Sinilevätilanne rauhoittunut Pohjois-Karjalassa

Sinilevää on havaittu tämän viikon aikana vain vähäisiä määriä Pohjois-Karjalan alueella. Virallisilla havaintopaikoilla sinilevää ei ole havaittu lainkaan. Kansalaiset ovat ilmoittaneet tämän viikon aikana vain kahdesta sinilevähavainnosta. Havainnot ovat koskeneet vähäistä määrää sinilevää.

Jos sää tyyntyy ja lämpenee tuulisen ja sateisen sääjakson jälkeen, riski sinilevien pintakukintojen muodostumiselle on suuri. Runsaimmat sinileväkukinnat ajoittuvat järvillä yleensä heinä-elokuulle.

Tuulisten säiden jälkeen vesistössä voi olla kasvinpalasia, kariketta ja muuta sameutta aiheuttavaa ainesta. Järvillä voi esiintyä myös ruskeita tai ruosteenpunaisia lauttoja. Ne aiheutuvat ruostesienen itiöiden massaesiintymistä. Kuusensuopursuruosteen itiöitä voi havaita eniten heinäkuun lopulta alkaen elokuulle. Ruostesienen itiöt ovat terveydelle vaarattomia, mutta voivat runsaana esiintymänä aiheuttaa samankaltaisia silmäoireita kuin siitepölylautat.

Pielisen (Nurmes) pintaveden lämpötila on 20,9 astetta ja Pielisjoen (Joensuu) 21,2 astetta. Epävakaisesta säästä huolimatta pintavesien lämpötilat ovat kaksi astetta lämpimämpiä Pielisjoessa pitkänajan keskiarvoon verrattuna.

Sinilevätilanteesta tiedottaminen

Valtakunnallista sinilevätilannetta seurataan 25 kesää Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), ELY-keskusten, kuntien ja vapaaehtoisten havaitsijoiden yhteistyönä. Koulutetut havaitsijat tekevät havainnot vakiokohteissa silmämääräisesti viikoittain tiistain–keskiviikon aikana kesä–syyskuussa. Koko Suomen kattavan havainnoinnin tavoite on saada yleiskuva sisävesien ja merialueen sinilevätilanteesta.

Sinilevätilannetiedot kootaan Järvi-meriwikiin sinilevätilannesivuille. Suomen ympäristökeskus julkaisee koko maan sinileväkatsaukset kesä–elokuussa torstaisin. Pohjois-Karjalan ELY-keskus julkaisee sinileväkatsauksia tarpeen mukaan torstaisin kesä–syyskuussa.

Sinilevät voivat olla terveydelle haitallisia

Sinileväiseen veteen tulisi suhtautua siten, että se saattaa aiheuttaa terveyshaittaa ja veden käyttöä tulisikin välttää. Sinilevän myrkyllisyyttä ei voida määrittää silmämääräisesti. Sinilevät tuottavat monia yhdisteitä, jotka voivat olla haitallisia ja aiheuttaa oireita. Sinilevät voivat tuottaa muun muassa hermo- tai maksamyrkkyjä ja muita yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa iho-oireita.

Ilmoita havainnoistasi

Kaikki voivat tallentaa tietoja järvien sinilevätilanteesta sekä muista järvikohtaisista havainnoista, kuten pintaveden lämpötilasta, Järvi-meriwiki-palveluun havaintolähetti-sovelluksen avulla. Myös havainnot sinilevättömästä vedestä ovat tärkeitä. Ympäristöhallinnon TARKKA-palvelun kautta voi seurata sinilevätilannetta satelliittikuvista.

Sinilevä voi näyttää vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta tai raidoilta vedessä, kun sinilevää on vähäisiä määriä vedessä. Runsaat kukinnot näyttäytyvät tyynellä säällä vihreiltä tai kellertäviltä levälautoilta.

Sinilevää vai muuta levää?

Keppi- ja lasitestillä voi arvioida, onko kyseessä sinilevä vai jokin muu levä. Jos levämassa hajoaa kepin kosketuksesta, kyseessä on todennäköisesti sinilevää. Jos massa jää keppiin kiinni roikkumaan, kyseessä on todennäköisesti jokin rihmamainen levä.

Levämassaa voi myös laittaa vesilasiin ja antaa sen seistä noin tunnin. Jos levämassa nousee astiassa vedenpinnalle, kyseessä on todennäköisesti sinilevä.

Sinilevänäytteiden toimittaminen

Pohjois-Karjalan ELY-keskus ottaa vastaan sinilevänäytteitä maakunnan alueelta arkipäivisin klo 9–14. Näytteessä tulisi olla silminnähtävästi sinilevää. Sinilevänäytteiden toimittamisesta tulee sopia etukäteen. Lisää tietoa löytyy ely-keskus.fi-sivustolta.