STTK: Aktiivimallin työllisyysvaikutukset epäselvät, jatkossa panostukset palveluihin
Tiedote
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen raportissa aktiivimallin vaikutuksista työttömiin ja TE-toimistojen toimintaan todetaan, että aktiivimallin työllisyysvaikutuksia on vaikea arvioida muun muassa suhdannetilanteen muuttumisen vuoksi.
- Työllisyysvaikutuksia ei silti voi pitää millään tavalla merkittävinä. Päinvastoin: raportissa todetaan, että asiantuntijahaastateltavat eivät havaitse suoraviivaista yhteyttä aktiivimallin ja työllistymisen parantumisen välillä, STTK:n johtaja Katarina Murto toteaa.
Sen sijaan aktiivimallin vaikutukset toimeentulon heikentymiseen näkyvät selvästi. Raportin mukaan aktiivimalli pienensi työttömyysturvaa reilulta kolmannekselta työttömyysetuuksien saajista. Vuoden 2018 alussa kokonaan työttömänä olleilla työttömyysetuus pieneni yli puolelta. Erityisen usein etuutta pienennettiin ikääntyneiltä ja työttömyysturvan lisäpäiväetuuksia saavilta.
- Myönteistä on, että palveluihin osallistuminen lisääntyi työttömien joukossa. Palvelujen sisältö ja kohdentaminen kuitenkin ratkaisevat sen, onko palveluilla vaikutuksia työllistymiseen. Ongelmana on, että palveluita ei ole riittävästi räätälöity työttömien tarpeisiin, Murto toteaa.
STTK:n mielestä aktiivimalli on ollut byrokraattinen, eriarvoistava ja kankea. Se ei ole huomioinut riittävästi työttömien eroja elämäntilanteen, osaamisen, kykyjen, asuinpaikkakunnan ja mahdollisuuksien suhteen. Aktiivimallin poistaminen onkin perusteltua ja kannatettavaa.
-Työllisyysasteen nostamiseksi yksi keskeinen keino on työllisyyspalveluiden uudistaminen ja merkittävä resurssien lisääminen. Palveluiden on oltava riittävän laaja-alaisia, oikein kohdennettuja ja vaikuttavia. Niiden tulee olla myös yksilölähtöisiä ja kannustavia.
Monialaisia palveluita tarvitsevien työttömien kokonaistilanne ei tällä hetkellä ole kenenkään tiedossa, saati vastuulla.
- Työllisyysasteen nostamiseksi on pyrittävä siihen, että jokainen Suomessa asuva saa työtä ja pysyy osallisena yhteiskunnassa. Työttömien on saatava elämäntilanteeseensa sopivaa oikea-aikaista ja tarkoituksenmukaista palvelua, mikä edistää tehokkaasti työllistymistä ja osallisuutta.
Lisätietoja STTK:ssa: Katarina Murto, puh: 050 568 9188
Linkki: STTK:n kannustinmalli osoitteessa: https://www.sttk.fi/files/sosiaaliturvan-uudistaminen/
Tietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 14 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.
Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.
Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK: Tasa-arvo-ohjelman toimenpiteissä edettävä määrätietoisesti kohti tuloksia26.6.2020 08:27:30 EEST | Tiedote
STTK kiittää hallitusta 25.6. julkistetusta laaja-alaisesta tasa-arvo-ohjelmasta, jossa on esitetty lukuisia toimenpiteitä tasa-arvon edistämiseksi yhteiskunnan eri alueilla. Nyt on korkea aika edetä ohjelman konkreettisissa toimenpide-ehdotuksissa kohti tuloksia. - On tärkeää, että koronakriisin vuoksi ei enempää hidasteta eikä pysäytetä tasa-arvon kannalta keskeisiä uudistuksia. Erityisesti työelämän ja perheiden tasa-arvoa edistävien toimien osalta on edettävä ripeästi, jotta tasa-arvoa voidaan tosiasiassa vielä tällä hallituskaudella edistää yhteiskunnassa ja työelämässä, johtaja Katarina Murto korostaa. Perusteettomista palkkaeroista on vihdoin päästävä eroon. - Palkkaepätasa-arvo on ollut pitkään työelämän vitsaus. STTK on aiemmin esittänyt, että palkka-avoimuutta on edistettävä lainsäädännöllä. Henkilöstön edustajalla on oltava oikeus saada koko henkilöstön yksilöidyt palkkatiedot eri palkanosineen. Vain tiedonsaantia lisäämällä on mahdollisuus käytännössä puuttua riittävällä ta
STTK: Koronakriisi ei poista ilmastonmuutoksen uhkaa24.6.2020 09:35:00 EEST | Tiedote
Tänään on kansainvälisen ay-liikkeen globaali ilmastonmuutoksen vastainen kampanjapäivä. Vuosittaisella kampanjalla International Trade Union Confederation (ITUC) haluaa korostaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia työhön ja sen tekemisen muotoihin.
STTK: Oppivelvollisuuden pidentäminen parantaa nuorten työllistymistä16.6.2020 12:26:28 EEST | Tiedote
Oppivelvollisuutta ollaan hallitusohjelman mukaisesti pidentämässä 18 ikävuoteen. Osana kokonaisuutta toisen asteen koulutuksesta tulisi maksutonta. Uudistuksen tavoite on nostaa osaamistasoa, parantaa koulutuksellista tasa-arvoa, kaventaa eroja oppimistuloksissa ja saada vähintään toisen asteen tutkinto kaikille. Toteutuessaan uudistus veisi eteenpäin hallituksen tavoitetta saada jokaiselle perusasteen päättävälle vähintään toisen asteen tutkinto. Vaikka Suomessa on jo maksuton opetus toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ja lukioissa, opiskelijat joutuvat itse kustantamaan oppimateriaalit ja työvälineet kuten tietokoneet, oppikirjat ja työasut. Selvitysten mukaan kustannukset ovat vähintään useita satoja, jopa tuhansia euroja. - Esityksen mukaan toisen asteen koulutus olisi maksutonta sen kalenterivuoden loppuun, jolloin henkilö täyttää 20 vuotta. Perheen varallisuuden ei pidä vaikuttaa yhdenkään nuoren koulutusvalintoihin. Maksuton toisen asteen koulutus on tärkeä osa oppivelvo
STTK: Ilmastonmuutosta torjuttava oikeudenmukaisilla toimilla11.6.2020 09:30:00 EEST | Tiedote
Yhteiskunnallisen vastakkainasettelun lisääntyminen on suomalaisten kuntapäättäjien mielestä suurin ilmastonmuutoksen hillintään liittyvä huoli (53% vastaajista). Tämä käy ilmi tänään julkaistusta kuntapäättäjien ilmastokäsityksiä ja -tietoutta selvittäneestä Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -kyselytutkimuksesta. STTK on tutkimuksen hankekonsortion jäsen. Kuntapäättäjien käsityksissä painottuu ilmastonmuutosta torjuviin toimiin liittyvä pelko kustannusten epätasa-arvoisesta jakautumisesta eri väestöryhmien (41%) ja alueiden (35%) välillä. - Pelko toimien epäoikeudenmukaisuudesta ja epäluulo niiden vaikuttavuudesta jarruttaa kuntapäättäjien halukkuutta tarttua toimeen. Tämä huoli on otettava vakavasti, jos haluamme, että Suomi todella on hiilineutraali vuonna 2035, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola painottaa. Palolan mielestä julkinen keskustelu ilmastonmuutoksesta ei huomioi riittävästi muutoksen vaikutuksia ihmisiin. Yhteiskunnallisen vastakkainasettelun lisääntyminen
STTK:lta palvelu työelämän muutosten seurantaan9.6.2020 11:43:38 EEST | Tiedote
STTK on julkaissut palvelun, jolla hahmotetaan suomalaisen työelämän ja työllisyyden pidemmän ajan muutoksia. Palvelu perustuu pääosin Tilastokeskuksen useiden vuosien ajalta kertyneeseen julkiseen tietoon, jonka pohjalta aineisto esitetään infografiikan muodossa. Palvelun eri osiot kuvaavat työllisyyden, korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän, osa- ja määräaikaisten työsuhteiden, 25–44-vuotiaiden alueellisen sijoittumisen, maahanmuuttajien työllisyyden ja vanhempainpäivärahojen saajien kehitystä. - Haluamme kuvata työllisyyden ja työelämän muutoksia tavalla, joka auttaa hahmottamaan suurempia kehityskulkuja ja vertaamaan esimerkiksi eri vuosia tai maakuntia toisiinsa. Visualisointi auttaa hahmottamaan muutoksia – tai joissakin tapauksissa sen puutetta – paremmin kuin pelkät luvut. Työelämän muutos ei tulevaisuudessakaan pysähdy, ja siksi päivittämme palvelun tietoja jatkuvasti, viestintäasiantuntija Jaakko Haikonen kertoo. - Joillakin osa-alueilla kuten esimerkiksi naisten koulutu
STTK:n hallitus: Suomen työmarkkina- ja sopimusjärjestelmän kurjistamista turha haikailla8.6.2020 13:16:13 EEST | Tiedote
STTK:n hallitus on erittäin huolissaan näkemyksistä, joissa on kaikuja 1990-luvun kaltaisesta palkansaajien kurjistamisesta ja ay-liikkeen roolin heikentämisestä. - Korona-exitin varjolla esitetään pontevasti toimenpiteitä, joilla ei ole tekemistä kriisistä selviämisen kanssa. Elinkeinoelämän kellokkaat vaativat paikallisen sopimisen vapautta ja työnantajien direktio-oikeuden laajentamista. Vaaditaan työvoimakustannusten alentamista ja rakenteellisten jäykkyyksien purkamista. Halu taas kerran heikentää työttömyysturvaa ja työehtoja sekä nostaa eläkeikää verhotaan järjestelmien uudistamiseksi, puheenjohtaja Antti Palola kuvaa. STTK laittaa ehdottoman pisteen työreformin tyyppisille kurjistamishaikailuille. Varsinkin, kun järjestelmien purkamista vaativat eniten ne, jotka eivät työmarkkinapöydissä edes istu. - Edunvalvonnan kulmakivet nyt ja tulevaisuudessa ovat Suomessa yleissitovuus sekä työ- ja virkaehtosopimuksiin perustuva järjestelmä luottamusmiehineen. Työelämää pitää voida kehitt
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme