Sopimuspalokunnat valmiudessa myös koko kesän

Suuret rakennuspalot ja maastopalot ovat pitkäkestoisia tehtäviä ja vaativat paljon henkilöstöä sammutustoimintaan. Pyhärannassa 2018 tai Muhoksella 2020 sattuneet metsäpalot työllistivät pelastushenkilöstöä yli viikon ajan sammutustöiden osalta, lisäksi toimintaan liittyivät mittavat tukitoiminnot kuten ruokahuolto ja käytetyn kaluston huolto.

Päätoimisen ammattihenkilöstön lisäksi Suomessa on noin 700 sopimuspalokuntaa, joissa henkilöstö osallistuu pelastustoimintaan oman päätoimensa ohessa omasta tahdostaan. Sopimuspalokunnat osallistuvat tuoreimman tiedon mukaan noin 60 % maamme yli 100 000 vuosittaisesta pelastustoimen hälytystehtävästä. Sopimuspalokuntalaiset ovat koulutettuja valtakunnallisen koulutusjärjestelmän mukaisesti ja kykenevät suorittamaan suuren osan pelastustoimen hälytystehtävistä itsenäisesti pelastusviranomaisen toimiessa lain vaatimana ylimpänä pelastustoiminnan johtajana.

Voidaankin turvallisesti todeta, että Suomessa ei pelastustoimi pystyisi toimimaan tehokkaasti ilman laajaa ja aktiivista sopimuspalokuntakenttää, toteaa Suomen Sopimuspalokuntien Liiton järjestöpäällikkö Aleksi Peurala. Suuressa osassa maata sopimuspalokunta on alueensa ainut tai ensimmäinen pelastustoimen edustaja hälytystilanteissa, suurissa kaupungeissakin päätoimisen henkilöstön yksiköille annettava tuki on merkittävä.

Sopimuspalokuntien hälytystoiminnassa toimii noin 15 000 koulutettua henkilöä, jotka hälytyksen saatuaan osallistuvat toimintaan henkilökohtaisen tilanteen salliessa. Tehokas ja koko maan kattava pelastustoimi edellyttää sopimuspalokuntien toiminnan aktiivisena pysymistä ja hälytystoimintaan osallistuvan henkilöstön riittävän suurta määrää. Koulutus ja varusteet ovat osallistujalle ilmaisia, osassa maata toimintaan osallistumisesta myös maksetaan henkilökohtaista palkkaa. Lähes jokaiselta paikkakunnalta Suomesta löytyy sopimuspalokunta, johon yhteyttä ottamalla voi tutustua toimintaan ja liittyä mukaan.