Sinkkipinnoitettujen muottikarkaistavien terästen prosessointi vaatii poikkeuksellisen matalaa kuumamuovauslämpötilaa ja teräksen koostumuksen räätälöintiä

Henkilöauton korirakenne koostuu komponenteista, joita valmistetaan lähinnä useista eri teräslaaduista. Muottikarkaisuteknologia mahdollistaa monimutkaisten, mutta erittäin lujien teräskomponenttien valmistuksen. Teräksen korkean lujuuden ansiosta komponenttien seinämäpaksuutta voidaan ohentaa ja siten keventää koko autokoria. Tämä mahdollistaa CO2 -päästöjen sekä polttoaineen tai sähkönkulutuksen minimoimisen.
– Uusien muottikarkaistavien teräslaatujen kehitys edellyttää laajamittaista ymmärrystä fysikaalisesta metallurgiasta sekä itse valmistusprosessin yksityiskohtaista hallintaa, Henri Järvinen kertoo.
Sinkkipinnoitettuja laatuja pidetään markkinoilla ns. premium-tuotteina, mutta ne ovat haastavia prosessoida ilman laatuongelmia. Sinkkipinnoitteen ja sinkkirikkaiden faasien matala sulamispiste altistaa myös teräksen haitallisille säröilyilmiöille.
– Oli mielenkiintoista huomata, että myös pinnoite asettaa rajoituksia teräksen kemialliselle koostumukselle ja päinvastoin. Löydös tulee varmasti ohjaamaan näiden materiaalien tutkimusta ja kehitystä, Järvinen sanoo.
Henri Järvinen tutki työssään sekä kaupallisia teräslaatuja että väitöstyön aikana suunniteltuja, toisen sukupolven muottikarkaistavia teräksiä. Laboratorioon rakennetulla tutkimuslaitteistolla pystyttiin tutkimaan itse prosessiin liittyviä erityispiirteitä ja ymmärtämään pinnoitteen ja teräksen rajapinnalla tapahtuvat ilmiöt.
– Pinnoite ja teräs sulautuvat yhteen korkean lämpötilan lämpökäsittelyprosessissa, minkä vuoksi on oleellista ymmärtää, että tässä materiaaliryhmässä teräs ja pinnoite muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, sanoo Järvinen.
Tutkimuksessa havaittiin, että kaupallisia standardilaatuja ei voida prosessoida menestyksekkäästi sinkkipinnoitettuina versioina. Säröilyn välttäminen ja onnistunut prosessointi myös lopputuotteiden korroosionkeston kannalta, on mahdollista ainoastaan siten, että kuumamuovaus toteutetaan poikkeuksellisen matalassa lämpötilassa. Tämä puolestaan edellyttää teräksen koostumuksen muokkausta.
Henri Järvinen on työskennellyt vuodesta 2018 lähtien Metso Outotecin palveluksessa (ent. Metso Minerals).
Diplomi-insinööri Henri Järvisen materiaalitekniikan alaan kuuluva väitöskirja Processing and Properties of Hot-Dip Galvanized Press-Hardening Steels tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnassa perjantaina 12.11.2021 klo 12 alkaen Konetalon auditoriossa K1702, Korkeakoulunkatu 6, Tampere. Vastaväittäjinä toimivat professori emeritus David Porter Oulun yliopistosta ja professori David Penney Swansean yliopistosta. Kustoksena toimii professori Pasi Peura tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Henri Järvinen
puh. +358 44 297 5146
henri.jarvinen@mogroup.com
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme