Sorateiden syysmuokkauksiin ja kunnostuksiin sääolosuhteilla on merkittävä vaikutus (Keski-Suomi, Itä-Suomi)
Syksyn lumi-, räntä- sekä vesisateet ovat tuoneet haasteita sorateiden hoitoon, ja tienkäyttäjäpalautteita niiden huonosta kunnosta on tullut runsaasti. ELY-keskuksen vastuulla olevia sorateitä Keski- ja Itä-Suomessa on yhteensä noin 10 000 km, joka on noin 47 % koko alueen maantieverkosta. Alueen sorateiden hoito sisältyy 21 maanteiden hoitourakkaan, joissa sorateiden pituus vaihtelee noin 300 km:stä 730 km:iin.
Sorateiden pinnat pyritään syksyisin tasaamaan ja saattamaan oikeaan sivukaltevuuteen ennen talven tuloa. Toimenpiteen tavoitteena on estää syyssateiden aikana reikiintyneen ja urautuneen tienpinnan jäätyminen epätasaisena. Oikealla ajoituksella on kuitenkin suuri vaikutus sen onnistumiselle. Pitkittyvä talven tulo, sateinen sää ja monin paikoin käytettävissä olevan niukan rahoituksen vuoksi sorateille muodostunut korjausvelka vaikeuttavat niiden kunnostusta.
– Soratiestöllä on monin paikoin puutteita kulutuskerroksien paksuuksissa ja poikkileikkaukset ovat levinneet muodottomiksi. Tällaisten teiden oikeaoppinen muokkaus sekä tasaus on vaikeaa. Varsinkin sateisilla säillä tasauksen yhteydessä ne liejuuntuvat helposti, reikiintyvät uudelleen nopeasti ja pintaan nousee ylisuuria kiviä, kertoo kunnossapitoyksikön päällikkö Vesa Partanen.
Pintakelirikkoa soratiestöllä esiintyy myös syksyisin, kun ilman lämpötila on matala ja kosteuspitoisuus suuri sekä veden haihtuminen tien pinnasta hyvin vähäistä.
– Pahimmalta syyskelirikolta on vielä vältytty, mutta sääolosuhteilla on suuri merkitys raskaan liikenteen lisäksi sen muodostumiselle. Raskasta liikennettä olisi nyt syytä välttää mahdollisuuksien mukaan pehmenevillä sorateillä, Partanen toivoo.
Tällä hetkellä syyskelirikon vuoksi painorajoitettuna (12 tn) alueella on maantie 16109 Jokijärvi-Rakola Pielaveden ja Tervon rajalla Pohjois-Savossa. Painorajoitettu alue on pituudeltaan noin 3,7 km.
Urakoitsijoilta on sorateiden syysmuokkausten lisäksi edellytetty valmiutta nopeisiin toimiin sään muutostilanteissa. Soratiet pyritään pitämään liikennöitävässä kunnossa, huomioiden kuitenkin hoidettavan verkon laajuus sekä sääolosuhteet.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kunnossapitoyksikön päällikkö
Vesa Partanen
p. 0295 026 703
ELY-keskus
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Kontaktmyndighetens motiverade slutsats om MKB-dokumentet för projektet för Helsingfors–Åbo snabb tågförbindelse (Nyland, Egentliga Finland)3.12.2021 15:05:30 EET | Tiedote
Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland har gett en motiverad slutsats om Trafikledsverkets beskrivning av miljökonsekvensbedömningen gällande Helsingfors–Åbo snabb tågförbindelse enligt lagen om förfarandet vid miljökonsekvensbedömning. Med MKB-förfarandet har man sammanfört Natura 2000 -bedömningarna för Kisko ås källflöden och Noux samt bedömningen av behov av en Naturabedömning för Kustövikens Naturaområde. Den motiverade slutsatsen har utarbetats i samarbete mellan experter vid NTM-centralerna i Nyland och Egentliga Finland. NTM-centralernas naturvårdsmyndigheters Naturautlåtanden är bifogade till slutsatsen.
Yhteysviranomaisten perusteltu päätelmä Helsinki-Turku nopea junayhteys -hankkeen YVA-selostuksesta (Uusimaa, Varsinais-Suomi)3.12.2021 14:27:30 EET | Tiedote
Uudenmaan ELY-keskus on antanut ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisen perustellun päätelmän Väyläviraston Helsinki-Turku nopea junayhteys -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. YVA-menettelyyn on yhdistetty Kiskonjoen latvavesien ja Nuuksion Natura 2000 -alueita koskevat Natura-arvioinnit sekä arvio Kuusistonlahden Natura-aluetta koskevan Natura-arvioinnin tarpeesta. Perusteltu päätelmä on valmisteltu Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten asiantuntijoiden yhteistyönä. ELY-keskusten luonnonsuojeluviranomaisten antamat Natura-lausunnot ovat päätelmän liitteinä.
Ansökan om finansiering för små och medelstora industriföretags investeringar i näringsåtervinning och kolbindning fortsätter3.12.2021 09:30:00 EET | Tiedote
Understöd kan sökas från försöksprogrammet för återvinning av näringsämnen för investeringar i näringsåtervinning och kolbindning. Syftet med försöksprogrammet är att stöda utveckling och ibruktagning av ny teknologi i anslutning till näringsåtervinning, berättar Anja Norja på NTM-centralen i Södra Österbotten.
Rahoitusta haussa pk-yrityksille ravinteiden kierrätyksen investointeihin3.12.2021 09:30:00 EET | Tiedote
Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta (RKKO) on haettavissa tukea ravinnekierrätys- ja hiilensidontainvestointeihin. Kokeiluohjelman tavoitteena on tukea ravinteiden kierrätykseen liittyvien uusien teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa, kertoo Anja Norja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.
Fridlysta fåglar orsakade färre skördeskador än i fjol – ansökan om ersättning ska lämnas in före utgången av året26.11.2021 09:30:00 EET | Tiedote
Enligt preliminära uppgifter har fåglar som är fridlysta enligt naturvårdslagen, såsom vitkindade gäss, orsakat mindre skador på odlingar än i fjol. Gynnsamma väderförhållanden anses vara den huvudsakliga orsaken. Ersättning för skador orsakade av fridlysta fåglar kan sökas före utgången av året. Ersättningen betalas ut i början av nästa år.
Rauhoitettujen lintujen aiheuttamia satovahinkoja viimevuotista vähemmän – korvaukset haettava vuoden loppuun mennessä26.11.2021 09:30:00 EET | Tiedote
Alustavien tietojen mukaan luonnonsuojelulailla rauhoitetut linnut, kuten valkoposkihanhet, ovat aiheuttaneet viime vuotta vähemmän viljelyvahinkoja. Pääsyynä pidetään suotuisia sääolosuhteita. Korvauksia rauhoitettujen lintujen aiheuttamista vahingoista voi hakea vuoden loppuun mennessä ja ne maksetaan alkuvuodesta.
Vattentjänststrategi för Östra och Södra Finland – lyckad förändring genom samarbete och prognosticering (Mellersta Finland, Södra Savolax, Tavastland, Sydöstra Finland, Norra Karelen, Norra Savolax, Nyland)25.11.2021 14:39:33 EET | Tiedote
I arbetet på en strategi för vattentjänsterna i södra och östra Finland har det blivit dags att utvärdera det som varit och kasta en blick på det som kommer. Strategin är nu klar, efter många turer. Vi har skapat en gemensam vision och gjort strategiska val samt identifierat åtgärder för vidareutvecklingen av vattentjänsterna i östra och södra Finland. Eftersom världen omkring oss är stadd i ständig förändring kan vi inte definitivt spika vår strategi. Därför vill vi redan i detta skede granska våra val och vårt arbete. Vad har vi lyckats med? Var behöver insatserna ökas? Vad behövs för att strategin ska förverkligas? Vilka metoder för framtidsarbete behöver vi för att lyckas? Svar på dessa frågor hoppas vi få under framtidsdagen 16.12 som hålls på distans och där vi välkomnar aktörer från intressentgrupper i alla de medverkande landskapen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme