Sivistys mukaan budjettiriiheen, Suomen hallitus – Osaamisen korjausvelka on kestämätön
Suomen hallitus kokoontuu tällä viikolla neuvottelemaan ministeriöiden määrärahojen mitoituksesta. Valtionvarainministeriön taannoinen ehdotus valtion talousarvioesitykseksi sisälsi paljon hyvää, mutta hämmennystä herätti korkeakoulutuksen määrärahojen vähyys. Moni korkeakoulu varautui rahoituksensa lisääntymiseen ja valtiovarainministeriön budjettiesityksen tultua julki hämmennys korkeakoulukentällä oli suuri.
“Sivistys on sosiaalidemokraattiselle liikkelle kivijalka. Vaikka hallitusohjelmassa ei välttämättä olisikaan luvattu määrärahoja täysimääräisenä vielä tälle vuodelle, on ehdottoman tärkeää että sosialidemokraatit vaativat pääministeri Antti Rinteen johdolla korkeakoulutukselle hallitusohjelmassa mainitut 60 miljoonaa euroa. Koulutuksen kunnianpalautus oli mitä mainioin teema vaaleissa, mutta tämä kunnianpalautus vaatii myös konkreettisia tekoja. Hallitusohjelmassa luvatut rahoituslisäykset ovat hyvä alku. Sipilän hallituksen puolen miljardin euron korkeakoululeikkausten jälkeen työtä on tehtävänä paljon, ennen kuin osaamisen korjausvelka on saatu korjattua”, Demariopiskelijoiden puheenjohtaja Topi Kytölehto linjaa.
“Koulutukseen panostaminen ei ole pelkkä lisäys valtionbudjetissa, vaan sijoitus. Mitä koulutetumpaa väestö Suomessa on, sitä notkeammin liikkuvat työmarkkinat. Innovaatiotkaan eivät synny itsestään, vaan TKI-tukien taustalle tarvitaan myös laadukasta perustutkimusta ja -koulutusta. Valtion budjetissa on aina niukasti jakovaraa, mutta koulutus on parhaita keinoja saada lisää verotuloja!” Kytölehto toivoo.
Koulutus on ollut suomalaisen yhteiskunnan kruununjalokivi joka viimeisimmän hallituskauden aikana sai monia tahroja itseensä. Opiskelijoiden ostovoima on heikentynyt samalla kun mielenterveysongelmat lisääntyvät. Suomalaiset opiskelijat saavat vähiten opintorahaa muihin opintorahaa myöntäviin pohjoismaihin verrattuna. Suomalaisten 18-34-vuotiaiden osuus pienituloisista on kasvanut viime vuosina selvästi, opintorahaleikkaukset ovatkin iskeneet juuri tähän ihmisryhmään. Opiskelijoiden aseman huonontuminen sekä korkeakoululeikkaukset ovat yhdistelmä jonka johdosta Suomea ei voi enää kauaa pitää koulutuksen kärkimaana. Jo nyt ollaan jääty OECD-maiden tahdista monella mittarilla.
Sosialidemokraattiset opiskelijat kannustaa Suomen hallitusta taittamaan osaamisen korjausvelan ja panostamaan korkeakoulutukseen vähintään hallitusohjelmassa mainitun 60 miljoonan euron verran.
Lisätiedot:
Topi Kytölehto
Puheenjohtaja
+358 45 1129299
topi.kytolehto@sonk.fi
Sini Heino
Pääsihteeri
sini.heino@sonk.fi
0452775070
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sini HeinoPääsihteeri
+358452775070sini.heino@sonk.fiTopi KytölehtoPuheenjohtaja
SONK ry:n puheenjohtaja. Suomen historian aineenopettaja-opiskelija Jyväskylästä, jota innostaa tasa-arvo, sivistys, liikunta ja flamenco.
+358509115304topi.kytolehto@sonk.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Opiskelijat inhimillisemmän ja yhdenvertaisemman yhteiskunnan puolesta. Olemme valtakunnallinen poliittinen opiskelijajärjestö.Tavoitteenamme on edistää opiskelijoiden osallistumista poliittiseen keskusteluun, jossa painopisteenä on koulutus- ja sivistyspolitiikka. Meitä yhdistävät vapauden, yhdenvertaisuuden sekä solidaarisuuden arvot.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Demariopiskelijat
Opintolainasta ei ole sosiaaliturvaksi - Sosiaaliturva on uudistettava tällä hallituskaudella26.9.2019 14:04:37 EEST | Tiedote
Nimimerkki “Lainakelvottoman isä” kirjoitti Helsingin Sanomien 26.9. mielipidepalstalla, että hänen tyttärensä ei saanut opintolainaa Nordean “kokonaisharkinnan” vuoksi, sillä tyttärellä on vuosien takainen maksuhäiriömerkintä. Kirjoittaja huomauttaa erittäin ansiokkaasti, että opintolainaa on markkinoitu opiskelijoille hyvänä ja riskittömänä ratkaisuna opintojen rahoittamiseen. Opintotuen lainapainotteisuutta on lisätty viime vuosina ja jotkut tahot haluavat lisätä sitä entisestään. Sosialidemokraattisten Opiskelijoiden liittohallituksen jäsen Aleksanteri Gustafsson on huolissaan lainapainotteisuuden epäkohdista. “Lainapainotteisuuden lisääminen on sinällään jo itsessään ongelma, sillä nykyopiskelijat valmistuvat entistä epävarmempaan taloustilanteeseen ja työmarkkinoille, joilla työllistyminen ei ole itsestäänselvää. Erityisen ongelmallinen tilanteesta tulee, jos useimmat pankit eivät myönnä opintolainaa maksuhäiriömerkintöjen vuoksi, kuten nyt vaikuttaa olevan. Tämä vaikeuttaa huono
Osaamisen korjausvelka on Suomelle kohtalon kysymys – Korkeakoulujen rahoitus on asetettava budjetissa kohdalleen23.8.2019 14:47:44 EEST | Tiedote
Korkeakoulutus on ansaitusti noussut viime aikoina keskustelun keskiöön. Tämän kesän Suomen ylioppilaskuntien liiton taannoinen kannanotto koskien opiskelijoiden oikeutta lepoon sekä viimeisin valtiovarainministeriön budjettiesitys. Tai lähinnä riittävän budjetin puute korkeakouluille. “Rinteen hallituksen ohjelma on monilta osin edistyksellinen, erityisesti ilmastonmuutosta käsittelevät ohjelman kohdat. Korkeakoulutus sai kipeästi kaivatun lisärahoituksen kahden viimeisimmän hallituksen leikkausten jälkeen. Esimerkiksi opintorahaan tuleva huoltajakorotus on loistava askel oikeaan suuntaan”, SONKin puheenjohtaja Topi Kytölehto kiittelee hallitusohjelmaa. “Viimeisten hallitusten politiikka on kuitenkin jättänyt Suomelle ja sen nuoremmille sukupolville mittavan korjausvelan osaamiseen. Tällä hetkellä Suomen koulutetuin sukupolvi ovat nykyiset 40-45-vuotiaat. Nykyinen kehitys näyttää siltä, että tämä sukupolvi tulee myös jäämään koulutetuimmaksi. Hälyttävää on myös se että korkea-asteen s
Siiri Muhonen: nuoret putoavat tyhjän päälle – sosiaaliturva elää menneisyydessä27.3.2019 10:47:54 EET | Tiedote
Ääni opiskelijalle kampanjassa SONK nostaa esiin opiskelijataustaisia ehdokkaita ja nostaa keskusteluun niin koulutusta ja tiedettä kuin opiskelijan hyvinvointia koskevia teemoja.
Markus Myllyniemi: Yliopistojen uusi pääsykoepolitiikka syrjii erityisesti poikia ja tulevaisuudestaan epävarmoja25.3.2019 15:30:54 EET | Tiedote
Ääni opiskelijalle kampanjassa SONK nostaa esiin opiskelijataustaisia ehdokkaita ja nostaa keskusteluun niin koulutusta ja tiedettä kuin opiskelijan hyvinvointia koskevia teemoja.
Ei ruusuja, vaan tasa-arvoa Suomen uusi hallitus8.3.2019 14:30:10 EET | Tiedote
Naistenpäivä on historiallinen jäänne siltä ajalta, kun tasa-arvon tavoitteluksi riitti kerran vuodessa asian pahoitteleminen äideille, tyttärille ja vaimoille. Sekä sen kuuluisan ruusun antaminen. Yhden päivän voimalla naiset joutuvat kestämään Euroopan pahinta lähisuhdeväkivaltaa, miehiä huonompaa palkkausta ja epävakaata työmarkkina-asemaa. Suurin osa korkeakouluopiskelijoista on naisia, mutta korkeampi koulutusaste ei siltikään näyttäydy korkeampana palkkauksena tai johtotehtävien jakautumisessa. Rahan sanotaan olevan yhteiskunnassamme arvostuksen todellinen mittari, ja nykyinen hallitus on todellakin näyttänyt mitkä sen arvot ovat. Tällä hallituskaudella tasa-arvo on ottanut merkittäviä askeleita taaksepäin. Erityisen miesvaltaisia ovat hallituspuolueiden keskustan ja sinisten eduskuntaryhmät, ja tämä on näkynyt karulla tavalla hallituksen politiikassa. Tasa-arvon vastaiset teot ovat surullista luettavaa suomalaiselle yhteiskunnalle. Ensin hallitukselta unohtui tasa-arvosuunnitelm
Toisen asteen opinto-ohjaus tarvitsee lisäresursseja6.3.2019 14:19:47 EET | Tiedote
Jokin aikaa sitten Helsingin Sanomissa julkaistiin artikkeli nimeltä Liikaa vaihtoehtoja, joka keskittyi multipotentiaaleihin. Multipotentiaalit ovat artikkelin mukaan henkilöitä, joilla ei ole kutsumusta tietylle alalle vaan useita kiinnostuksen kohteita. Artikkelissa puhuttiin myös siitä, kuinka toisella asteella pitäisi valita oma urapolku ja entäpä jos ei ole selvää suuntaa mihin jatkaa. Multipotentiaali tai ei, mutta toisella asteella pitäisi osata vastata vastata siihen lopullisen tuntuiseen ja vähän pelottavaankin kysymykseen “mikä musta tulee isona”. Olen itse valmistunut ylioppilaaksi 2015 ja oman kokemukseni perusteella lukio-opetuksessa opinto-ohjaus painottui nimenomaan lukiokurssien valintaan eikä niinkään jatko-opintojen suunnitteluun. Itse päädyin opiskelemaan vasta välivuoden jälkeen ja nyt vietän uutta välivuotta pohtien mitä oikeastaan haluaisin tehdä. Moni muu on kokenut saman. Koulutus kannattaa -selvityksen (2015) mukaan noin 30 prosenttia ylioppilastutkinnon suori
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme