Sovittelulla voidaan löytää ratkaisu naapureiden välisille kiistoille

Erilaiset äänet ja hajut, yhteisten tilojen käyttö sekä piha-alueella toimiminen ovat esimerkkejä naapureiden välille kitkaa aiheuttavista asioista. Eripuraa voivat aiheuttaa myös muun muassa pesutuvan käyttö, hiljaisuusaika sekä jätteiden lajittelu. Mitä varhaisemmassa vaiheessa asiaan puututaan, sitä nopeammin ja vaivattomammin se saadaan yleensä myös ratkaistua. Erimielisyyksiä ei kannata hautoa riidoiksi ja konflikteiksi asti. Nimettömien lappujen lähettäminen, oven hakkaaminen tai muu epäsopiva käytös ei myöskään tarjoa ratkaisua ongelmaan.
Parhain tapa erimielisyyksien selvittelyyn on asiasta keskusteleminen. Keskustelu ei kuitenkaan välttämättä tuota aina parhainta lopputulosta, tai hankalasta asiasta keskusteleminen naapurin kanssa saatetaan kokea epämiellyttäväksi. Kun naapurisopua koetellaan ja omat keinot tuntuvat jäävän vajaiksi, kannattaa asukkaan ottaa ensin yhteyttä omaan isännöitsijään. Mikäli asukas antaa luvan, voi isännöitsijä puolestaan selvittää naapuruussovittelun mahdollisuutta. Myös vuokranantaja voi olla yhteydessä sovittelijaan.
Naapuruussovittelulla tarkoitetaan menetelmää, jonka tarkoituksena on paitsi sovitella syntyneitä ristiriitoja, myös ennaltaehkäistä naapureiden välisiä konflikteja. Sovittelun tavoitteena on rauhoittaa tilanne ja pyrkiä löytämään ongelmaa aiheuttaneeseen asiaan kestävä ratkaisu.
-Erilaisten asumistottumusten ja monikulttuurisuuden lisääntyminen vuokra-asumisessa saattavat toisinaan herättää voimakastakin vastakkainasettelua asukkaiden välillä. Myös asumiseen tarvittavat perustaidot voivat olla puutteellisia ja tämä voi ilmetä paitsi oman asunnon huonona hoitona, myös muiden asukkaiden kanssa syntyvissä konflikteissa. Olisi kaikille osapuolille eduksi, että tilanteeseen puututtaisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Siksi onkin harmillista, jos erimielisyyksistä kerrotaan omalle vuokranantajalle vasta tilanteen jatkuttua jo pitkään, KOVAn tekninen johtaja Sami Ylenius toteaa.
Tilanteen pitkittyminen voi aiheuttaa paitsi yleisen asumisviihtyvyyden laskua, myös luoda mielikuvaa, ettei vuokranantaja puuttuisi asiaan. Tilanne on todellisuudessa täysin päinvastainen, mutta ongelmista tarvitaan kuitenkin tietoa, jotta niitä voidaan ryhtyä ratkaisemaan. Myös asumisneuvojan työllä on tällaisissa tilanteissa iso merkitys, sillä asumisneuvojat kohtaavat työssään monenlaisia asumiseen liittyviä pulmia, joissa joko osatekijöinä tai taustalla voi olla myös naapuruussuhteisiin liittyviä kiistoja. Asumisneuvoja ja isännöitsijä ovatkin siksi tärkeä työpari asumisen haasteiden ratkaisemisessa ja varhaisessa puuttumisessa ongelmiin ennen niiden pahenemista.
On kuitenkin tärkeää muistaa, että jokainen meistä voi vaikuttaa paitsi omaan, myös naapureiden asumisviihtyvyyteen ja hyviin naapurisuhteisiin. Häiritsevät asiat kannattaa nostaa naapurustossa esiin hyvissä ajoin, ennen kuin tilanteet pääsevät eskaloitumaan ja kärjistymään.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sami Yleniustekninen johtajaKohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry
Puh:044 359 5816sami.ylenius@kovary.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimialajärjestö, joka toimii jäsentensä edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestönä. KOVAn jäsenet omistavat normaaleja vuokra-asuntoja, erityisryhmien vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja.
KOVAlla on 135 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yhteensä yli 335 000 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu yli 500 000 henkilöä. KOVAn jäsenet toimivat noin 150 kunnassa. KOVAn jäsenet omistavat noin 85 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista valtion tuella rakennetuista vuokra-asunnoista, noin 70 prosenttia kaikista rajoituksenalaista valtion tuella rakennetuista vuokra-asunnoista ja noin 85 prosenttia asumisoikeusasunnoista Suomessa. KOVAn jäsenet aloittavat vuonna 2025 yhteensä noin 4 800 kohtuuhintaisen vuokra- ja asumisoikeusasunnon rakennuttamisen.
KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra- ja asumisoikeusasuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA kehittää vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimintaedellytyksiä tekemällä vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöille Suomen parasta edunvalvontaa. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta KOVA ry
KOVA: Vuokratalo- ja asumisoikeusyhtiöiden asunnoista reilu neljännes perheasuntoja24.6.2025 04:30:00 EEST | Tiedote
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry:n 135 jäsenyhteisöstä 85 prosenttia on kuntien omistamia. Jäsenyhteisöt omistavat yhteensä yli 335 000 kohtuuhintaista vuokra- ja asumisoikeusasuntoa. KOVAn jäsenyhteisöjen asuntokannasta on normaaleja valtion tukemia vuokra-asuntoja 61 prosenttia, erityisryhmien vuokra-asuntoja 15 prosenttia, asumisoikeusasuntoja 9 prosenttia sekä käyttö- ja luovutusrajoituksista vapaita tai vapaarahoitteisia 15 prosenttia. Vuokra-asuntojen keskikoko on 54,4 neliömetriä ja asumisoikeusasuntojen keskikoko 66,1 neliömetriä. Tiedot pohjautuvat KOVAn kevään 2025 tilastokyselyyn, jossa jäsenyhteisöiltä kyseltiin muun muassa näiden asuntokantatietoja.
Kommentti: Häätöjen voimakkaasta kasvusta huolimatta valtion tukemissa vuokra-asunnoissa ne eivät ole lisääntyneet17.6.2025 11:34:10 EEST | Tiedote
Vuonna 2024 Suomessa toimeenpantiin 5 400 häätöä, mikä on 50 prosenttia enemmän kuin vain neljä vuotta aiemmin. Valtion tukemista vuokra-asunnoista häädettiin noin 1 500 henkilöä ja markkinaehtoisista vuokra-asunnoista noin 2 600 henkilöä. Häädettyjen henkilöiden määrä on pysytellyt valtion tukemissa vuokra-asunnoissa viimeisen kymmenen vuoden ajan vakaana, mutta samaan aikaan markkinaehtoisista vuokra-asunnoista häädettyjen lukumäärä on lähes kaksinkertaistanut. Koska valtion tukemien vuokra-asuntojen määrä on laskenut, on häädettyjen suhteellinen osuus kasvanut tosin myös niissä.
KOVA: Valtion tukemien asuntojen keskimääräinen kuukausivuokra reilut 13 euroa neliöltä10.6.2025 04:45:00 EEST | Tiedote
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry:n jäsenyhteisöjen normaalien valtion tukemien vuokra-asuntojen vuokra vuonna 2025 on keskimäärin 13,24 €/m2/kk. Erityisryhmäkäytössä olevien vuokra-asuntojen keskivuokra on 14,28 €/m2/kk. Asumisoikeusasuntojen käyttövastike on keskimäärin 13,69 €/m2/kk. Normaalien valtion tukemien vuokra-asuntojen vuokrat nousivat vuodessa 3,4 prosenttia, erityisryhmien vuokra-asuntojen vuokrat 3,2 prosenttia ja asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet 3,5 prosenttia. Luvut pohjautuvat KOVA ry:n kevään 2025 tilastokyselyyn, jossa kartoitettiin muun muassa jäsenyhteisöjen vuokratasoja.
Uusia jäseniä KOVA ry:lle26.5.2025 12:15:00 EEST | Tiedote
Aspa-säätiö sr ja Kiinteistö Oy Itätuuli ovat Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n uudet jäsenet. KOVAn hallitus hyväksyi yhtiöt KOVAn jäseniksi tänään.
KOVAn toimitusjohtaja Jouni Parkkonen EU-vaikuttamismatkalle Brysseliin22.5.2025 04:00:00 EEST | Tiedote
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry:n toimitusjohtaja Jouni Parkkonen matkustaa EU-vaikuttamismatkalle Brysseliin tänään 22.5.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme