Sisä-Suomen aluekatsaus 1-12/2021: Finnveran rahoitus ennätystasolle Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä rahoitus normalisoitui
Viime vuoden normaalivuosia hieman korkeampi rahoituksen kokonaismäärä alueella johtui pääasiassa uuden kasvun rahoittamisesta liittyen käyttöpääomatarpeisiin sekä yritysten investointiaikeiden realisoitumiseen.
– Kun keväällä 2020 yrityksille myönnettiin käyttöpääomarahoitusta maksuvalmiuden turvaamiseksi tilanteessa, jossa pandemia vaikutti yrityksen liiketoimintaan, vuonna 2021 käyttöpääomarahoitusta myönnettiin pääasiassa yritysten liiketoiminnan uuteen kasvuun, sanoo Finnveran Sisä-Suomen aluejohtaja Juha Ketola.
Positiivista on, että 63 prosenttia myönnetystä rahoituksesta kohdistui alueella kasvuhakuisille yrityksille, kun vastaava luku oli edellisenä vuonna 54 prosenttia.
Alueen maakunnista Pirkanmaan pk- ja midcap-yrityksille myönnettiin vuonna 2021 rahoitusta yhteensä 100 miljoonaa euroa (146), Päijät-Hämeeseen 44 miljoonaa euroa (36) ja Kanta-Hämeeseen 16 miljoonaa euroa (23). Alueelle tehtiin myönteisiä rahoituspäätöksiä lähes 1 000 yritykselle. Finnveran rahoituksella myötävaikutettiin yli 1 300 uuden työpaikan syntymiseen.
Pirkanmaalla voimakkain tarve käyttöpääomarahoitukselle, investoinnit ja omistajanvaihdokset yhä huomattavan matalalla
Pirkanmaalla Finnvera oli yhdessä pankkien ja muiden rahoittajien kanssa rahoittamassa yhteensä 348 miljoonaa euron kokonaisrahoitushankkeita. Pääosa tästä, yhteensä 279 miljoonaa euroa, kohdistui yritysten käyttöpääomatarpeisiin. Kokonaishankkeista investointien osuus 44 miljoonaa euroa oli yhä huolestuttavan matala eli noin 13 prosenttia. Investointien osuus pysyi lähes vuoden 2020 tasolla. Vuoteen 2019 nähden ero oli selvä, sillä tuolloin investointien osuus kokonaishankkeista oli 42 prosenttia.
Yritysten omistuksenvaihdoksia Finnveran rahoitti Pirkanmaalla 67 kappaletta ja niihin kohdistui Finnveran myöntämää rahoitusta yhteensä 8 miljoonaa euroa vuonna 2021. Tämä oli yhä huomattavasti matalammalla tasolla kuin ennen koronaa.
– Toimialoittain tarkasteluna rahoitusta myönnettiin matkailu- ja erityisesti ravitsemusalan yrityksille yhä suhteellisesti enemmän kuin ennen pandemiaa. Toimialan yritysten toimintaan korona vaikutti huomattavasti voimakkaammin kuin teollisuusyrityksiin, ja sen vuoksi ulkopuolista rahoitusta on tarvittu kahden edellisen vuoden aikana huomattavasti enemmän toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi, liiketoiminnan uudelleen käynnistämiseksi ja kasvuun. Teollisuusyrityksille myönnettiin vähiten rahoitusta viiteen vuoteen, jatkaa Juha Ketola.
Päijät-Hämeessä teolliset investointiaikeet käynnistyivät
Päijät-Hämeessä Finnvera oli mukana rahoittamassa yhteensä 111 miljoonan euron kokonaishankkeita. Näistä investointien osuus oli 62 miljoonaa euroa, mikä oli erittäin merkittävä osuus. Päijät-Hämeen yrityksillä oli suhteellisesti huomattavasti vähemmän tarvetta käyttöpääomarahoitukselle (25 prosenttia) kuin alueen muissa maakunnissa.
– Vuosi oli sikäli poikkeuksellinen, että investointien kasvua selittää suurelta osin yksittäinen merkittävä investointi. Toivon mukaan tämä kertoo laajemminkin alueen kasvuvireestä ja rohkaisee muitakin investointeja alueella talouden kasvaneesta epävarmuudesta huolimatta, Ketola sanoo.
Yrityskauppoja Finnvera rahoitti Päijät-Hämeen alueella 29 kappaletta, ja niihin kohdistui Finnveran rahoitusta noin 7 miljoonaa euroa. Kappalemääräisesti omistajanvaihdoksia oli Päijät-Hämeessä vähemmän kuin ennen koronaa, mutta euromääräisesti enemmän, jolloin rahoitukset olivat keskimäärin aiempaa suurempia.
Finnveran myöntämästä kokonaisrahoituksesta yhteensä 66 prosenttia kohdistui maakunnassa teollisille toimialoille. Päijät-Hämeen matkailu- ja ravintola-ala selvisi viime vuonna ilman merkittävää Finnveran lisärahoitusta. Toimialalle myönnettiin vuonna 2021 rahoitusta ainoastaan miljoona euroa (4).
Kanta-Hämeessä rahoituksen kysyntä palasi koronaa edeltävälle tasolle
Kanta-Hämeen alueella Finnvera oli mukana rahoittamassa yhteensä 29 miljoonan euron kokonaisrahoitustarpeita, josta puolet kohdistui yritysten käyttöpääomatarpeisiin. Tämä on kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Investointien osuus rahoitetuista kokonaishankkeista, 10 miljoonaa euroa, oli myös Kanta-Hämeen alueella huolestuttavan alhainen.
– Pk-yritysbarometrin mukaan kasvuhaluisten yritysten määrä ja pk-yritysten investoinnit ovat koko maassa olleet laskussa jo parin vuosikymmenen ajan. Valitettavasti tämä kehitys näkyy myös Kanta-Hämeessä. Alkuvuonna omistajanvaihdokset kasvoivat, ja niiden soisi piristävän alueen yrityskenttää jatkossakin, Ketola sanoo.
Toimintaympäristön nopea muutos tuo haasteita – vientikaupan riskeiltä suojautumisen merkitys korostuu
Nopeasti muuttunut geopoliittinen tilanne tuo haasteita alueen yrityksille. Tilanne koskee erityisesti alueen Venäjän-kauppaa harjoittavia yrityksiä. Toimintaympäristön epävarmuus vaikuttaa myös kuluttajakäyttäytymiseen sekä uusiin investointeihin ja projekteihin.
– Tilanne muuttuu nyt nopeasti, ja seuraamme aktiivisesti tilanteen kehittymistä ja esimerkiksi pakotteiden vaikutuksia asiakkaidemme toimintaan. Uusien vientitakuiden käsittely Venäjälle ja Ukrainaan on keskeytetty. Vientikaupan riskeiltä suojautumisen merkitys korostuu näinä aikoina, muistuttaa aluejohtaja Ketola.
Lisätiedot:
LIITE: Sisä-Suomen aluekatsaus 1-12/2021 (PDF)
Aluejohtaja Juha Ketola kertoo aluekatsauksen tuloksista videolla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Ketola, aluejohtaja, Sisä-Suomi, puh. 040 582 9280
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Finnvera Euroopan investointirahaston osakkaaksi – ”Pyrimme vaikuttamaan, että EU-rahoitus kohdistuu Suomen talouden ja kasvun kannalta parhaalla tavalla”28.11.2025 13:16:26 EET | Tiedote
Finnvera liittyy Euroopan investointirahaston (EIR) osakkaaksi ja aiempaa tiiviimmin osaksi erityisesti pk-yrityksille suunnattua EU-rahoituskenttää. Omistajuuden kautta Finnvera haluaa edistää EIR:ssä aktiivisesti koko Suomen ja suomalaisen rahoitussektorin asiaa, niin pankkien kuin pääomasijoittajienkin eduksi.
Finnvera jatkaa mikroyritysten lainaa ja avaa lainahaun myös aloittaville yrityksille helmikuussa 202627.11.2025 15:41:10 EET | Tiedote
Finnvera avaa uudelleen hakuun lainan mikroyritysten kasvuhankkeisiin. Haku käynnistyy helmikuussa ja lainaa voi hakea heinäkuun 2026 loppuun saakka. Selvitykset maaliskuussa 2025 päättyneestä mikroyritysten lainapilotista ovat valmistuneet, ja niiden perusteella erityisesti kasvu- ja kansainvälistymishakuisilla sekä pienimmillä, alle 4 henkilön yrityksillä ja nuorimmilla, enintään 5 vuotta toimineilla mikroyrityksillä on vaikeuksia saada pankkirahoitusta kasvun vaatimiin toimenpiteisiin. Rahoitusvaikeudet koskevat myös juuri aloittaneita yrityksiä. Jotta uudistavien ja kannattavien ideoiden kasvupotentiaali ei jäisi rahoituksesta kiinni, Finnveran lainaa voivat hakea nyt myös yritykset, joilla ei vielä ole ensimmäistä tilinpäätöstä takanaan. Lainalla Finnvera täydentää rahoitusmarkkinaa.
Rahoitus & kasvu -katsaus: Venäjän-viennin loppu osui pahiten pieniin yrityksiin, suurilla viejillä valmiudet muutoksiin paremmat – Voiko Ukraina korvata Venäjän-vientimarkkinan?20.11.2025 14:02:20 EET | Tiedote
Venäjän-viennin loppuminen kolahti suhteellisesti eniten pieniin yrityksiin ja niihin, joille Venäjä oli pääasiallinen vientimarkkina. Iso kuva työllisyyden, liikevaihdon ja viennin osalta on kuitenkin se, että Venäjälle ennen sotaa tavaroita vieneet yritykset eivät näytä kärsineen taloudellisia tappioita juuri muita vientiyrityksiä enempää. Vaikuttaa siltä, että yritykset ovat löytäneet uusia korvaavia markkinoita, mutta mahdollisesti kannattavuuden kustannuksella, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki Rahoitus & kasvu -katsauksessa. Entä voisiko vienti Ukrainaan korvata Venäjän-vientiä? Ennen vuotta 2022 viennin toimialarakenne maihin oli varsin samankaltaista, vaikka viennin mittakaava oli hyvin erilainen. Tällä hetkellä sotatila rajoittaa laajamittaista vientiä Ukrainaan, mutta jälleenrakennus avaa markkinoita myös uusille investointitarpeille ja aloille.
Jäänmurtajatilaus voi toimia talouskasvun hyvän kierteen käynnistäjänä – Suomalainen laivanrakennus- ja jäänmurtajateknologia historiallisella tavalla maailman huomioon10.10.2025 12:21:20 EEST | Tiedote
Yhdysvaltain ja Suomen välinen jäänmurtajasopimus voi osaltaan käynnistää kasvun positiivisen kierteen Suomen talouteen. Tilausten saama kansainvälinen näkyvyys, investoinnit ja työllisyysvaikutukset kotimaassa nostattavat positiivisia odotuksia tulevaisuuteen ja aktivoivat yrityksiä, mikä toimii positiivisena ulkoisena shokkina Suomen taloudelle. Kasvupotentiaalin kannalta on olennaista, että meriteollisuus ja laivanrakennus ovat korkean teknologian aloja, joiden tuottama kotimainen arvonlisä on erittäin korkea ja joka tuo kasvua laajan alihankkijaverkoston kautta. Moni palanen Suomen taloudessa puoltaa tällä hetkellä investointien käynnistämistä.
Icon 5 -risteilyalustilaus vahvistaa meriteollisuuden näkymiä – Finnveran Juuso Heinilä: ”Meillä on elementit rakentaa myös rahoitus kestävästi”23.9.2025 15:59:40 EEST | Tiedote
Uutinen Icon 5 -risteilyaluksen tilauksesta ja optiot seuraavista aluksista vahvistavat laivanrakennusteollisuuden positiivisia näkymiä Suomessa ja tuovat toimialalle toivottua jatkuvuutta. Royal Caribbean Group ja Meyer Turku julkistivat tulevia aluksia koskevan aiesopimuksen, joka yltää pitkälle 2030-luvulle. Kokonaisuuteen liittyvät rahoitusratkaisut neuvotellaan erikseen. Finnveran tavoitteena on taloudellisesti kestävä ratkaisu, jossa kokonaisriski on hallittu, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme