STTK: Aktiivimallin työllisyysvaikutukset epäselvät, jatkossa panostukset palveluihin
Tiedote
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen raportissa aktiivimallin vaikutuksista työttömiin ja TE-toimistojen toimintaan todetaan, että aktiivimallin työllisyysvaikutuksia on vaikea arvioida muun muassa suhdannetilanteen muuttumisen vuoksi.
- Työllisyysvaikutuksia ei silti voi pitää millään tavalla merkittävinä. Päinvastoin: raportissa todetaan, että asiantuntijahaastateltavat eivät havaitse suoraviivaista yhteyttä aktiivimallin ja työllistymisen parantumisen välillä, STTK:n johtaja Katarina Murto toteaa.
Sen sijaan aktiivimallin vaikutukset toimeentulon heikentymiseen näkyvät selvästi. Raportin mukaan aktiivimalli pienensi työttömyysturvaa reilulta kolmannekselta työttömyysetuuksien saajista. Vuoden 2018 alussa kokonaan työttömänä olleilla työttömyysetuus pieneni yli puolelta. Erityisen usein etuutta pienennettiin ikääntyneiltä ja työttömyysturvan lisäpäiväetuuksia saavilta.
- Myönteistä on, että palveluihin osallistuminen lisääntyi työttömien joukossa. Palvelujen sisältö ja kohdentaminen kuitenkin ratkaisevat sen, onko palveluilla vaikutuksia työllistymiseen. Ongelmana on, että palveluita ei ole riittävästi räätälöity työttömien tarpeisiin, Murto toteaa.
STTK:n mielestä aktiivimalli on ollut byrokraattinen, eriarvoistava ja kankea. Se ei ole huomioinut riittävästi työttömien eroja elämäntilanteen, osaamisen, kykyjen, asuinpaikkakunnan ja mahdollisuuksien suhteen. Aktiivimallin poistaminen onkin perusteltua ja kannatettavaa.
-Työllisyysasteen nostamiseksi yksi keskeinen keino on työllisyyspalveluiden uudistaminen ja merkittävä resurssien lisääminen. Palveluiden on oltava riittävän laaja-alaisia, oikein kohdennettuja ja vaikuttavia. Niiden tulee olla myös yksilölähtöisiä ja kannustavia.
Monialaisia palveluita tarvitsevien työttömien kokonaistilanne ei tällä hetkellä ole kenenkään tiedossa, saati vastuulla.
- Työllisyysasteen nostamiseksi on pyrittävä siihen, että jokainen Suomessa asuva saa työtä ja pysyy osallisena yhteiskunnassa. Työttömien on saatava elämäntilanteeseensa sopivaa oikea-aikaista ja tarkoituksenmukaista palvelua, mikä edistää tehokkaasti työllistymistä ja osallisuutta.
Lisätietoja STTK:ssa: Katarina Murto, puh: 050 568 9188
Linkki: STTK:n kannustinmalli osoitteessa: https://www.sttk.fi/files/sosiaaliturvan-uudistaminen/
Tietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 14 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.
Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.
Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK: Hallituksen vauhditettava tasa-arvotoimia21.1.2020 06:45:00 EET | Tiedote
Hallitusohjelman tavoitteena on nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi. Hallitus haluaa kunnianhimoisesti parantaa tasa-arvoa yhteiskunnan eri osa-alueilla, ja erityinen huomio kiinnitetään työelämän ja perheiden tasa-arvon parantamiseen. STTK pitää erittäin myönteisenä tasa-arvon edistämistä yhteiskunnassa, työpaikoilla ja perheissä. - Hallituksen tavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta toteutuakseen ne tarvitsevat ripeitä toimenpiteitä. Nyt on korkea aika aloittaa hallitusohjelman mukaisesti tasa-arvoa edistäviä konkreettisia toimia, johtaja Katarina Murto sanoo. Kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman jatkaminen on tärkeää sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Tässä tarvitaan työmarkkinajärjestöjen yhteistyötä ja jokaisen osapuolen sitoutumista. - Samapalkkaisuusohjelman sisällön valmistelu on edennyt tarpeettoman hitaasti. Vaalikautta on kulunut lähes vuosi, ja edes ohjelman sisältö ei ole valmis. STTK:n mielestä ohjelmassa on muun muassa sitouduttava numeraaliseen tavoitteeseen
STTK:n hallitus: Työnantajien asenne rapauttaa luottamusta koko sopimusjärjestelmään13.1.2020 13:59:36 EET | Tiedote
STTK:n hallitus keskusteli vuoden ensimmäisessä kokouksessa ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta. Päänavaus on työmarkkinapöydässä tehty, mutta muilta osin neuvottelut näyttävät olevan pahasti jumissa. Syntyy vaikutelma, että työnantajapuolella ovat nuotit hukassa. - Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) luopui itse keskitetyistä sopimuksista eikä vientimallista ole sovittu. Neuvottelut ovat nyt toimialakohtaisia ja jokainen liitto asettaa tavoitteensa omista lähtökohdistaan. Päänavaus on tärkeä, mutta se ei sido muita aloja. Tämä tuntuu työnantajilta unohtuneen, puheenjohtaja Antti Palola toteaa. Koska keskusjärjestöt eivät enää istu neuvottelupöydissä, STTK:n hallitus toivoo liitoille työrauhaa. - Palkankorotusten ohella työnantajien puolella eniten kiivailua tuntuu aiheuttavan kilpailukykysopimuksessa eri tavoin sovittu vuosityöajan pidentäminen 24 tunnilla. Missään ei silti ole sovittu, että kiky-tunnit olisivat voimassa ”maailman tappiin”. Neuvotteluissa ovat kaikki sopimuksen osat
STTK: Paikallisen sopimisen lisääntyminen edellyttää yt-lain uudistamista ja työsuhdeturvan parantamista9.1.2020 07:00:00 EET | Tiedote
STTK pitää erittäin myönteisenä yhteistoimintalain uudistamisen kirjaamista hallitusohjelmaan. Ohjelmassa todetaan, että ”yhteistoimintaa koskeva lainsäädäntö uudistetaan rakenteellisesti ja sisällöllisesti työnantajan ja henkilöstön välisen luottamuksen parantamiseksi”.
Palkansaajajärjestöt YK:n ilmastokokouksesta: Hiilimarkkinoiden säännöt jäivät laihoiksi ja ihmisoikeudet unohtuivat16.12.2019 08:34:12 EET | Tiedote
YK:n tavoitteena on Pariisin sopimuksen mukaisesti rajoittaa ilmaston lämpeneminen ja pyrkiä kohti 1,5 asteen tavoitetta. Viime vuonna työlle saatiin Katowicen ilmastokokouksessa yhteiset pelisäännöt, mutta tärkeät hiilimarkkinoiden säännöt siirrettiin sovittaviksi Chilen puheenjohtajuudella Madridissa. Valitettavasti maiden kunnianhimo on edelleen heikentynyt, eikä tärkeimmästä eli markkinamekanismisäännöistä saatu sopua. ”Ilmastonmuutoksen uhkiin suhtautuminen oli suuri pettymys, sillä työntekijöille oikeudenmukainen siirtymä ja ihmisoikeudet jäivät hyvin heikoille maininnoille. Maailman johtajat eivät kyenneet ottamaan vastuutaan tulevaisuudesta”, harmittelee Somen palkansaajajärjestöjä ilmastokokouksessa edustanut STTK:n työelämän ja innovaatioiden asiantuntija Leila Kurki. Neuvottelujen loppuasiakirjassa mainitaan tavoitteiden ja sovittujen päästötoimien välinen kuilu, päästöjen vähentämisen tarve ja maiden rahoitussuunnitelmiin sekä kansallisten energia- ja ilmastostrategioiden t
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Työmarkkinoiden neuvottelukulttuuri ei toimi, sovittelijainstituutiota uudistettava12.12.2019 10:28:10 EET | Tiedote
Tiedote Työmarkkinoilla vastakkainasettelu on koventunut. - Keskusjärjestöt eivät enää neuvottele palkoista ja työsuhteen ehdoista. Jokainen liitto asettaa itse omat tavoitteensa ja määrittää keinot niiden saavuttamiseksi. Tämä tuntuu tulleen työnantajille yllätyksenä. Syksyn työtaistelu-uhat, epäonnistuneet sovittelut ja lakot viestivät siitä, että uusi neuvottelukulttuuri ei todellakaan toimi, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola arvioi järjestön edustajiston kokouksessa tänään Helsingissä. Palola esittää, että työmarkkinakierroksen jälkeen työmarkkinaosapuolet tarkastelisivat nykyisen sovittelujärjestelmän toimivuutta ja mahdollisia uudistamistarpeita. - Nyt valtakunnansovittelijan instituutio keskittyy yhteen henkilöön. Ruotsissa käytössä on ns. medlingsinstitutet, johon kuuluu useita henkilöitä. Vahvasti yhteen henkilöön keskittyvä järjestelmä ei välttämättä Suomen muuttuneissa työmarkkinaoloissa ja vaikeissa neuvotteluissa ole paras mahdollinen. Sopimusshoppailu vastenmielistä Syksy
STTK-Opiskelijat: Yhteistyöllä kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa ja vastuullista markkinataloutta23.11.2019 19:45:52 EET | Tiedote
STTK-Opiskelijat vaativat Suomen hallitukselta ja työmarkkinatoimijoilta yhteistä keskustelua ilmastopolitiikasta. Hiilineutraalisuuteen pyrkiminen on jokaisen tehtävä ja turhasta vastakkainasettelusta on luovuttava. - Jos haluamme tehdä aitoa ja jokaisen sukupolven huomioivaa politiikkaa, ilmastoasiat ja hiilineutraalisuus on otettava kärkitavoitteiksi. Kuolleella maapallolla ei ole työpaikkoja. Tämän hetken päätökset ilmaston ja ympäristön suhteen näkyvät tulevaisuuden sukupolville konkreettisesti, STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Saana Simonen muistuttaa. Vastuulliseen markkinatalouteen sisältyy ajatus yhteiskunnan yhteisvastuusta. STTK-Opiskelijoiden mielestä yhteinen vastuu liittyy kaikkiin suuriin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumiseen tai eriarvoisuuden torjumiseen. - Puolueiden ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden on kyettävä esittämään uskottavia ja kestäviä vaihtoehtoja niin maapallon kuin hyvinvointivaltion säilyttämiseksi. Ilmastonmuu
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme