STTK:n hallitus on tyytyväinen siihen, että Suomessa aletaan asteittain purkaa koronaviruksen aiheuttamia rajoituksia. Kansalaisten henki ja terveys on oltava korona-exitin lähtökohta, mutta myös kriisin talousvaikutukset on otettava huomioon.
- Hyvinvointivaltio alkaa voida pahoin, jos talouden rattaat eivät pyöri, yrityksiä kaatuu ja työttömyys syvenee, puheenjohtaja Antti Palola korostaa.
 
Jo nyt on selvää, että tie kriisistä ulos on pitkä. Siksi tarvitaan tasapainoinen strategia niin lyhyen kuin pidemmän aikavälin toimille.
- Nyt taloudessa on elvytyksen aika. Sopeutustoimien aika on vasta myöhemmin.
 
STTK:n hallitus pitää erittäin tärkeänä sitä, että korona-exit toteutetaan oikeudenmukaisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla - talouden hevoskuurit unohtaen.
- Poliittinen vastakkainasettelu ja populismi ovat koronakriisin aikana laantuneet. Mutta jos kriisin jälkihoito tehdään asettamalla eri kansalaisryhmiä vastakkain, se on maaperä populismin uudelle nousulle. Yritystukia on jaettu miljardikaupalla, mutta työntekijöiden aseman kurjistuminen on jäänyt vähemmälle huomiolle, Palola huomauttaa.

Yritykset ja työpaikat on turvattava, mutta yhtä lailla on huolehdittava epidemian aikana irtisanotuista, lomautetuista ja jo aiemmin työtä vailla olevista ihmisistä. STTK on muiden palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa laatinut omat ehdotuksensa työttömyysturvan parantamiseksi.
- Työllisyysrahaston talouden turvaaminen on työttömyyden hoidossa ensisijaista, Palola toteaa.
 
Kriisi kohtelee eri ihmisiä ja kansalaisryhmiä eri tavoin. Kun esimerkiksi osa on jäänyt kokonaan vaille työtä, osa suomalaisista tekee koko ajan töitä jaksamisensa äärirajoilla.
- Suomi tarvitsee koronan aikana ja sen jälkeen osaavia, työkykyisiä ja hyvinvoivia työntekijöitä. Työntekijöiden jaksamisesta ja työkyvystä on kriisin keskellä ja sen jälkeen huolehdittava. On myös eri tavoin joustavoitettava ja lisättävä opiskelu- ja koulutusmahdollisuuksia eri väestöryhmissä. Koulutus ja osaaminen ovat Suomen valtteja nyt ja varsinkin, kun kriisi on ohi, Palola korostaa.
 
STTK korostaa, että vaikka lähes kaikki maailman valtiot ovat koronan vuoksi vaikeuksissa, keskinäistä solidaarisuutta ei saa unohtaa.
- Eurooppa ei menesty, jos kiihdytämme vastakkainasettelua esimerkiksi pohjoinen-etelä-akselilla ja käperrymme sisäänpäin. Eurooppa ja Suomi tarvitsevat yhteistyötä ehkä enemmän kuin koskaan sodanjälkeisen historiansa aikana, Antti Palola tiivistää.