Suomen Pankki

Sota taittaa talouden toipumisen Suomessa

Jaa

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa heikentää Suomen talouden näkymiä. Suomen talouskasvu oli hyvässä vauhdissa ennen sodan alkamista, mikä antaa hyvän lähtökohdan kuluvan vuoden kasvulle. Suomen talous kasvaa ennusteen mukaan 1,7 % vuonna 2022, mutta kasvu hidastuu 0,5 prosenttiin vuonna 2023. Vuonna 2024 talouskasvu piristyy 1,5 prosenttiin.

Inflaatio on kiihtynyt merkittävästi. Sota vauhdittaa entisestään energian hintojen nousua, ja tavaroiden saatavuus on myös aiempaa huonompaa. Palvelut kallistuvat, kun muiden hyödykkeiden hintojen nousu välittyy palveluiden hintoihin. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 5,6 % vuonna 2022. ”Tuotannon pullonkaulat ja korkeat raaka-aineiden hinnat kiihdyttävät inflaatiota. Ensi vuonna inflaation odotetaan hidastuvan, kun energian vaikutus inflaatioon pienentyy ja toimitusketjujen häiriöiden odotetaan helpottavan”, sanoo Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum.

Sodan seurauksena ulkomaankauppa Venäjän kanssa romahtaa, ja kasvanut epävarmuus ja hintojen nousu heikentävät sekä kulutuksen että investointien näkymiä. ”Kustannuskilpailukyvyllä on yritysten sopeutumisen kannalta suuri merkitys, kun menetettyä Venäjän-kauppaa pyritään korvaamaan uusilla markkinoilla. Riski talouden ajautumisesta taantumaan kasvaa, jos tässä ei onnistuta”, toteaa Obstbaum.

Epävarmuus maailmantalouden suunnasta vaikuttaa Suomen talousennusteeseen. Geopolitiikan ohella epävarmuutta aiheuttavat pandemian jatkuminen sekä uhka siitä, että Kiinan talouskasvu hidastuu odotettua rajummin. ”Näköpiirissä ollut investointibuumi peruuntuu epävarmuuden keskellä. Investointeja vähentävät myös yritysten pula tarvittavista materiaaleista ja komponenteista sekä kustannusten ja korkojen nousu”, toteaa Obstbaum.

Epävarmat talousnäkymät ja hintojen nousu vähentävät kotitalouksien kulutusta. ”Suomalaisten odotukset oman ja Suomen talouden kehityksestä synkkenivät ennätyksellisen heikoiksi tänä keväänä. Nopean inflaation myötä kotitalouksien ostovoima heikkenee vielä tänä vuonna”, kertoo Obstbaum. Toisaalta kotitalouksille on kertynyt pandemian aikana runsaasti säästöjä, joilla kotitaloudet voivat paikata heikkoa ostovoimaansa.

Suomen julkinen talous oli pandemian jäljitä aiempaa heikompi, ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan on synnyttänyt julkiseen talouteen uusia menotarpeita. Julkisyhteisöjen alijäämän suhde BKT:hen pienenee lähivuosina jonkin verran, mutta julkinen talous jää alijäämäiseksi ja velkasuhde alkaa kivuta uudelleen ylöspäin.

Ennusteen riskit painottuvat selkeästi ennustettua heikomman kehityksen suuntaan. Ennusteessa oletetaan, että sodasta kumpuava epävarmuus hälvenee ajan mittaan. Myös tuotannon ja toimitusketjujen pullonkaulojen odotetaan helpottavan vähitellen. Venäjän hyökkäyssodan etenemistä on mahdoton ennakoida täsmällisesti. Talous voi kehittyä arvioitua heikommin erityisesti silloin, jos häiriöt raaka-aineiden ja tavaroiden saatavuudessa jatkuvat eivätkä hintapaineet hellitä. Pahimmassa tapauksessa koko euroalueen talous voisi ajautua taantumaan.

Avainsanat

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Pankki
Suomen Pankki
Snellmaninaukio, PL 160
00101 HELSINKI

09 1831http://www.bof.fi

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki

Inlåningen från hushållen har mattats av10.8.2022 10:00:00 EEST | Tiedote

Inlåningen från hushållen i Finland[1] var över 113 miljarder euro i juni 2022, dvs. drygt 5 miljarder euro mer jämfört med motsvarande tid för ett år sedan. I juni 2022 ökade inlåningen med nästan 900 miljoner euro. Årsökningen i inlåningen har emellertid mattats av betydligt. I juni 2022 var ökningstakten 4,8 %, när den ännu ett år tidigare var över 7 %. Ökningen har senast varit långsammare i september 2018. Av hushållens tillgångar på inlåningskonton var 92 % insättningar på transaktionskonton[2]. I juni var genomsnittsräntan på transaktionskonton nästan noll (0,02 %). Värdet på hushållens innehav i aktier och investeringsfonder fortsatte att minska i juni Sedan utgången av 2021 har värdet på hushållens börsnoterade aktieinnehav minskat med nästan 12 miljarder euro. Under motsvarande tid har hushållen investerat 1,2 miljarder euro netto mer i aktier. I juni 2022 uppgick värdet på hushållens börsnoterade aktieinnehav till 44,6 miljarder euro. Aktieinnehavens värde var som högst (56,

Growth of household deposit stock decelerated10.8.2022 10:00:00 EEST | Press release

The stock of Finnish households’ deposits[1] exceeded EUR 113 billion in June 2022, a good EUR 5 billion more than a year earlier. In June 2022, the deposit stock grew by almost EUR 900 million. However, the annual rate of growth of the deposit stock has slowed down significantly. In June 2022, the growth rate was 4.8%, as opposed to over 7% in the same period a year earlier. The growth rate has not been slower since September 2018. 92% of households’ assets on deposit accounts was held on transaction accounts[2]. In June, the average interest on transaction accounts was almost zero (0.02%). Households’ equity and fund share holdings continued to decrease in June The value of listed shares held by households has declined by almost EUR 12 billion since the end of 2021. During the same period, households have invested a further EUR 1.2 billion in net terms in shares. In June 2022, the value of listed shares held by households stood at EUR 44.6 billion. The value of the shareholdings peak

Kotitalouksien talletuskannan kasvuvauhti hidastunut10.8.2022 10:00:00 EEST | Tiedote

Suomalaisten kotitalouksien talletuskanta[1] oli yli 113 mrd. euroa kesäkuussa 2022 eli reilu 5 mrd. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Kesäkuussa 2022 talletuskanta kasvoi lähes 900 milj. euroa. Talletuskannan vuosikasvuvauhti on kuitenkin hidastunut merkittävästi. Kesäkuussa 2022 kasvuvauhti oli 4,8 %, kun se vielä vuosi sitten vastaavana aikana oli yli 7 %. Viimeksi kasvuvauhti oli hitaampaa syyskuussa 2018. Kotitalouksien talletustileillä olevista varoista 92 % oli käyttötileillä[2]. Kesäkuussa käyttötilien keskikorko oli lähes nolla (0,02 %). Kotitalouksien osake- ja sijoitusrahasto-omistusten arvo laski edelleen kesäkuussa Vuoden 2021 lopusta kotitalouksien pörssinoteerattujen osakeomistusten arvo on laskenut lähes 12 mrd. euroa. Vastaavana aikana kotitaloudet ovat sijoittaneet nettomääräisesti 1,2 mrd. euroa lisää osakkeisiin. Kesäkuussa 2022 kotitalouksien pörssinoteerattujen osakeomistusten arvo oli 44,6 mrd. euroa. Suurimmillaan osakeomistusten arvo (56,1 mrd.

Efterfrågan på stuglån i juni mindre än ett år tidigare1.8.2022 10:00:00 EEST | Tiedote

De finländska hushållen lyfte i juni 2022 nya lån för fritidsbostäder (stuglån) för 126 miljoner euro, vilket är 16 % mindre än i juni för ett år sedan. Under 2020 och 2021 var efterfrågan på stuglån exceptionellt stor. Jämfört med tiden före pandemin var mängden utbetalda stuglån i juni 2022 35 % större än i juni 2019. Den genomsnittliga räntan på nya fritidsbostadslån steg i juni och var 1,71 %. Genomsnittsräntan steg med 0,50 procentenheter från maj och var 0,78 procentenheter högre än i juni 2021. De ökade euriborräntorna förklarar merparten av ökningen av genomsnittsräntan på nya fritidsbostadslån. Den genomsnittliga räntan på nya fritidsbostadslån var senast högre i mars 2015. Det utestående beloppet av fritidsbostadslån var 4,6 miljarder euro i slutet av juni. På grund av den minskade utlåningen avtog årsökningen av det utestående beloppet och var i juni 6,7 %. Genomsnittsräntan på utestående fritidsbostadslån steg från maj och var 1,14 %. Utlåning De finländska hushållen lyfte

June 2022 saw a decrease in holiday cottage loan drawdowns from the year earlier1.8.2022 10:00:00 EEST | Press release

In June 2022, Finnish households drew down new housing loans for the purchase of holiday homes (holiday cottage loans) to the value of EUR 126 million, which is 16% less than a year earlier in June. Holiday cottage loans were drawn down at an exceptionally high rate in 202o and 2021. Compared to the period before the pandemic, i.e. June 2019, drawdowns of holiday cottage loans were 35% higher in June 2022. The average interest rate on new housing loans for purchase of a holiday home rose in June, to stand at 1.71%. This was 0.050 percentage points higher than in May 2022 and 0.78 percentage points higher than in June 2021. The higher average interest rate on new loans for holiday cottages is explained mainly by the rise in Euribor rates. The average interest rate on these loans was last higher in March 2015. At the end of June, the stock of holiday cottage loans stood at EUR 4.6 billion. Due to the lower number of drawdowns, the annual growth rate of the stock slowed in June, to 6.7%.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme