Sote-alan tiekartta ei ole taikaratkaisu alan työvoimapulaan

- Tiekarttaan on koottu laaja paketti eritasoisia ratkaisuja. On kuitenkin turha odottaa, että niistä mikään yksinään kuin taikaiskusta parantaa sosiaalialan työtekijöiden saatavuutta, sanoo Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio.

Alan suurin ongelma on työn vaativuuteen nähden heikko palkka. Työehtoihin ja -oloihin liittyvät kysymykset jätettiin tiekartasta kuitenkin tarkoituksella pois.  

- Palkka ja työolot vaikuttavat keskeisesti siihen, miten työntekijät sitoutuvat työpaikkaan. Valtion rahoitusta sote-alalle on lisättävä, jos alan vetovoimaa halutaan parantaa. Työntekijöiden työhyvinvointiin sijoittaminen kannattaa, sillä kun sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeelle lähtemiset vähenevät, tuottaa se merkittäviä säästöjä yhteiskunnalle, Karsio painottaa.

Työntekijöiden tehtävä osaamistaan ja koulutustaan vastaavaa työtä

Talentia pitää tärkeänä, että tiekartassa on nostettu esiin työnjakoon liittyviä kysymyksiä. Yliopistoista valmistuneilla sosiaalityöntekijöillä ja ammattikorkeakouluista valmistuneilla sosionomeilla on kummallakin omat osaamisalueensa. Kun työnjako on suunniteltu hyvin ja työntekijät tekevät oman osaamisalueensa työtä, parantaa se työhyvinvointia – ja siten myös työhön sitoutumista.

- Jokaisen on voitava tehdä osaamistaan ja koulutustaan vastaavaa työtä. Esimerkiksi sihteerit tekevät omaa työtään ja terveydenhuollon ammattilaiset omaansa. Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki määrittää puolestaan sen, ketkä voivat työskennellä sosiaalihuollon ammateissa, Karsio sanoo.

Talentia varoittaa, että kelpoisuusehtojen väljentäminen olisi lyhytnäköinen ja yhteiskunnalle lopulta kallis ratkaisu alan työvoimapulaan.

- Vaativan työn haasteita ei ratkota kelpoisuusvaatimuksia löyhentämällä. Eihän lääkärin tai insinöörin työtä voi tehdä kuka tahansa. Palvelujen laatu ja asiakasturvallisuus heikentyisivät ja kustannukset kasvaisivat, jos sosiaalialan työtä voisivat tehdä muut kuin siihen koulutetut, Karsio sanoo.