Tampereen yliopisto

Sinkkipinnoitettujen muottikarkaistavien terästen prosessointi vaatii poikkeuksellisen matalaa kuumamuovauslämpötilaa ja teräksen koostumuksen räätälöintiä

25.10.2021 14:30:00 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote

Jaa
Sinkkipinnoitetut muottikarkaistut teräkset ovat lujia ja korroosionkestäviä materiaaleja, joita hyödynnetään etenkin henkilöauton korin suojauskomponenttien valmistuksessa. Niiden kaupallista läpimurtoa ovat hidastaneet materiaalin prosessoinnin haasteet ja puutteet materiaalikäyttäytymisen ymmärryksessä. Henri Järvinen selvitti väitöstutkimuksessaan, miten muottikarkaisuprosessin kuumamuovausvaiheessa esiintyvä haitallinen säröily poistetaan ja teräksen mekaaniset ominaisuudet optimoidaan.
Henri Järvinen. Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto
Henri Järvinen. Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Henkilöauton korirakenne koostuu komponenteista, joita valmistetaan lähinnä useista eri teräslaaduista. Muottikarkaisuteknologia mahdollistaa monimutkaisten, mutta erittäin lujien teräskomponenttien valmistuksen. Teräksen korkean lujuuden ansiosta komponenttien seinämäpaksuutta voidaan ohentaa ja siten keventää koko autokoria. Tämä mahdollistaa CO2 -päästöjen sekä polttoaineen tai sähkönkulutuksen minimoimisen.

– Uusien muottikarkaistavien teräslaatujen kehitys edellyttää laajamittaista ymmärrystä fysikaalisesta metallurgiasta sekä itse valmistusprosessin yksityiskohtaista hallintaa, Henri Järvinen kertoo.

Sinkkipinnoitettuja laatuja pidetään markkinoilla ns. premium-tuotteina, mutta ne ovat haastavia prosessoida ilman laatuongelmia. Sinkkipinnoitteen ja sinkkirikkaiden faasien matala sulamispiste altistaa myös teräksen haitallisille säröilyilmiöille.

– Oli mielenkiintoista huomata, että myös pinnoite asettaa rajoituksia teräksen kemialliselle koostumukselle ja päinvastoin. Löydös tulee varmasti ohjaamaan näiden materiaalien tutkimusta ja kehitystä, Järvinen sanoo.

Henri Järvinen tutki työssään sekä kaupallisia teräslaatuja että väitöstyön aikana suunniteltuja, toisen sukupolven muottikarkaistavia teräksiä. Laboratorioon rakennetulla tutkimuslaitteistolla pystyttiin tutkimaan itse prosessiin liittyviä erityispiirteitä ja ymmärtämään pinnoitteen ja teräksen rajapinnalla tapahtuvat ilmiöt.

– Pinnoite ja teräs sulautuvat yhteen korkean lämpötilan lämpökäsittelyprosessissa, minkä vuoksi on oleellista ymmärtää, että tässä materiaaliryhmässä teräs ja pinnoite muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, sanoo Järvinen.

Tutkimuksessa havaittiin, että kaupallisia standardilaatuja ei voida prosessoida menestyksekkäästi sinkkipinnoitettuina versioina. Säröilyn välttäminen ja onnistunut prosessointi myös lopputuotteiden korroosionkeston kannalta, on mahdollista ainoastaan siten, että kuumamuovaus toteutetaan poikkeuksellisen matalassa lämpötilassa. Tämä puolestaan edellyttää teräksen koostumuksen muokkausta.

Henri Järvinen on työskennellyt vuodesta 2018 lähtien Metso Outotecin palveluksessa (ent. Metso Minerals).

Diplomi-insinööri Henri Järvisen materiaalitekniikan alaan kuuluva väitöskirja Processing and Properties of Hot-Dip Galvanized Press-Hardening Steels tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnassa perjantaina 12.11.2021 klo 12 alkaen Konetalon auditoriossa K1702, Korkeakoulunkatu 6, Tampere. Vastaväittäjinä toimivat professori emeritus David Porter Oulun yliopistosta ja professori David Penney Swansean yliopistosta. Kustoksena toimii professori Pasi Peura tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Henri Järvinen
puh. +358 44 297 5146
henri.jarvinen@mogroup.com

Kuvat

Henri Järvinen. Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto
Henri Järvinen. Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Tutkimus yllätti: kaupunkien ilmanlaatua heikentääkin tuttu kemiallinen yhdiste29.6.2026 10:00:00 EEST | Tiedote

Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet kemiallisen prosessin, joka yllättäen voikin lisätä pienhiukkasten muodostumista kaupunkiympäristöissä. Tutkimus osoittaa, että typpioksidi – ilmansaaste, jota syntyy pääasiassa liikenteessä, energiantuotannossa ja muissa polttoprosesseissa – voi edistää haitallisten pienhiukkasten muodostumista ilmakehässä. Ilmakehätieteessä on pitkään vallinnut päinvastainen käsitys.

Uudelleen käytettäväksi suunniteltu betonirakennus voi olla taloudellisesti ja ympäristön kannalta kannattavampi17.6.2026 10:10:00 EEST | Tiedote

Tampereen yliopiston laskennallisen tapaustutkimuksen mukaan betonirakenteiden uudelleenkäyttö on järkevää ja pitkällä tähtäimellä kustannustehokasta, jos rakentamisessa on käytetty samaan mittaan standardoituja komponentteja. Purettavaksi ja uudelleen käytettäväksi suunnitellun betonirunkoisen kerrostalon elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on pienempi kuin nykyrakentamisen mukaisen puukerrostalon, kertovat tutkijat.

Laaja geneettinen tutkimus paljastaa uusia syitä raskaudenaikaisen maksasairauden taustalla16.6.2026 14:10:00 EEST | Tiedote

Raskaushepatoosi eli raskaudenaikainen intrahepaattinen kolestaasi (ICP) on tavallisin raskauden aikana esiintyvä maksan toiminnan häiriö. ICP:ssä sappihappojen normaali kulku häiriytyy. Kansainvälisessä tutkimuksessa osoitettiin, että sairauden perinnöllinen alttius liittyy vahvasti sappihappojen säätelyyn sekä rasva- ja kolesteroliaineenvaihduntaan. Löydökset avaavat uusia mahdollisuuksia äitien terveyden ja raskauteen liittyvien maksasairauksien tutkimukseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye