Sisä-Suomen aluekatsaus 1-12/2021: Finnveran rahoitus ennätystasolle Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä rahoitus normalisoitui

Viime vuoden normaalivuosia hieman korkeampi rahoituksen kokonaismäärä alueella johtui pääasiassa uuden kasvun rahoittamisesta liittyen käyttöpääomatarpeisiin sekä yritysten investointiaikeiden realisoitumiseen.

– Kun keväällä 2020 yrityksille myönnettiin käyttöpääomarahoitusta maksuvalmiuden turvaamiseksi tilanteessa, jossa pandemia vaikutti yrityksen liiketoimintaan, vuonna 2021 käyttöpääomarahoitusta myönnettiin pääasiassa yritysten liiketoiminnan uuteen kasvuun, sanoo Finnveran Sisä-Suomen aluejohtaja Juha Ketola.

Positiivista on, että 63 prosenttia myönnetystä rahoituksesta kohdistui alueella kasvuhakuisille yrityksille, kun vastaava luku oli edellisenä vuonna 54 prosenttia.

Alueen maakunnista Pirkanmaan pk- ja midcap-yrityksille myönnettiin vuonna 2021 rahoitusta yhteensä 100 miljoonaa euroa (146), Päijät-Hämeeseen 44 miljoonaa euroa (36) ja Kanta-Hämeeseen 16 miljoonaa euroa (23). Alueelle tehtiin myönteisiä rahoituspäätöksiä lähes 1 000 yritykselle. Finnveran rahoituksella myötävaikutettiin yli 1 300 uuden työpaikan syntymiseen.

Pirkanmaalla voimakkain tarve käyttöpääomarahoitukselle, investoinnit ja omistajanvaihdokset yhä huomattavan matalalla

Pirkanmaalla Finnvera oli yhdessä pankkien ja muiden rahoittajien kanssa rahoittamassa yhteensä 348 miljoonaa euron kokonaisrahoitushankkeita. Pääosa tästä, yhteensä 279 miljoonaa euroa, kohdistui yritysten käyttöpääomatarpeisiin. Kokonaishankkeista investointien osuus 44 miljoonaa euroa oli yhä huolestuttavan matala eli noin 13 prosenttia. Investointien osuus pysyi lähes vuoden 2020 tasolla. Vuoteen 2019 nähden ero oli selvä, sillä tuolloin investointien osuus kokonaishankkeista oli 42 prosenttia.

Yritysten omistuksenvaihdoksia Finnveran rahoitti Pirkanmaalla 67 kappaletta ja niihin kohdistui Finnveran myöntämää rahoitusta yhteensä 8 miljoonaa euroa vuonna 2021. Tämä oli yhä huomattavasti matalammalla tasolla kuin ennen koronaa.

– Toimialoittain tarkasteluna rahoitusta myönnettiin matkailu- ja erityisesti ravitsemusalan yrityksille yhä suhteellisesti enemmän kuin ennen pandemiaa. Toimialan yritysten toimintaan korona vaikutti huomattavasti voimakkaammin kuin teollisuusyrityksiin, ja sen vuoksi ulkopuolista rahoitusta on tarvittu kahden edellisen vuoden aikana huomattavasti enemmän toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi, liiketoiminnan uudelleen käynnistämiseksi ja kasvuun. Teollisuusyrityksille myönnettiin vähiten rahoitusta viiteen vuoteen, jatkaa Juha Ketola.

Päijät-Hämeessä teolliset investointiaikeet käynnistyivät

Päijät-Hämeessä Finnvera oli mukana rahoittamassa yhteensä 111 miljoonan euron kokonaishankkeita. Näistä investointien osuus oli 62 miljoonaa euroa, mikä oli erittäin merkittävä osuus. Päijät-Hämeen yrityksillä oli suhteellisesti huomattavasti vähemmän tarvetta käyttöpääomarahoitukselle (25 prosenttia) kuin alueen muissa maakunnissa.

– Vuosi oli sikäli poikkeuksellinen, että investointien kasvua selittää suurelta osin yksittäinen merkittävä investointi. Toivon mukaan tämä kertoo laajemminkin alueen kasvuvireestä ja rohkaisee muitakin investointeja alueella talouden kasvaneesta epävarmuudesta huolimatta, Ketola sanoo.

Yrityskauppoja Finnvera rahoitti Päijät-Hämeen alueella 29 kappaletta, ja niihin kohdistui Finnveran rahoitusta noin 7 miljoonaa euroa. Kappalemääräisesti omistajanvaihdoksia oli Päijät-Hämeessä vähemmän kuin ennen koronaa, mutta euromääräisesti enemmän, jolloin rahoitukset olivat keskimäärin aiempaa suurempia.

Finnveran myöntämästä kokonaisrahoituksesta yhteensä 66 prosenttia kohdistui maakunnassa teollisille toimialoille. Päijät-Hämeen matkailu- ja ravintola-ala selvisi viime vuonna ilman merkittävää Finnveran lisärahoitusta. Toimialalle myönnettiin vuonna 2021 rahoitusta ainoastaan miljoona euroa (4).

Kanta-Hämeessä rahoituksen kysyntä palasi koronaa edeltävälle tasolle

Kanta-Hämeen alueella Finnvera oli mukana rahoittamassa yhteensä 29 miljoonan euron kokonaisrahoitustarpeita, josta puolet kohdistui yritysten käyttöpääomatarpeisiin. Tämä on kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Investointien osuus rahoitetuista kokonaishankkeista, 10 miljoonaa euroa, oli myös Kanta-Hämeen alueella huolestuttavan alhainen.

– Pk-yritysbarometrin mukaan kasvuhaluisten yritysten määrä ja pk-yritysten investoinnit ovat koko maassa olleet laskussa jo parin vuosikymmenen ajan. Valitettavasti tämä kehitys näkyy myös Kanta-Hämeessä. Alkuvuonna omistajanvaihdokset kasvoivat, ja niiden soisi piristävän alueen yrityskenttää jatkossakin, Ketola sanoo.

Toimintaympäristön nopea muutos tuo haasteita – vientikaupan riskeiltä suojautumisen merkitys korostuu

Nopeasti muuttunut geopoliittinen tilanne tuo haasteita alueen yrityksille. Tilanne koskee erityisesti alueen Venäjän-kauppaa harjoittavia yrityksiä. Toimintaympäristön epävarmuus vaikuttaa myös kuluttajakäyttäytymiseen sekä uusiin investointeihin ja projekteihin.

– Tilanne muuttuu nyt nopeasti, ja seuraamme aktiivisesti tilanteen kehittymistä ja esimerkiksi pakotteiden vaikutuksia asiakkaidemme toimintaan. Uusien vientitakuiden käsittely Venäjälle ja Ukrainaan on keskeytetty. Vientikaupan riskeiltä suojautumisen merkitys korostuu näinä aikoina, muistuttaa aluejohtaja Ketola.

Lisätiedot:

LIITE: Sisä-Suomen aluekatsaus 1-12/2021 (PDF)

Aluejohtaja Juha Ketola kertoo aluekatsauksen tuloksista videolla.