Sosiaali- ja terveysalan muutos edellyttää johtajilta entistä monialaisempaa osaamista

Sosiaali- ja terveysalan palvelut siirtyivät kunnilta ja kuntayhtymiltä uusien hyvinvointialueiden vastuulle 1.1.2023. Diakin sosionomiopiskelija Pinja Försti haastatteli opinnäytetyötään varten Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymässä siirtymäaikana työskennelleitä lähi- ja keskijohtajia. Opinnäytetyössä selvitettiin muutoksen aikaisen johtamisen osaamistarpeita.

Tavoitteena sote-palveluiden saatavuuden parantaminen

Sosiaali- ja terveysalan uudistuksen yksi tavoitteista on sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteensovittaminen, jolla pyritään parantamaan erityisesti paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden asemaa.

– Asiakkaan näkökulmasta palvelut voivat näyttäytyä pirstaleisina, päällekkäisinä tai tehottomina. Koska palvelut jakautuvat eri toimijoille, jää kokonaiskuva ja vastuu asiakkaan tilanteesta puuttumaan. Tämän ratkaisemiseksi tarvitaan palveluiden tuottamisessa monialaista osaamista ja yhteistyötä niin toimintayksikkötasolla kuin verkostoyhteistyön näkökulmasta, Försti täsmentää.

Haastattelut osoittivat, että johdon osaamisessa avainasemassa on verkostojohtaminen ja sektorit ylittävä työote, jossa yhteistyötaidot ja viestintäosaaminen korostuvat. Uusilla hyvinvointialueilla lähi- ja keskijohdolta edellytetään myös aiempaa enemmän talousjohtamisen hallintaa. Haastatteluissa tunnistettiin, että palvelujärjestelmän yhteensovittaminen ja sujuvammat palvelut ovat myös kustannuskysymys, sillä päällekkäisyyksiä purkamalla ja palveluita tehostamalla saadaan aikaan vaikuttavuuden lisäksi säästöjä.

Lähi- ja keskijohdon toiminta korostuu muutostilanteissa

Sote-uudistus on mittava rakenteellinen muutos, joka vaikuttaa kaikkiin alalla työskenteleviin. Försti näkee merkityksellisenä johdon osaamistarpeiden tutkimisen, sillä lähi- ja keskijohto on keskeisessä asemassa siinä, millaisella menestyksellä muutokset saadaan käytännössä johdettua. Pelkkä palveluiden hallinnollinen yhteen kokoaminen ja yhteensovittaminen ei yksin riitä.

– Haastatteluista välittyi kuva, että johtajalta odotetaan todella aktiivista otetta. Johtajan täytyy olla tilanteen tasalla ja tehdä tietoisesti töitä muutoksen eteen. Jos mietitään yksittäistä työpaikkaa, niin kyllä odotukset kulminoituvat usein johtajaan. Vastuu on suuri ja odotukset toisinaan ristiriitaisia, Försti sanoo.

Henkilöstöjohtamisen taidot korostuvat muutosten keskellä. Johtaja pystyy vaikuttamaan henkilöstön viihtyvyyteen ja pysyvyyteen sekä siihen, että henkilöstöllä on mahdollisuus tehdä työnsä hyvin ja heillä on mahdollisuus kehittää osaamistaan. Förstin mukaan yhteiskunnalliset tavoitteet täytyy tuoda henkilöstön tietoon niin konkreettisella tavalla, että ne voidaan yhdistää käytännön toiminnaksi omaan päivittäistyöhön. Etenkin lähijohtajilla on iso rooli päivittäisprosessien uudistamisessa.

– Palvelut pohjautuvat siihen, että meillä on hyvinvoivaa henkilöstöä, joka kohtaa asiakkaat ja tarjoaa heille palvelua. Asiakkaan kokemus palvelusta tulee aivan sieltä ruohonjuuritasolla. Tarjottavien palveluiden tulisi vastata aitoon tarpeeseen tavalla, joka synnyttää asiakkaalle kokemuksen laadukkaasti järjestetyistä ja tuotetuista palveluista, Försti painottaa.

Muutokset haastavat työhyvinvoinnin

Sosiaali- ja terveyspalveluiden johtamiseen kuuluvat jatkuva kehittäminen ja muutos, jonka läpivieminen edellyttää vahvaa muutosjohtamisen osaamista. Försti näkee, että olisi tärkeä keskustella siitä, miten jatkuva muutos vaikuttaa.

– Kentällä mennään henkilöstöpulan takia useassa paikassa koko ajan vajaalla työvoimalla, mikä vaikeuttaa perustyön tekemistä ja vaikuttaa henkilöstön jaksamiseen. Jatkuva muutos ja uuden oppiminen voi olla todella uuvuttavaa, vaikka on tärkeää, että asiat halutaan tehdä paremmin ja kehittyä. Muutoksenkin keskellä asiakaslähtöisyydestä täytyy pitää kiinni, Försti kertoo.

Pinja Försti kirjoittaa tuloksista kokoavan artikkelin Kymenlaakson hyvinvointialueelle , jotta tuotettu tieto saadaan hyödynnettäväksi työelämään. Opinnäytetyön tulokset ovat ajankohtaisia erityisesti uusien hyvinvointialueiden johtotehtävissä toimiville, mutta hyödyllisiä myös kaikille sote-alalla esihenkilötehtävissä toimiville.

Lisätiedot:

Pinja Försti, pinja.forsti@gmail.com

Opinnäytetyön pysyvä osoite on: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303093332