Sota-ajan valokuvissa korostuu isänmaallinen sotatulkinta
Jatkosodan aikana Suomen rintamilla työskenteli tiedotuskomppanioita, joihin kuului noin 150 valokuvaajaa. Heidän kuviaan on talletettu sotavalokuvakokoelmaan noin 160 000, jotka kaikki FM Tuuli Matila on käynyt läpi väitöskirjatutkimustaan varten. SA-kuvakokoelma on talletettu Sotamuseon arkistoihin, ja se digitoitiin vuonna 2013.
Matila tutki toisen maailmansodan aikaisen virallisen suomalaisen sotavalokuvakokoelman käyttöä kulttuuriperintönä ja isänmaallisen sotatulkinnan kriittisessä tarkastelussa.
Tutkijan mukaan kuvien avulla rakennetaan sotanäkymiä, jotka ovat Suomessa perinteisesti olleet varsin isänmaallisia. Vaikka historioitsijat ovat tutkineet paljon sotahistoriaan liittyviä vaikeitakin aiheita, on erityisesti museoissa vältetty niin sanotusti vaikeiden kuvien näyttämistä yleisölle. Armeijan virallisessa kuvakokoelmassa on otoksia esimerkiksi suomalaisten perustamista keskitysleireistä itä-Karjalassa ja yhteistyöstä natsi-Saksan kanssa.
”Kuvia on toki vähän ja ne jäävät helposti huomaamatta, jos niitä ei osaa etsiä. Kuvissa on lisäksi otoksia, jotka näyttävät yhteistyön natsi-Saksan kanssa hieman eri valossa kuin Suomessa on totuttu näkemään. Suomalaiset ovat jossain määrin ajatelleet, että täällä olleet saksalaiset sotilaat eivät olleet kallellaan natsi-ideologiaan, ja löytämäni kuvat haastavat tätä tulkintaa”, Matila kertoo.
Esimerkiksi sotilaiden rintamalla tekemissä puhdetöissä näkyy ideologia selvästi, yhtenä esimerkkinä Nibelungein tarusto, jota käytettiin ahkerasti natsipropagandassa motivoimaan joukkoja taisteluun ja vahvistamaan sidettä sotilaiden välillä. Vastaavia merkkejä on myös saksalaisten tekemissä kenttähautausmaissa ja muutamissa saksalaisten rakennuksissa Pohjois-Suomessa.
Kokoelman kuvia on jonkin verran käytetty museonäyttelyissä, ja niitä on esimerkiksi Sotamuseo Maneesin pysyvässä näyttelyssä. Sen lisäksi niitä näkee säännöllisesti mediassa, ja nykyään paljon myös sosiaalisessa mediassa. Suomessa on 1990-luvulta lähtien eletty niin sanotun uuspatrioottisen muistelun aikakautta ja tämä heijastuu siihen, millaisia kuvia näemme mediassa ja museoissa.
”Hiljaiset” kuvat kertovat ruumiskuvia tehokkaammin sodan kauheuksista
Sotavalokuvakokoelman kuvissa näkyy kuolleita suomalaissotilaita vain vähän, mutta runsaasti neuvostosotilaiden ruumiita. ”Esimerkiksi Pohjois-Suomen partisaani-iskuissa kuolleiden suomalaissiviilien kuvat on jätetty digitoimatta nettigalleriaan mielestäni aivan oikein. Ne voivat olla järkyttäviä ihmisille, joilla ei ole henkilökohtaista sidettä tapahtumiin, puhumattakaan omaisista”, Tuuli Matila kertoo.
Väitöstutkimusta tehdessään Matila on pohtinut myös kuvien julkaisuun liittyviä eettisiä kysymyksiä. Näkökulma on ajankohtainen Venäjän hyökättyä Ukrainaan, sillä kuvatulva on suurempi kuin toisen maailmansodan aikana ja tietoa saadaan reaaliaikaisesti.
”Ehkä on myös vähemmän aikaa käyttää harkintaa siitä, mitä julkaistaan ja mitä ei. Toisaalta nykyään ihmiset ovat aika etääntyneitä kuolemasta ylipäätään ja siinä mielessä olemme herkempiä sille, mitä halutaan näyttää mediassa”, tutkija pohtii.
Hän on sitä mieltä, että niin sanotut "hiljaisemmat" kuvat usein koskettavat yleisöä ja välittävät sodan kauheuden paremmin kuin kuvat, joissa on esimerkiksi runneltuja ruumiita.
”Mielestäni kaikista koskettavin kuva tässä kokoelmassa on kuva ihmisistä piikkilanka-aidan takana suomalaisten ylläpitämällä keskitysleirillä itä-Karjalassa. Vaikka se ei suoraan näytä sitä kärsimystä, jota epäilemättä monet näillä leireillä joutuivat kokemaan, sen viesti välittyy tehokkaasti. Tämä voisi olla tärkeää muistaa myös nykyään sotakuvaamisessa ja kuvien julkaisussa.”
---
Filosofian maisteri Tuuli Matila väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 13.5.2022. Arkeologian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Kuvallinen kulttuuriperintömme. Tunne- ja representaatiotutkimus suomalaisista toisen maailmansodan valokuvista (Seeing the war through a Finnish lens: Representation and Affect in the World War II photographic heritage). Vastaväittäjänä toimii dosentti Laura McAtackney Aarhusin yliopistosta ja kustoksena dosentti Timo Ylimaunu. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla salissa L6 klo 12.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
FM Tuuli Matila
tuuli.matila@oulu.fi
Puhelinnumero pyydettäessä joko väittelijältä tai viestintäasiantuntijalta.
Anna-Maria HietapeltoViestintäasiantuntija
tiedeviestintä: humanistiset tieteet, kasvatustieteet, kauppatieteet ja taloustiede.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopiston opiskelijavalinta on valmistunut1.7.2025 05:51:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston opiskelijavalinnan tulokset on julkaistu. Syksyllä 2025 yliopiston suomenkielisissä kandidaatti- ja maisteriohjelmissa aloittaa yli 2700 uutta opiskelijaa.
Kemiallinen vakoilija, ksenon, paljastaa esimerkiksi syöpäsolujen jälkiä – Oulussa kehitettiin uusia työkaluja NMR-signaalin tulkintaan30.6.2025 05:02:00 EEST | Tiedote
Ksenonatomi toimii kuin vakoilija, jonka NMR-signaalissa erottuvat ympäristön pienimmätkin muutokset. Oulun yliopiston NMR-tutkimusyksikössä on kehitetty laskennallisteoreettisia työkaluja, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia käyttää ksenonkaasua biosensorina.
Susien pääkallot paljastavat susikannan vaihtuneen Fennoskandiassa25.6.2025 05:04:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijoiden johtama uusi tutkimus on paljastanut silmiinpistäviä muutoksia Suomen, Norjan ja Ruotsin susien kallon muodossa, mikä heijastaa merkittävää susipopulaation vaihtumista 1900-luvulla.
Euroopan suurin magneettisen resonanssin konferenssi kokoaa lähes 700 tutkijaa Ouluun24.6.2025 07:03:00 EEST | Tiedote
Magneettista resonanssia eri aloilla kemiasta lääketieteeseen soveltavia kansainvälisiä asiantuntijoita kokoontuu Ouluun 6.–10.7.2025 EUROMAR-konferenssiin. Lähes 700 osallistujallaan se on yksi suurimmista Oulussa järjestetyistä kansainvälisistä tieteellisistä kokouksista.
Tutkijat kehittävät älykkäitä bioteknologisia ratkaisuja pohjoisista luonnonvaroista24.6.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston johtama uusi tutkimushanke WaVes – Smart Innovative Biotechnology from Arctic Plant-Derived Waxes and NanoBiomaterials keskittyy hyödyntämään arktisista kasveista, kuten pohjoisista marjoista ja kuusen neulasista, saatavia vaha- ja nanobiomateriaaleja korkeaa lisäarvoa tuottavien bioteknologisten sovellusten kehittämisessä. Tavoitteena on edistää kestävää biotaloutta ja luonnonvarojen vastuullista hyödyntämistä erityisesti pohjoisilla alueilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme