Sota taittaa talouden toipumisen Suomessa

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa heikentää Suomen talouden näkymiä. Suomen talouskasvu oli hyvässä vauhdissa ennen sodan alkamista, mikä antaa hyvän lähtökohdan kuluvan vuoden kasvulle. Suomen talous kasvaa ennusteen mukaan 1,7 % vuonna 2022, mutta kasvu hidastuu 0,5 prosenttiin vuonna 2023. Vuonna 2024 talouskasvu piristyy 1,5 prosenttiin.

Inflaatio on kiihtynyt merkittävästi. Sota vauhdittaa entisestään energian hintojen nousua, ja tavaroiden saatavuus on myös aiempaa huonompaa. Palvelut kallistuvat, kun muiden hyödykkeiden hintojen nousu välittyy palveluiden hintoihin. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 5,6 % vuonna 2022. ”Tuotannon pullonkaulat ja korkeat raaka-aineiden hinnat kiihdyttävät inflaatiota. Ensi vuonna inflaation odotetaan hidastuvan, kun energian vaikutus inflaatioon pienentyy ja toimitusketjujen häiriöiden odotetaan helpottavan”, sanoo Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum.

Sodan seurauksena ulkomaankauppa Venäjän kanssa romahtaa, ja kasvanut epävarmuus ja hintojen nousu heikentävät sekä kulutuksen että investointien näkymiä. ”Kustannuskilpailukyvyllä on yritysten sopeutumisen kannalta suuri merkitys, kun menetettyä Venäjän-kauppaa pyritään korvaamaan uusilla markkinoilla. Riski talouden ajautumisesta taantumaan kasvaa, jos tässä ei onnistuta”, toteaa Obstbaum.

Epävarmuus maailmantalouden suunnasta vaikuttaa Suomen talousennusteeseen. Geopolitiikan ohella epävarmuutta aiheuttavat pandemian jatkuminen sekä uhka siitä, että Kiinan talouskasvu hidastuu odotettua rajummin. ”Näköpiirissä ollut investointibuumi peruuntuu epävarmuuden keskellä. Investointeja vähentävät myös yritysten pula tarvittavista materiaaleista ja komponenteista sekä kustannusten ja korkojen nousu”, toteaa Obstbaum.

Epävarmat talousnäkymät ja hintojen nousu vähentävät kotitalouksien kulutusta. ”Suomalaisten odotukset oman ja Suomen talouden kehityksestä synkkenivät ennätyksellisen heikoiksi tänä keväänä. Nopean inflaation myötä kotitalouksien ostovoima heikkenee vielä tänä vuonna”, kertoo Obstbaum. Toisaalta kotitalouksille on kertynyt pandemian aikana runsaasti säästöjä, joilla kotitaloudet voivat paikata heikkoa ostovoimaansa.

Suomen julkinen talous oli pandemian jäljitä aiempaa heikompi, ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan on synnyttänyt julkiseen talouteen uusia menotarpeita. Julkisyhteisöjen alijäämän suhde BKT:hen pienenee lähivuosina jonkin verran, mutta julkinen talous jää alijäämäiseksi ja velkasuhde alkaa kivuta uudelleen ylöspäin.

Ennusteen riskit painottuvat selkeästi ennustettua heikomman kehityksen suuntaan. Ennusteessa oletetaan, että sodasta kumpuava epävarmuus hälvenee ajan mittaan. Myös tuotannon ja toimitusketjujen pullonkaulojen odotetaan helpottavan vähitellen. Venäjän hyökkäyssodan etenemistä on mahdoton ennakoida täsmällisesti. Talous voi kehittyä arvioitua heikommin erityisesti silloin, jos häiriöt raaka-aineiden ja tavaroiden saatavuudessa jatkuvat eivätkä hintapaineet hellitä. Pahimmassa tapauksessa koko euroalueen talous voisi ajautua taantumaan.

• Esityskalvot 21.6.2022, ennustepäällikkö Meri Obstbaum
• Euro & talous -julkaisusivusto