Sisäilmaan liittyvät pitkät, hankalat oireet heikentävät elämänlaatua enemmän kuin kansansairaudet
14.6.2021 08:43:33 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Sisäilmaan yhdistyviä oireita raportoi jopa viidennes suomalaisista naisista ja kymmenes miehistä. Tiedossa ei kuitenkaan ole, kuinka monella oireet pitkittyvät ja vaikeutuvat sisäilman laatua parantavista korjauksista ja terveydenhuollon toimista huolimatta. Oireilevat henkilöt ovat hankalassa tilanteessa, jos ratkaisuja ei löydy. Toistaiseksi pitkille ja hankalille oireille ei ole vakiintuneita hoito- tai kuntoutusmuotoja.
Työterveyslaitoksen psykologi, PsM Sanna Selinheimo tutki väitöskirjassaan pitkittyvien ja hankalien sisäilmaan liittyvien oireiden vaikutusta henkilöiden elämänlaatuun, käytettävissä olevia tukikeinoja sekä sellaisiin hengitysoireisiin liittyviä tekijöitä, joihin ei ole osoitettavissa tavanomaista lääketieteellistä selittävää tekijää.
Pitkittyvien ja hankalien oireiden taustalla monen eri tekijän kokonaisuus
Tutkimuksessa selvisi, että noin neljännes suomalaisista raportoi sellaisia hengitysoireita, joiden taustalla ei ole osoitettavissa ongelmia keuhkojen toiminnassa tai hengityssairautta.
Tulosten perusteella terveyskäyttäytymiseen liittyvät tekijät vaikuttavat väestötasolla oireista seuraavaan inhimilliseen kuormitukseen sekä lisääntyneeseen terveydenhuoltopalveluiden käyttöön. Niillä todettiin olevan yhteys myös hengitysterveyden heikkenemiseen seuranta-aikana.
– Näiden tekijöiden tunnistaminen osana oireilevan henkilön kokonaistilannetta voi auttaa kohdentamaan tukikeinoja monipuolisesti niitä tarvitseville. Kun riskitekijät eivät pääse kumuloitumaan, voidaan parhaassa tapauksessa ehkäistä tilanteen vaikeutumista, Selinheimo kertoo.
Elämään laaja-alaisesti vaikuttavilla oireilla on vaikutuksensa elämänlaatuun.
– Satunnaistetun, kontrolloidun tutkimuksen perusteella elämänlaatu henkilöillä, joiden sisäilmaan liittyvä pitkittynyt ja hankala oireilu ei ole yhteydessä kliinisiin löydöksiin, on merkitsevästi huonompi kuin väestössä keskimäärin, Selinheimo kertoo.
Keinoja auttaa pitkäaikaisesti oireilevia henkilöitä on rajallisesti. Niiden käytöstä ja kohdentumisesta ei myöskään ole terveydenhuollossa yleisesti jaettuja tavoitteita, mikä voi hankaloittaa avun löytymistä ja vastaanottamista.
– Tiedon antamisella ja ohjauksella tai mielen toimintamallien ja käyttäytymisen tutkimisella ja tukemisella havaittiin vain pieni ero tavanomaiseen hoitoon nähden. Tutkimuksessa osa henkilöistä kuitenkin hyötyi näistä toimenpiteistä. Niillä saatetaan voida ehkäistä tilanteen vaikeutumista, Selinheimo täydentää.
Oireiden kokemisessa myös yksilöllisiä eroja
Tutkimus vahvistaa havaintoja, että hengitysoireiden kokemiseen vaikuttavat biologisten ja ympäristöön liittyvien tekijöiden lisäksi yksilölliset tekijät. Myös sisäilmasta pitkäaikaisesti ja hankalasti oireilevien tilanteissa on tutkimuksen perusteella tunnistettavissa yksilöllisiä eroja. Siksi yksilölliseen hoitovasteeseen vaikuttavista tekijöistä tarvitaan lisää tutkimustietoa.
– Tämä on keskeistä, jotta voidaan tukea oireilevien henkilöiden toimintakykyä tilanteessa, joka vaikuttaa merkittävästi heidän elämänlaatuunsa, Selinheimo korostaa.
Tutkimuksessa oli aineistoina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämä väestöpohjainen Terveys 2000 -tutkimuksen ja sen 11 vuoden seurantatutkimuksen, (Terveys 2011) -aineisto sekä Työterveyslaitoksella toteutetun kliinisen, satunnaistetun ”Toiminnalliset oireet ja työkyvyn tuki sisäilmaongelmissa – Toimintamalli työterveyshuoltoon” -tutkimuksen aineisto.
Tutkimusta ovat rahoittaneet Hengityssairauksien tutkimussäätiö, Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö, Ida Montinin säätiö ja Avohoidon tutkimussäätiö. Työsuojelurahasto ja Kansaneläkelaitos (Kela) rahoittivat tutkimuksen satunnaistettua, kontrolloitua tutkimusta.
Lisätietoja
Sanna Selinheimo
sanna.selinheimo@ttl.fi
p. 043 825 0397
PsM Sanna Selinheimo väitteli 11.6.2021 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Components of subjective health complaints – Evidence from propective cohort study and randomized controlled trial. Vastaväittäjänä oli professori Lisbeth Frostholm Aarhusin yliopistosta ja kustoksena oli professori Tiina Paunio. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Väitös: Perusoikeuksien turvaaminen edellyttää toimivaa markkinataloutta17.11.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Suomessa hyvinvointivaltion rahoituksesta keskustellaan ennen kaikkea menoleikkausten ja veronkorotusten näkökulmasta. Tuore oikeustieteellinen väitöstutkimus nostaa esiin vähemmälle huomiolle jäävän kysymyksen: miten lainsäädäntö ja sen tulkinta vaikuttavat taloudelliseen vaihdantaan ja sitä kautta hyvinvointivaltion rahoituspohjaan?
Kvinnors och mäns värderingar utvecklades inte i olika riktningar trots allt17.11.2026 07:14:00 EET | Pressmeddelande
Det i offentligheten ofta framförda påståendet om en polarisering av unga kvinnors och mäns värderingar stämmer inte. En nyligen publicerad undersökning studerade utvecklingen av skillnader i värderingarna i mer än 30 europeiska länder under åren 2002–2023.
Naisten ja miesten arvomaailmat Euroopassa eivät erkaantuneetkaan17.11.2026 07:14:00 EET | Tiedote
Julkisuudessa tiuhaan esitetty väite nuorten naisten ja miesten arvojen polarisaatiosta ei pidä paikkaansa. Tutkimus tarkasteli arvojen eron kehitystä yli 30 Euroopan maassa vuosina 2002–2023.
Stressaantuneen vanhemman on vaikeampi ymmärtää lapsensa tunteita16.11.2026 07:23:00 EET | Tiedote
Vanhemmuuden ensimmäisinä vuosina koettu stressi voi vaikuttaa kykyyn ymmärtää lapsen tunteita ja heijastua siten lapsen kehitykseen. Vahvimmin yhteys näkyi isillä.
Helsingin yliopistoon UNESCO-professuuri edistämään nuorten tiedeosaamista kestävään tulevaisuuteen13.11.2026 14:02:00 EET | Tiedote
YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO on myöntänyt nimikkoprofessuurin professori Maija Akselalle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme