SPEKin tutkimus: Lähihoitajat huolissaan asiakkaidensa turvallisuudesta

– Huoli oli voimakkainta kotihoidossa, jossa kaksi kolmasosaa tunsi vähintään viikoittain huolta asiakkaidensa turvallisuudesta, sanoo SPEKin erikoistutkija Tarja Ojala. – Varsinkin iäkkäiden ja muistisairaiden asiakkaiden turvallisuus huolestutti työntekijöitä. Jatkuva huoli korostui erityisesti yötyössä.

Vajaa viidesosa vastaajista oli huolissaan vain yksittäisestä asiakkaasta. Yli puolella vastaajista huoli kohdistui useampaan asiakkaaseen. Noin kymmenesosalla huolen kohteena oli kaikki tai lähes kaikki asiakkaat.

Huoli asiakkaiden turvallisuudesta on tavanomaisempaa julkisen sektorin palveluksessa kuin yksityisellä toimijalla, joskin jatkuvaa huolta koetaan molemmilla sektoreilla lähes yhtä paljon. Eroa selittää asiakasryhmien ja hoivamuotojen eriytyminen. Kotihoidon asiakkaan turvallisuudesta ollaan huolissaan useammin kuin muissa hoivamuodoissa, ja kotihoito on tyypillisempää julkisen sektorin kuin yksityisen sektorin tai muun toimijan palveluna. Huoli asiakkaiden turvallisuudesta oli samansuuntainen eri puolilla Suomea.

Asiakkaiden tapaturmat ja toimintakyky olivat suurimmat huolenaiheet

Kyselystä ilmenneet suurimmat huolenaiheet olivat asiakkaan kaatumiset, tapaturmat, liikkumiskyky ja toimintakyky. Niistä oli huolissaan noin 70 prosenttia vastaajista. Vastaajia huolettivat myös asumisen turvallisuus yleisesti, väkivallan uhka ja lääketurvallisuus. Niistä oli huolissaan vajaa puolet ja eksymisistä ja katoamisista liki kolmasosa. Päihteet, tupakointi ja ruoanlaitto huolestutti noin viidesosaa vastaajista. Huoli oli selvästi tavanomaisempaa kotihoidossa kuin muissa hoivamuodoissa.

Asiakasturvallisuuden muissa huolenaiheissa nousi esiin asiakkaiden väkivaltaisuus toisiaan kohtaan. Samoin vastauksissa tuli esiin hoidon ja hoivan riittämättömyys, jota perusteltiin useissa vastauksissa henkilöstömitoituksen tai käytettävissä olevan ajan niukkuudella tai väärällä hoivapaikalla.

Huoliin on olemassa ratkaisuja

Noin puolet vastaajista (52,3 %) oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä Työssäni turvallisuuskehitys on ollut myönteinen / turvallisuutta on pystytty parantamaan viimeksi kuluneen puolen vuoden - vuoden aikana. Toisaalta lähes neljäsosa vastaajista arvioi, että kehitys on ollut heikompaan suuntaan.

Niukka henkilöstömitoitus, kiireen lisääntyminen, henkilöstön kuormittuminen ja sairaspoissaolot on mainittu useiden negatiivisesta turvallisuuskehityksestä kertovien vastausten taustalla. Mainintoja on myös kehitysehdotusten pysähtymisestä säästöihin vedoten.

SuPerin mukaan erityisesti henkilöstömitoituksen korjaaminen tapahtuu yksiköissä liian hitaasti. Työnantajien tulisi ennakoivasti tarttua epäkohtiin ja korjata niitä. – Työntekijöiden viestit on otettava tosissaan, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola muistuttaa.

Henkilökunnan turvallisuusosaamiseen tukea

Vaikka huoli asiakkaasta on hoitohenkilöstön keskuudessa yleistä, on ratkaisujakin olemassa. Hoivahenkilöstön turvallisuusosaamisella voidaan parantaa tilannetta. Lisäksi SPEKin Osallistava turvallisuus erityisryhmille -hanke on osoittanut, että kotona asuvien asiakkaiden omaa turvallisuusosaamista on mahdollista kehittää.

– Turvatekniikasta ja hoivapalveluista löytyy niin ikään apua,Ojala sanoo. – Samoin kuin yhteisöllisyyteen perustuvista vaihtoehdoista. Perheen ja sukulaisten lisäksi tukea voi tarjota naapurit ja vapaaehtoiset.

– Tutkimuksen tuloksia tullaan käyttämään turvallisuustyössä ja -koulutuksessa niin asiakkaiden kuin hoitohenkilöstön hyväksi, sanoo SuPerin asiantuntija Soili Nevala.

Kysely tehtiin 14.2.–12.3.2019 noin 32 000 SuPerin jäsenelle. Siihen vastasi 3 430 henkilöä.

SPEK haluaa kiinnittää huomiota ikääntyvien ja erityistä tukea tarvitsevien ihmisten turvallisuuteen. Järjestön tavoitteena on ”Turvallista asumista kaikille”.

SuPeriin kuuluu 90 000 sosiaali- ja terveys- sekä kasvatusalan ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Lisätietoja:
erikoistutkija Tarja Ojala, SPEK, 044 761 0376, tarja.ojala(at)spek.fi
asiantuntija Soili Nevala, SuPer, 09 272 79 157, 050 385 4130, soili.nevala(at)superliitto.fi