STTK ry.

STTK: Aktiivimallista eroon, tilalle työttömyysturvajärjestelmän uudistus

Jaa

 Tiedote

Suomen on parannettava työllisyyttä ja tavoiteltava 75 prosentin työllisyysastetta, jotta hyvinvointipalvelut voidaan turvata. Suomea haastavat ensi hallituskaudella muun muassa ikääntyvä väestö, alhaiset syntyvyysluvut, huoltosuhteen heikkeneminen, rakenneuudistusten hitaus ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen paineet.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan mielestä edellinen hallitus kuritti työtöntä.
- Työttömyysturvan kestoa lyhennettiin, työn vastaanottamisen ehtoja tiukennettiin ja toteutettiin aktiivimalli, joka on osoittanut toimimattomaksi.

Helsingissä edustajistossa puhunut Palola vaatii aktiivimallin perumista. Sen tilalle hän esittää työttömyysturvan uudistamista, joka tulisi olla osa sosiaaliturvan laajempaa kokonaisuudistusta.
- Mitä pidemmäksi työttömyys venyy, sen vaikeampi työttömän on työllistyä. Näin on erityisesti ikääntyvillä työntekijöillä ja heillä, joiden ammattitaitovaatimukset eivät riitä uuden työn vastaanottamiseen. Kustannusneutraali työttömyysturvan uudistus voitaisiin toteuttaa painottamalla turvan tasoa alkupäässä, porrastamalla malli ja alentamalla turvan tasoa maltillisesti loppua kohti. Turvan kestoa ei pidä lyhentää. Riittävän pitkä siirtymäaika ja esimerkiksi ikääntyvien tai muutoin työmarkkinoilla erityisasemassa olevien työntekijöiden turva olisi ehdottomasti varmistettava.

Työttömyysturvan uudistaminen edellyttää, että työttömän työllistymistä ja osallisuutta tehostetaan oikein kohdennetuilla ja riittävän tasoisilla palveluilla.
- Suomessa ne laahaavat muiden Pohjoismaiden jäljessä. Eri palvelujen yhteistyötä on tiivistettävä ja palveluja tarjottava työttömäksi joutuneelle heti työttömyyden alkaessa tai mieluiten jo silloin, kun työttömyys vasta uhkaa.

STTK korostaa, että mikään työttömyysturvamalli ei luo Suomeen yhtään uutta työpaikkaa.
- Uuden työn ja työpaikkojen luominen on yritysten ja julkisen toimijan vastuulla.


STTK haluaa, että seuraava hallitus palaa työ- ja sosiaalilainsäädännön kehittämisessä aitoon ja toimivaan kolmikantavalmisteluun.
- Kolmikanta ei ole mikään itseisarvo vaan väline hyvään, vaikuttavaan ja kestävään lainsäädäntöön. Se on paras tapa sovittaa yhteen erilaisia näkemyksiä ja varmistaa uudistusten läpimeno.


Suomen vahvistettava rooliaan EU:ssa

STTK toivoo mahdollisimman monen käyttävän äänioikeuttaan eurovaaleissa.
- Suomen paikka on Euroopan unionissa, mieluiten sen ytimessä, missä tärkeimmät päätökset ja kompromissit tehdään. Suomi menestyy vain, jos Eurooppa menestyy. Populistisille väitteille erota EU:sta ei ole sijaa, Palola korostaa.

Suomen EU-puheenjohtajuuskausi alkaa heinäkuussa.
- Se on loistava mahdollisuus ottaa kokoamme suurempi rooli vaikuttaa EU:n kehitykseen ja esimerkiksi olla edelläkävijä kansainvälisessä ilmastopolitiikassa.

Avainsanat

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

STTK ry.
STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 15 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.

Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.

Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK:n hallitus: Työnantajan toiminta muistuttaa yksipuolista keskitettyä ratkaisua11.11.2019 13:17:14 EETTiedote

Syksyn työmarkkinoiden sopimuskierros on täydessä vauhdissa. Tällä hetkellä liitot neuvottelevat useissa yksityisen puolen pöydissä alakohtaisia työehtosopimusratkaisuja sekä määrittelevät suomalaisen työn hinnan. Keväällä neuvottelupöytään menevät julkisen sektorin liitot. STTK:n hallitus totesi tänään, että se ei haikaile keskitettyjen ratkaisujen perään. Mistään vientimallista ei myöskään ole sovittu, joten kyse on puhtaasta liittokierroksesta. - Se tarkoittaa, että liitot neuvottelevat itsenäisesti asettamiensa tavoitteiden pohjalta. Onko tämä järkevää Suomen talouden ja työllisyyden kannalta, selviää jälkeen päin. Tämä on kuitenkin malli, johon Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) tilanteen ajoi luopumalla yksipuolisesti keskitetyistä palkkaratkaisuista, puheenjohtaja Antti Palola muistuttaa. EK on peräänkuuluttanut vientivetoista kierrosta, jossa päänavaajat määrittelevät kustannustason. - Toisaalta näyttää siltä, että moni työnantajaliitto haikailee pääsevänsä tämän kustannusraamin

STTK: Aktiivimallin työllisyysvaikutukset epäselvät, jatkossa panostukset palveluihin1.11.2019 15:07:27 EETTiedote

Tiedote Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen raportissa aktiivimallin vaikutuksista työttömiin ja TE-toimistojen toimintaan todetaan, että aktiivimallin työllisyysvaikutuksia on vaikea arvioida muun muassa suhdannetilanteen muuttumisen vuoksi. - Työllisyysvaikutuksia ei silti voi pitää millään tavalla merkittävinä. Päinvastoin: raportissa todetaan, että asiantuntijahaastateltavat eivät havaitse suoraviivaista yhteyttä aktiivimallin ja työllistymisen parantumisen välillä, STTK:n johtaja Katarina Murto toteaa. Sen sijaan aktiivimallin vaikutukset toimeentulon heikentymiseen näkyvät selvästi. Raportin mukaan aktiivimalli pienensi työttömyysturvaa reilulta kolmannekselta työttömyysetuuksien saajista. Vuoden 2018 alussa kokonaan työttömänä olleilla työttömyysetuus pieneni yli puolelta. Erityisen usein etuutta pienennettiin ikääntyneiltä ja työttömyysturvan lisäpäiväetuuksia saavilta. - Myönteistä on, että palveluihin osallistuminen lisääntyi työttömien joukossa. Palvelujen sisältö ja koh

STTK: Asumisen hintaerot työvoiman liikkuvuuden este31.10.2019 06:00:00 EETTiedote

Tiedote Asumiskustannusten voimakas nousu Suomen suurimmissa kaupungeissa estää työvoiman liikkuvuutta yhä selvemmin. Esimerkiksi Helsingin vapaarahoitteisten asuntojen neliöhinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2005 - 2018 yli 70 prosenttia, kun samassa ajassa ansiotaso nousi alle 40 ja yleinen inflaatio oli noin 20 prosenttia. STTK:n tuoreessa kyselyssä 38 prosenttia vastaajista kertoo asumiskustannustensa tuottavan jatkuvaa huolta. Pääkaupunkiseudulla jopa 43 prosenttia kokee näin. Yli kolmannes vastaajista kertoo esimerkiksi tinkineensä ruoasta ja hyvinvointipalveluista asumiskustannusten takia ainakin muutaman kerran vuodessa. - Pitkään jatkunut maltillinen palkkapolitiikka yhdistettynä kasvukeskusten asuntojen selvään kallistumiseen vaikeuttaa monien työntekijöiden mahdollisuutta muuttaa työn perässä sinne, missä työtä olisi tarjolla. Asuntorakentamista suurimmissa kasvukeskuksissa on kiihdytettävä, jotta kysyntä ja tarjonta olisivat paremmin tasapainossa. Rakentamattom

STTK:n ja Itä-Suomen yliopiston analyysi: Keskustelu yleissitovuudesta ja paikallisesta sopimisesta on liian suppeaa23.10.2019 07:00:00 EESTTiedote

STTK:n ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä ja oikeustieteen tohtori, dosentti Jaana Paanetojan johdolla on tehty oikeudellinen analyysi työehtosopimusten yleissitovuudesta ja työpaikkatason sopimisesta. Analyysi on kokonaisvaltainen selvitys yleissitovuusjärjestelmästä ja sen mahdollisen supistamisen vaikutuksista sekä työpaikkatason sopimustoiminnan lisäämisen keinoista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme