Sodan ja vainon jäljet näkyvät jälkipolvien hyvinvoinnissa ja elämänasenteessa
Tutkimus osoitti, että Stalinin vainot ja erityisesti toisen maailmansodan aikaan ja sen jälkeen koetut pakkomuutot sekä Neuvostoliiton sisällä että sen ulkopuolella heijastuivat inkeriläisten jälkeläisten hyvinvointiin. Jälkeläisten näkökulmasta useat valtiot ja toimijat kohdistivat heidän perheisiinsä hallintaa ja epäoikeudenmukaista kohtelua.
Tutkijatohtorit Elina Turjanmaa ja Outi Kähäri tutkivat 1900-luvun alkupuolella pakkomuuttoja ja vainoa kokeneiden inkeriläisten lasten ja lastenlasten hyvinvointia Suomessa, Virossa ja Ruotsissa. Näkökulmana on perhemuistelu.
Tutkijoiden mukaan kohtelu vastaanottavassa yhteiskunnassa on kriittisen tärkeää. Syrjintäkokemukset olivat inkeriläisperheissä yleisiä, ja niiden vuoksi monet kokivat olevansa “toisen luokan kansalaisia”. Vanhempien kokema syrjintä sodanjälkeisessä Suomessa oli myös yhteydessä toisen sukupolven mielenterveysongelmiin.
”Monista vaikeuksista vaiettiin inkeriläisperheissä. Tämän vuoksi jälkeläisten tiedot menneisyyden tapahtumista olivat usein hajanaisia ja oma suhde inkeriläisyyteen hatara. Moni koki tarpeelliseksi vahvistaa omaa ymmärrystään perheen menneisyydestä, ja osalla näin tapahtuikin sukuhistoriaa tutkimalla”, Outi Kähäri kertoo.
Inkeriläisyys merkitsikin monille tutkimukseen osallistuneille paljon. Monissa perheissä myös muisteltiin lämpimästi suvun menneisyyttä.
Moni koki perheen pakolaistaustan voimavarana, josta sai resursseja elämän vastoinkäymisistä selviytymiseen ja esimerkiksi muihin vähemmistöihin kuuluvien tai yhteiskunnallisesti heikossa asemassa olevien tukemiseen. Useat tutkimukseen osallistuneet esimerkiksi vastustivat epäoikeudenmukaista vallankäyttöä yhteiskunnassa.
Hankkeen johtajan, dosentti Johanna Leinosen mukaan tutkimus osoittaa, kuinka tärkeää vähemmistöille on tuntea omaa historiaansa. ”Moni inkeriläistaustainen toivoo, että inkeriläisten historiaa tunnettaisiin paremmin ja sitä myös käsiteltäisiin julkisesti.”
Tutkimuksella on yhtymäkohtia Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa ja sen laajamittaisiin vaikutuksiin Ukrainassa ja Venäjällä. Sota on erottanut perheitä fyysisesti pakottavista, mutta myös poliittisista syistä molemmissa maissa. Sotaan liittyvät traumaattiset tapahtumat tulevat perheiden muistettavaksi ja käsiteltäväksi yleensä vielä useiden vuosikymmenten jälkeen, kuten tutkimus osoittaa.
Tutkimushanke Perheen erossaolon ylisukupolvinen muistaminen on Suomen Akatemian 2019–2023 rahoittama. Tutkimuksesta julkaistu teos Vaalimista, vaikenemista ja vastustusta. Inkeriläisten perhehistoriat jälkeläisten muistelemana kuvaa inkeriläisperheiden kokemuksia ja muistelua eri maissa asuvien inkeriläisten näkökulmasta.
Tutkimushankkeen loppuseminaari järjestetään maanantaina 12.6.2023 Oulun yliopistossa Tellus Stagella klo 13–17. Tilaisuus on englanninkielinen. Tilaisuutta voi seurata myös Zoomin välityksellä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hankkeen johtaja, dosentti Johanna Leinonen, p. 050 3360006, johanna.leinonen@oulu.fi
Tutkijatohtori Outi Kähäri, p. 050 3401679, outi.kahari@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Anna-Maria Hietapelto, p. 040 7650015, anna-maria.hietapelto@oulu.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopistoon 18 356 hakijaa kevään toisessa yhteishaussa28.3.2024 11:51:02 EET | Tiedote
Oulun yliopistoon haki kevään toisessa yhteishaussa 18 356 hakijaa. Keskiviikkona 27.3. päättyneessä haussa Oulun yliopiston suomenkielisissä koulutusohjelmissa on tarjolla yhteensä 2 448 opiskelupaikkaa. Hakijoiden määrä kasvoi hieman edellisvuodesta. Ensisijaisesti Oulun yliopistoon haki 5 653 henkilöä.
Neurokehitykselliset häiriöt yleisiä kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla – perheiden köyhyys yhteydessä sijoituksiin26.3.2024 05:55:00 EET | Tiedote
Lähes joka viides neurokehityksellisen häiriön omaava lapsi päätyy sijoitetuksi kodin ulkopuolelle ennen 18 vuoden ikää, selviää Oulun yliopiston tutkimuksesta. ADHD-diagnoosin saaneet lapset ovat tutkimuksen mukaan yliedustettuina kodin ulkopuolelle sijoitettujen joukossa.
Psykoosisairaudet yhteydessä suuriin tuottavuuskustannuksiin – eroja skitsofrenian ja muiden psykoosien välillä25.3.2024 05:56:00 EET | Tiedote
Skitsofrenian ja muiden psykoosisairauksien välillä on eroja tuottavuuskustannuksissa. Oulun yliopiston tutkimuksessa selvitettiin eri psykoosisairauksiin liittyvää alentuneen työkyvyn ja tuottavuuden laskun rahallista arvoa.
Oulun yliopisto sai Karvilta laatuleiman ja erinomaisen arvion vaikuttavuudestaan alueellisesti22.3.2024 15:17:43 EET | Tiedote
Oulun yliopisto läpäisi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman auditoinnin. Laatuleima on voimassa kuusi vuotta. Oulun yliopisto sai auditointiryhmältä erityiskiitosta keskeisestä roolista ja vakiintuneesta asemasta alueellisesti. Oulun yliopistolla on keskeinen asema tiedon luomisen, innovaatiotoiminnan ja osaamisen kehittymisen alueellisessa verkostossa.
Ilmastonmuutos ja metsien talouskäyttö voivat heikentää mustikan marjan mikrobeja – eroja pohjoisen ja etelän mustikoissa21.3.2024 05:53:00 EET | Tiedote
Uuden tutkimuksen mukaan mustikan marjan symbioottisten mikrobien monimuotoisuus vaihtelee Etelä- ja Pohjois-Suomen mustikoissa. Mikrobit ovat elintärkeitä kaikille elämänmuodoille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme