Sosiaalinen media on nuorille tärkeä kuluttajaidentiteetin muokkaaja – somevaikuttajien seuraamisella suora yhteys nuorten ostoaikeisiin
20.7.2023 08:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Sosiaalisen median ja somevaikuttajien rooli nuorten kuluttajien elämässä on lisääntynyt viime aikoina. Tuoreet tutkimukset osoittavat, että nuoret rakentavat ja esittelevät kuluttajaidentiteettiään nimenomaan sosiaalisessa mediassa. Somevaikuttajien seuraaminen on lisäksi suoraan yhteydessä nuorten materialistisiin arvoihin ja ostoaikeisiin.

Kahdessa Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin sosiaalisen median roolia nuorten kuluttajaidentiteetin muodostumisessa sekä somevaikuttajien seuraamisen ja kuluttamiseen liittyvien tekijöiden yhteyksiä. Tutkimukseen osallistuivat yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu ja informaatioteknologian tiedekunta.
Ensimmäisessä tutkimuksessa havaittiin, että aktiivisesti YouTube-vaikuttajia seuraavilla 15–19-vuotiailla nuorilla oli korkeampi aikomus ostaa somevaikuttajien mainostamia tuotteita suhteessa niihin, jotka seurasivat YouTube-vaikuttajia harvoin. Tutkimuksessa osoitettiin myös, että aktiivisesti Instagram-, Snapchat- ja TikTok-vaikuttajia seuraavilla nuorilla oli materialistisemmat arvot, kuin vaikuttajia harvemmin seuraavilla.
– On mielenkiintoista, että ostoaikeet ja materialistiset arvot olivat yhteydessä sosiaalisen median vaikuttajiin tietyissä somekanavissa. Aiempi tutkimus on osoittanut, että sosiaalisen median käyttö yleisesti on yhteydessä korkeampaan materialismiin. On myös osoitettu, että somevaikuttajat voivat lisätä kuluttajien ostoinnokkuutta. On ollut kuitenkin epäselvää, mikä rooli eri kanavien somevaikuttajilla kuten YouTube-vaikuttajilla ja TikTok-vaikuttajilla on tässä prosessissa, väitöskirjatutkija Jesse Tuominen sanoo.
– Arvioimme yhteyksien johtuvan siitä, että YouTubessa on paljon tuotteisiin liittyvää sisältöä, kun taas tutkimusten mukaan esimerkiksi Instagramissa ja TikTokissa korostuvat kiiltokuvamainen, tarkkaan harkittu ja materialistisia arvoja painottava sisältö, Tuominen toteaa.
Tutkimuksessa huomattiin myös nuorten miesten olevan nuoria naisia materialistisempia, mikä on linjassa aiemman tutkimusnäytön kanssa.
Kirpputorit nähdään cooleina, luksuskulutus lapsellisena
Toisessa tutkimuksessa 15–19-vuotiaille nuorille tehdyissä ryhmähaastatteluissa havaittiin osallistujien rakentavan kulutustyyliensä avulla selkeitä kuluttajaidentiteettejä.
Tutkijat jaottelivat esiin nousseet tyylit kolmeksi pääkulutustyyliksi: bränditietoiset kuluttajat, joille tietyt tuotemerkit ja luksus olivat tärkeitä, trendikkäät second-hand -kuluttajat, jotka etsivät muodikkaita, mutta edullisia löytöjä kirpputoreilta sekä kestävät kuluttajat, joiden kulutuksessa korostui ekologisuus ja eettisyys. Kaikki kulutustyylit omaksuttiin sosiaalisesta mediasta ja tyylejä ja omaa kuluttajaidentiteettiä myös esiteltiin ja jaettiin somevälitteisesti.
– Sosiaalisen median vaikutus kuluttajaidentiteettiin oli yllättävänkin suuri. Somesta etsittiin vaikutteita, mutta pyrittiin vaikuttamaan myös itse muiden kuluttamiseen, toteaa kulutustutkija, sosiologian professori Terhi-Anna Wilska.
– Kiinnostavaa on myös second hand -kuluttamisen suosio ja kirpputorien imagon muuttuminen takavuosista. Trendituotteiden ostaminen kirpputoreilta on nuorten mielestä coolia. Sen sijaan brändi- ja luksuskulutus, joka oli tyypillistä nuorimmille tutkimukseen osallistujille, nähtiin hieman lapsellisena identiteetin pönkittäjänä. Useimmat 17–19-vuotiaat nuoret kokivat kasvaneensa brändikulutuksesta ulos ikävuosien karttumisen myötä, Wilska jatkaa.
Tutkimukset ovat osa Suomen Akatemian rahoittamaa #Agentit – Nuorten toimijuus sosiaalisessa mediassa -hanketta ja Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa DigiConsumers -hanketta. Tutkimuksissa analysoitiin vuosina 2019–2020 noin 800:lle 15–19-vuotiaalle nuorelle Suomessa tehtyä puhelinkyselyä sekä vuonna 2021 samalle ikäryhmälle tehtyjä ryhmähaastatteluja (N=38).
Tutkimusjulkaisut
Tuominen, J., Rantala, E., Reinikainen, H., & Wilska, T.-A. (2023). Modern-day socialization agents: The connection between social media influencers, materialism, and purchase intentions of Finnish young people. The Journal of Social Media in Society, 12(1), 21–48. https://thejsms.org/index.php/JSMS/article/view/1107
Wilska, T.-A., Holkkola, M., & Tuominen, J. (2023). The Role of Social Media in the Creation of Young People’s Consumer Identities. SAGE Open, 13 (2). https://doi.org/10.1177/21582440231177030
Lisätietoja
Professori Terhi-Anna Wilska
terhi-anna.wilska@jyu.fi
040 805 4201
Väitöskirjatutkija Jesse Tuominen
jesse.o.tuominen@jyu.fi
044 537 3416
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teemu RahikkaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 469 9377teemu.m.rahikka@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Tutkimus: Toimittajat tasapainoilevat kansalaisjournalismin, digitaalisten alustojen ja poliittisen paineen välissä5.2.2026 10:40:54 EET | Tiedote
MA Edwin Nfor tarkastelee väitöskirjassaan, miten ammattijournalistit toimivat ympäristössä, jossa kansalaisjournalismi, digitaaliset alustat ja poliittinen kontrolli kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Tutkimus keskittyy Kamerunin anglofoniseen separatistikriisiin ja analysoi, miten journalistit raportoivat kriisistä nopean digitaalisen murroksen, uusien mediavälineiden ja -toimijoiden sekä jatkuvan paineen keskellä.
Miten liikunta vaikuttaa kehossamme? Uusi professori Riikka Kivelä tutkii vaikutuksia solu- ja molekyylitasolla5.2.2026 10:19:55 EET | Tiedote
Uusi liikunta- ja terveystieteen professori Riikka Kivelä tutkii liikunnan terveysvaikutuksia solu- ja molekyylitasolla. Parempi ymmärrys näistä mekanismeista auttaa kehittämään esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä ja hoitoa. Kivelä on aloittanut professorina Jyväskylän yliopistossa 1.1.2026.
Simulaatiot ja kokeet kohtaavat: koneoppiminen ennustaa kulta-nanoklusterien rakenteita ja dynamiikkaa5.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ennustivat kulta-nanoklusterien käyttäytymistä korkeissa lämpötiloissa koneoppimiseen perustuvien simulaatioiden avulla. Tieto on tärkeää nanomateriaalien suunnittelussa, jotta niiden ominaisuuksia voidaan muokata esimerkiksi katalyysiin ja muihin teknologisiin sovelluksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

