Deputy Governor Marja Nykänen. During the COVID-19 crisis, the Eurosy
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme