Strategista ajattelua kulttuurialan toimintaan: Uudet joustavat opinnot luovien alojen toimijoille
Niin valtionhallinnon kuin kulttuurin ammattilaisten puolelta on esitetty vahva viesti kulttuurialan jälleenrakennuksen tärkeydestä. Korona-ajan haasteet ovat tehneet näkyviksi kulttuurialojen merkityksen hyvinvoinnin, yhteiskunnan ja talouden näkökulmista.
Kuinka kulttuurin keinoin voi vaikuttaa?
”Tarve ja tahto kulttuurialan kehittämiseen ovat olemassa. Haluamme edistää osaamista, joka mahdollistaa vaikuttamista kulttuurin keinoin. Kulttuurialan hallinto- ja rahoitusjärjestelmän sekä kulttuurin kenttien vaikuttamisen keinojen tunteminen parantaa kulttuurialan organisaatioiden johtamista. Niiden ymmärtäminen tarjoaa alalle laajasti menestymisen mahdollisuuksia”, sanoo kulttuuripolitiikan professori Miikka Pyykkönen.
Kulttuurialan toimijat rakentavat osaamisellaan niin alansa ja sillä toimivien yksilöiden kuin yhteiskunnankin tulevaisuutta ja hyvinvointia. Tavoitteellinen vaikuttaminen vaatii strategista ajattelua ja toimintaa kulloisessakin yhteiskunnallisessa ympäristössä.
”Kulttuurialan moninaisuus on valtava, aina kulttuuriympäristöstä ja -perinnöstä kokemuksiin ja tuntemuksiin erilaisissa luovien alojen toiminnoissa. Uusissa opinnoissamme tarjoamme mahdollisuuksia yhteistyön ja dialogisuuden vahvistamiselle”, kertoo kulttuuriympäristön tutkimuksen yliopistonopettaja Helena Lonkila.
Strategista ajattelua, neuvotteluosaamista ja yhteistyötaitoja kulttuurialalle
”Kulttuurin kentällä on paljon osaamista ja taitoa, joiden merkityksen tunnistaminen ja oikeuttaminen on joskus haastavaa jopa alan sisällä. Kulttuurin keinoin vaikuttaminen edellyttää oman työn jäsentämistä ja artikuloimista niin, että se voi ansaita paikkansa myös alan ulkopuolisissa verkostoissa”, pohtii kulttuuripolitiikan yliopistonopettaja Miia Huttunen.
Syyskuun 2022 alussa avautuvat Kulttuurialan hallinto, verkostot ja vaikuttaminen -opinnot ovat joustavasti verkon välityksellä opiskeltava opintokokonaisuus, jonka painotukset opiskelija valitsee tarpeidensa mukaisesti.
Opinnot pureutuvat muun muassa alan kehitykseen ja ajankohtaisiin teemoihin, hallinnon ja rahoitusjärjestelmien toimintatapoihin, työelämä- ja projektiosaamiseen sekä tiedon merkitykseen kulttuurialan päätöksenteossa ja organisaatioiden johtamisessa. Opintokokonaisuus tarjoaa mahdollisuuden tutustua syvemmin suomalaiseen kulttuuri-, taide- ja taiteilijapolitiikaan: alojen keskeisiin insituutioihin, niin sanotun vapaan kentän toimijoihin sekä näiden välisiin suhteisiin.
Opinnot sopivat kulttuurialalla työskenteleville, niin julkishallinnossa, kulttuurialan organisaatioiden johtotehtävissä, projektityössä kuin yrittäjänä.
Opintojen laajuus on 25 opintopistettä ja hinta 15 euroa opintopistettä kohti. Verkkovälitteisessä infotilaisuudessa 7.9. klo 16.30 kuulet tarkemmin uutuusopinnoista ja niiden opiskelusta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Miikka Pyykkönen, professori, kulttuuripolitiikka, Jyväskylän yliopisto: miikka.m.pyykkonen@jyu.fi, 040 805 4183
Miia Huttunen, yliopistonopettaja, kulttuuripolitiikka, Jyväskylän yliopisto: miia.j.huttunen@jyu.fi, 050 479 5941
Helena Lonkila, yliopistonopettaja, kulttuuriympäristön tutkimus, Jyväskylän yliopisto: helena.lonkila@jyu.fi, 040 805 4212
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2 500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Avoin yliopisto palvelee lisäksi yli 23 000 opiskelijaa.
Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Ranskalaisfilosofi Rancièren ajattelu haastaa suomalaisen demokratiakasvatuksen: tavoitteena tasa-arvo ja osallisuus (Hietamäki)21.11.2025 13:00:26 EET | Tiedote
YTM Sari Hietamäki tarkasteli väitöstutkimuksessaan ranskalaisfilosofi Jacques Rancièren ajattelun merkitystä demokratiakasvatukselle. Tutkimukseen kuului filosofian lisäksi etnografista tutkimusta opettajankoulutuksessa ja lukiossa. Tutkimus osoittaa, että demokratiakasvatus hyötyy erilaisista ajattelutavoista myös käytännön opetustyössä ja sen tutkimisessa.
Väitös: Tietotekniikan opetuksen tueksi kehitetty menetelmä auttaa tunnistamaan opiskelijoiden tuen tarpeen varhaisessa vaiheessa21.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
FM Denis Zhidkikh kehitti väitötutkimuksessaan menetelmän, joka yhdistää toisiinsa digitaalisten oppimisympäristöjen keräämän datan ja opiskelijoiden omat kokemukset oppimisestaan. Menetelmä auttaa opetushenkilökuntaa muodostamaan tarkemman kuvan opiskelijan henkilökohtaisista oppimiseen liittyvistä haasteista ja tunnistamaan tuen tarpeen varhaisessa vaiheessa.
Syksyn hakujen 2025 tulokset valmistuivat: Onnittelut kaikille valituille!20.11.2025 12:36:04 EET | Tiedote
Syksyn yhteishaku korkeakouluihin päättyi torstaina 11.9.2025. Jyväskylän yliopistossa tänä syksynä viidessä hakukohteessa tarjolla olleisiin opiskelupaikkoihin pyrki 679 hakijaa. Hakijamäärä nousi vuoden takaisesta 16 prosenttia.
Professori Tuuli Lähdesmäen tutkimuksessa taidehistoria kohtaa sosiologian20.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Taidehistorian professori Tuuli Lähdesmäki tutkii millainen rooli taiteen, kulttuurin ja kulttuuriperinnön tutkimuksella on kestävän ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Hänen työnsä yhdistää taidehistoriaa ja sosiologian näkökulmia.
Perinnöllinen alttius parempaan lihasvoimaan ennustaa parempaa toimintakykyä ja suojaa sairauksilta ikääntyessä20.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Lihasvoima on keskeinen osa ihmisen fyysistä toimintakykyä ja terveyttä. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin uuden genomityökalun avulla, että parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä ennustaa parempaa toimintakykyä, pienempää riskiä sairastua tyypillisimpiin kansansairauksiin sekä pidempää elinikää. Lisäksi havaittiin, että vapaa-ajan liikunnan merkitys lihasvoiman ylläpitämisessä on erityisen tärkeää heille, joilla on perinnöllinen alttius heikkoon lihasvoimaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme