STTK: Aktiivimallin työllisyysvaikutukset epäselvät, jatkossa panostukset palveluihin
1.11.2019 15:07:27 EET | STTK ry. | Tiedote
Tiedote
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen raportissa aktiivimallin vaikutuksista työttömiin ja TE-toimistojen toimintaan todetaan, että aktiivimallin työllisyysvaikutuksia on vaikea arvioida muun muassa suhdannetilanteen muuttumisen vuoksi.
- Työllisyysvaikutuksia ei silti voi pitää millään tavalla merkittävinä. Päinvastoin: raportissa todetaan, että asiantuntijahaastateltavat eivät havaitse suoraviivaista yhteyttä aktiivimallin ja työllistymisen parantumisen välillä, STTK:n johtaja Katarina Murto toteaa.
Sen sijaan aktiivimallin vaikutukset toimeentulon heikentymiseen näkyvät selvästi. Raportin mukaan aktiivimalli pienensi työttömyysturvaa reilulta kolmannekselta työttömyysetuuksien saajista. Vuoden 2018 alussa kokonaan työttömänä olleilla työttömyysetuus pieneni yli puolelta. Erityisen usein etuutta pienennettiin ikääntyneiltä ja työttömyysturvan lisäpäiväetuuksia saavilta.
- Myönteistä on, että palveluihin osallistuminen lisääntyi työttömien joukossa. Palvelujen sisältö ja kohdentaminen kuitenkin ratkaisevat sen, onko palveluilla vaikutuksia työllistymiseen. Ongelmana on, että palveluita ei ole riittävästi räätälöity työttömien tarpeisiin, Murto toteaa.
STTK:n mielestä aktiivimalli on ollut byrokraattinen, eriarvoistava ja kankea. Se ei ole huomioinut riittävästi työttömien eroja elämäntilanteen, osaamisen, kykyjen, asuinpaikkakunnan ja mahdollisuuksien suhteen. Aktiivimallin poistaminen onkin perusteltua ja kannatettavaa.
-Työllisyysasteen nostamiseksi yksi keskeinen keino on työllisyyspalveluiden uudistaminen ja merkittävä resurssien lisääminen. Palveluiden on oltava riittävän laaja-alaisia, oikein kohdennettuja ja vaikuttavia. Niiden tulee olla myös yksilölähtöisiä ja kannustavia.
Monialaisia palveluita tarvitsevien työttömien kokonaistilanne ei tällä hetkellä ole kenenkään tiedossa, saati vastuulla.
- Työllisyysasteen nostamiseksi on pyrittävä siihen, että jokainen Suomessa asuva saa työtä ja pysyy osallisena yhteiskunnassa. Työttömien on saatava elämäntilanteeseensa sopivaa oikea-aikaista ja tarkoituksenmukaista palvelua, mikä edistää tehokkaasti työllistymistä ja osallisuutta.
Lisätietoja STTK:ssa: Katarina Murto, puh: 050 568 9188
Linkki: STTK:n kannustinmalli osoitteessa: https://www.sttk.fi/files/sosiaaliturvan-uudistaminen/
Tietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 12 jäsenliittoa ja noin 400 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK: Tasa-arvolain muutosesitykset ovat sumutusta, raskaus- ja perhevapaasyrjintä ei hallituksen toimin vähene26.3.2026 14:05:07 EET | Tiedote
Hallituksen esitys tasa-arvolain muutoksista raskaus- ja perhevapaasyrjintään liittyen siirtyy tänään eduskuntakäsittelyyn. Esityksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti vähentää työelämän raskaus- ja perhevapaasyrjintää. STTK:n puheenjohtajan Else-Mai Kirvesniemen mielestä lakimuutokset ovat silkkaa sumutusta, kun samaan aikaan eduskunnassa käsitellään määräaikaisten työsuhteiden helpottamiseen tähtäävää lakiesitystä. Työsopimuslailla halutaan heikentää määräaikaisissa työsuhteissa olevien turvaa mahdollistamalla perusteettomat määräaikaiset työsopimukset vuodeksi. ─ Toisella kädellä yritetään antaa, mutta toisella otetaan, ja lopputulos jopa heikkenee nykytilaan verrattuna. Raskaus- ja perhevapaasyrjintä ei hallituksen toimenpiteillä vähene, Kirvesniemi kiteyttää. Tasa-arvolain muutosesitysten perusteella lakia täsmennettäisiin siten, että syrjintäperusteisiin lisättäisiin määräaikaisuus, vanhemmuus ja perheenhuoltovelvollisuus. Muutoksia tehtäisiin myös esimerkiksi vuokratyöt
STTK: Keski- ja pienipalkkaisten ostovoimaa tuettava keventämällä palkkaverotusta17.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Keskipalkkaisten ostovoima on edelleen heikko, vaikka reaalipalkat kasvavat tänä vuonna. STTK:n tuoreiden laskelmien mukaan keski- ja pienipalkkaisten palkkaverotusta on kevennettävä maltillisesti, jotta kotimainen kysyntä ja talouskasvu saadaan vauhtiin.
Ennusteet kävivät toteen: nuorten epävarmuus työelämään siirtymisessä jyrkässä kasvussa11.3.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Tänään julkaistu Nuorisobarometri vahvistaa nuorisojärjestöjen pitkään esittämät huolenaiheet: nuorten kokema epävarmuus ja turvattomuus ovat lisääntyneet voimakkaasti. 70 prosenttia nuorista kokee paineita työelämään siirtymisestä, ja yli puolet pelkää jäävänsä ilman koulutuspaikkaa. Kehityksen suunta on hälyttävä.
STTK kansainvälisen naistenpäivän aattona: Nollatoleranssi seksuaaliselle häirinnälle työelämässä, uhrille parempi oikeusturva6.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Seksuaalinen häirintä ei ole kadonnut työelämästä. Kenen vastuulla häirintävapaa työelämä lopulta on? STTK järjestää tänään 6.3. ennakkoon perinteisen naisten päivän keskustelutilaisuuden, jossa pureudutaan työelämässä tapahtuvaan seksuaaliseen häirintään ilmiönä ja keinoihin sen kitkemiseksi.
STTK: Palkansaaja ansaitsee toimitusjohtajan päiväpalkan 42 työpäivässä3.3.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ja palkansaajien palkkakehitys kulkee eri tahtiin. STTK:n tuore laskelma kertoo, että palkansaajalta kuluu keskimäärin 42 työpäivää ansaitakseen saman verran kuin toimitusjohtaja ansaitsee yhdessä päivässä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme