– Mikäli tavoitteena on olla turvallisuuden kärkimaa, pelastustoiminnan palvelut ja alan kehitys on turvattava nykyistä pitkäjänteisemmällä rahoituksella. Pelastustoiminnalle on osoitettava riittävät henkilöstö- ja talousresurssit yli hallituskauden yltävällä ohjelmalla, järjestön johtaja Kim Nikula sanoo.

Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL peräänkuuluttaa eduskuntavaalitavoitteissaan riittäviä talous- ja henkilöstöresursseja pelastajien määrän kaksinkertaistamiseksi ja alan koulutusjärjestelmän uudistamiseksi.

Henkilöstön saatavuus turvattava kaksinkertaistamalla alan koulutuspaikat

Suomi tarvitsee 2 500 pelastajaa vuoteen 2030 mennessä. Pelastuslaitoksissa hyvinvointialueilla on pelastajapula. Henkilöstövaje kasvaa vielä nykyisestä, kun pelastustoimen ammattilaisista eläköityy neljännes vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämän lisäksi pelastustoiminnan palvelutasopuutosten korjaamiseen tarvitaan yli tuhat pelastajaa.

– Pelastustoimelle suunnattua rahoitusta on lisättävä. Viiden miljoonan euron pysyvä korostus valtion talousarviossa varmistaa pelastajien uudet koulutuspaikat ja kansalaisten avunsaannin, Nikula toteaa.

Alan osaamispääomaa kasvatettava koulutusuudistuksella

Pelastustoiminnan merkitys korostuu väestön ikääntyessä, ilmastonmuutoksesta johtuvien sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä ja kaupungistumisen kiihtyessä. Tulevaisuuden toimintaympäristön ja työn vaatimusten muuttuessa myös alan koulutusta on uudistettava.

– Päättäjien on tunnistettava ja ennakoitava varautumiseen ja pelastustoiminnan suorituskykyyn vaikuttavat kriittiset tekijät. Riittävistä resursseista on huolehdittava päätöksenteossa mieluummin etu- kuin takapainotteisesti, Kim Nikula painottaa.

Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusuudistus on toteutettava vuonna 2025. Uudistuksen lainsäädäntöhanke on käynnistettävä pikaisesti ja koulutuksen toteutukseen on varattava rahoitus valtion talousarviossa.

Rikoslakia päivitettävä pelastusalan ammattilaisten turvaksi

Ensilinjan auttajiin, ensihoitajiin ja pelastajiin, kohdistuva väkivalta ja sen uhka on toistuvasti mukana hälytystehtävillä kaduilla, julkisilla paikoilla ja yksityisasunnoissa.

­- Auttajaan kohdistuvaa väkivaltaa ei saa hyväksyä työn ominaispiirteenä yhteiskunnassa eikä työpaikoilla. Ensihoitotehtävällä olevalle ensilinjan auttajalle on tarjottava lainsäädännöllinen viranomaissuoja. Väkivaltateosta on rangaistava saman rangaistusasteikon mukaisesti kuin virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta tehdään, Nikula sanoo.

SPALin eduskuntavaalitavoitteet