Suomen Pankki

Sota taittaa talouden toipumisen Suomessa

Jaa

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa heikentää Suomen talouden näkymiä. Suomen talouskasvu oli hyvässä vauhdissa ennen sodan alkamista, mikä antaa hyvän lähtökohdan kuluvan vuoden kasvulle. Suomen talous kasvaa ennusteen mukaan 1,7 % vuonna 2022, mutta kasvu hidastuu 0,5 prosenttiin vuonna 2023. Vuonna 2024 talouskasvu piristyy 1,5 prosenttiin.

Inflaatio on kiihtynyt merkittävästi. Sota vauhdittaa entisestään energian hintojen nousua, ja tavaroiden saatavuus on myös aiempaa huonompaa. Palvelut kallistuvat, kun muiden hyödykkeiden hintojen nousu välittyy palveluiden hintoihin. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 5,6 % vuonna 2022. ”Tuotannon pullonkaulat ja korkeat raaka-aineiden hinnat kiihdyttävät inflaatiota. Ensi vuonna inflaation odotetaan hidastuvan, kun energian vaikutus inflaatioon pienentyy ja toimitusketjujen häiriöiden odotetaan helpottavan”, sanoo Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum.

Sodan seurauksena ulkomaankauppa Venäjän kanssa romahtaa, ja kasvanut epävarmuus ja hintojen nousu heikentävät sekä kulutuksen että investointien näkymiä. ”Kustannuskilpailukyvyllä on yritysten sopeutumisen kannalta suuri merkitys, kun menetettyä Venäjän-kauppaa pyritään korvaamaan uusilla markkinoilla. Riski talouden ajautumisesta taantumaan kasvaa, jos tässä ei onnistuta”, toteaa Obstbaum.

Epävarmuus maailmantalouden suunnasta vaikuttaa Suomen talousennusteeseen. Geopolitiikan ohella epävarmuutta aiheuttavat pandemian jatkuminen sekä uhka siitä, että Kiinan talouskasvu hidastuu odotettua rajummin. ”Näköpiirissä ollut investointibuumi peruuntuu epävarmuuden keskellä. Investointeja vähentävät myös yritysten pula tarvittavista materiaaleista ja komponenteista sekä kustannusten ja korkojen nousu”, toteaa Obstbaum.

Epävarmat talousnäkymät ja hintojen nousu vähentävät kotitalouksien kulutusta. ”Suomalaisten odotukset oman ja Suomen talouden kehityksestä synkkenivät ennätyksellisen heikoiksi tänä keväänä. Nopean inflaation myötä kotitalouksien ostovoima heikkenee vielä tänä vuonna”, kertoo Obstbaum. Toisaalta kotitalouksille on kertynyt pandemian aikana runsaasti säästöjä, joilla kotitaloudet voivat paikata heikkoa ostovoimaansa.

Suomen julkinen talous oli pandemian jäljitä aiempaa heikompi, ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan on synnyttänyt julkiseen talouteen uusia menotarpeita. Julkisyhteisöjen alijäämän suhde BKT:hen pienenee lähivuosina jonkin verran, mutta julkinen talous jää alijäämäiseksi ja velkasuhde alkaa kivuta uudelleen ylöspäin.

Ennusteen riskit painottuvat selkeästi ennustettua heikomman kehityksen suuntaan. Ennusteessa oletetaan, että sodasta kumpuava epävarmuus hälvenee ajan mittaan. Myös tuotannon ja toimitusketjujen pullonkaulojen odotetaan helpottavan vähitellen. Venäjän hyökkäyssodan etenemistä on mahdoton ennakoida täsmällisesti. Talous voi kehittyä arvioitua heikommin erityisesti silloin, jos häiriöt raaka-aineiden ja tavaroiden saatavuudessa jatkuvat eivätkä hintapaineet hellitä. Pahimmassa tapauksessa koko euroalueen talous voisi ajautua taantumaan.

Avainsanat

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Pankki
Suomen Pankki
Snellmaninaukio, PL 160
00101 HELSINKI

09 1831http://www.bof.fi

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki

Markku Lehmus to head the Bank of Finland’s Monetary Policy and Euro Area Economy Division1.7.2022 13:00:00 EEST | Uutinen

Markku Lehmus, D.Soc.Sc., has been appointed as Head of Division of the Monetary Policy and Euro Area Economy Division at the Bank of Finland’s Monetary Policy and Research Department, with effect from 1 September. The post is permanent, and the appointment is made for a term of five years. Lehmus will be responsible for the day to day management of the Division and for its longer term development, especially in regard to preparatory work on the euro area macroeconomic outlook and monetary policy. He will also be responsible for euro area monetary policy modelling and for developing tools used in economic and inflation analysis in connection with monetary policy and the euro area. In addition, he will be a member of the Monetary Policy and Research Department’s management team. Lehmus has served since 2018 as Head of Forecasting at ETLA Economic Research (formerly Research Institute of the Finnish Economy). His previous posts have included Senior Researcher at the VATT Institute for Ec

Markku Lehmus Suomen Pankin rahapolitiikan ja euroalueen talouden toimiston päälliköksi1.7.2022 13:00:00 EEST | Uutinen

Valtiotieteiden tohtori Markku Lehmus on nimitetty 1.9.2022 alkaen toimistopäälliköksi rahapolitiikka- ja tutkimusosaston rahapolitiikan ja euroalueen talouden toimistoon. Virka on vakinainen, ja toimistopäällikön nimitys on tehty viiden vuoden määräajaksi. Markku Lehmuksen vastuulla on toimiston päivittäinen johtaminen ja sen työn pitkäjänteinen kehittäminen erityisesti euroalueen kokonaistaloudellisen analyysin ja rahapolitiikkaan liittyvän analyysin valmistelussa. Hän vastaa euroalueen rahapolitiikan mallintamisesta ja rahapolitiikan ja euroalueen talous- ja inflaatioanalyysiin käytettävän välineistön kehittämisestä. Hän on myös rahapolitiikka- ja tutkimusosaston johtoryhmän jäsen. Markku Lehmus on toiminut vuodesta 2018 Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ennustepäällikkönä ja sitä ennen mm. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkijana ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (nyk. Labore) vanhempana tutkijana. Markku Lehmus on makrotalouden asiantuntija ja tutkija, ja hänellä

Essi Eerola to head the Bank of Finland’s Domestic Economic Policy Process1.7.2022 13:00:00 EEST | Uutinen

Essi Eerola, D.Soc.Sc., has been appointed to head the Bank of Finland’s Domestic Economic Policy Process, with effect from 15 August 2022. The appointment is for a five-year term. She will be responsible for the operation and development of the process. Eerola, as head of the process, will report directly to the Governor of the Bank of Finland and will also serve as a member of the Monetary Policy and Research Department’s management team. Eerola has served since 2016 as Research Director at the VATT Institute for Economic Research. Her previous posts have included Adviser in the Research Unit of the Monetary Policy and Research Department of the Bank of Finland, and Principal Economist at the VATT Institute for Economic Research. Eerola is an experienced economist and researcher in the field of Finnish economic policy and has specialised in public finances and the housing market. She successfully defended her doctoral thesis in 2003 in the Department of Economics at the University of

Essi Eerola Suomen Pankin kotimaisen talouspolitiikan vaikuttamisen prosessin päälliköksi1.7.2022 13:00:00 EEST | Uutinen

Valtiotieteiden tohtori Essi Eerola on nimitetty 15.8.2022 alkaen Suomen Pankin kotimaisen talouspolitiikan vaikuttamisen prosessin päälliköksi. Nimitys on tehty viiden vuoden määräajaksi. Essi Eerolan vastuulla on prosessin toiminta ja kehittäminen. Hän raportoi tehtävässään johtokunnan puheenjohtajalle ja on rahapolitiikka- ja tutkimusosaston johtoryhmän jäsen. Essi Eerola on toiminut vuodesta 2016 Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusjohtajana ja sitä ennen mm. Suomen Pankissa neuvonantajana rahapolitiikka- ja tutkimusosaston tutkimusyksikössä sekä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtavana ekonomistina. Essi Eerola on kokenut suomalaisen talouspolitiikan asiantuntija ja tutkija, ja hän on erikoistunut julkisen talouden ja asuntomarkkinoiden kysymyksiin. Essi Eerola väitteli vuonna 2003 valtiotieteiden tohtoriksi Helsingin yliopiston taloustieteen laitokselta. Vuosina 2003–2008 hän toimi Helsingin yliopistossa ensin post doc -tutkijana ja myöhemmin lehtorina ja mää

Considerably higher new drawdowns of unsecured consumer credit in May than before1.7.2022 10:00:00 EEST | Press release

The amount of unsecured consumer credit drawn from credit institutions in May 2022 was EUR 368 million, which is 15% more than a year earlier and the highest number ever recorded in any single month. The majority (EUR 237 million) of the new unsecured consumer credit consisted of non-vehicle loans[1]. The year-on-year growth in May was mainly due to these loans. The average interest on new unsecured consumer credit[2] declined from April to stand at 8.2% in May. A little more than half of new consumer credit was linked to Euribor rates. The most frequently used Euribor was the 3-month rate. Fixed interest rates and other reference rates are more common as reference rates on unsecured consumer credit in comparison to other household loans. The use of card credit has also increased in recent months. At the end of May 2022, the households’ stock of card credit amounted to EUR 3.4 billion, having grown almost 10% from a year earlier. In May, 81% of card credit was extended credit card cred

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme