STTK laski Fat Cat Day:n: Johdon palkat karkaavat palkansaajien ansiotasosta
Palkansaaja on tänään (6.3.2023) tienannut pörssiyhtiön toimitusjohtajan yhden päivän palkan. Tilastokeskuksen yksityisen sektorin palkansaajan mediaanipalkkaa on verrattu vaihdetuimpien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien mediaanipalkkoihin. Toimitusjohtajien palkkatiedot perustuvat yhtiöiden palkitsemisraportteihin. Vertailun perusteella palkansaaja tienaa pörssiyhtiön toimitusjohtajan päiväpalkan 44 päivässä.
STTK on useita vuosia laskenut niin sanotun Fat Cat Day´n. Viime vuonna vastaava luku oli 37 päivää ja sitä edellisenä 39. Laskentatapaa on nyt hieman muutettu ja siksi luku ei ole täysin vertailukelpoinen aiempiin vuosiin. Aiemmin on tarkasteltu 30 suurinta pörssiyhtiötä, nyt Helsingin pörssin vaihdetuimpiin kuuluvia OMX Helsinki 25 -indeksin yhtiöitä. Laskentatapa on ennallaan: siinä huomioidaan sekä varsinaiset palkat että erilaiset palkitsemisjärjestelyt ja johtajien palkansaajaa pidempi työaika.
Huipputuloisten tulokehitys karkaa
Suurituloisten palkkojen erkaantuminen palkansaajan palkoista on pitkän aikavälin ilmiö. Esimerkiksi tuoreessa Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 -kirjassa todetaan, että vuonna 1995 suurituloisimman ryhmän keskimääräinen bruttotulo oli 62-kertainen mediaanidesiilin keskimääräiseen bruttotuloon verrattuna. Vuonna 2018 vastaava suhde oli 184-kertainen.
Suurituloisten ansioiden karkaamisesta kielii myös Tilastokeskuksen tulonjakotilaston joulukuun 2022 julkistus. Suurituloisimman kymmenyksen tulojen keskiarvo kasvoi vuonna 2021 edellisvuoteen verrattuna reaalisesti 8,1 prosenttia, kun keskituloisten reaalinen tulotaso nousi 1,5 prosenttia. Suurituloisimman prosentin käytettävissä olevien rahatulojen kasvu oli vieläkin hurjempaa: rahatulojen keskiarvo kasvoi reaalisesti 19,9 prosenttia.
Eri lähteiden perusteella huipputuloisten palkkataso näyttääkin karkaavan palkansaajien palkkatasosta. On epäselvää, miltä osin voidaan perustella suurituloisten tulojen muita niin paljon nopeampi kasvu. Eriytymisellä voi myös olla useita haitallisia vaikutuksia, jos ihmisten elinpiirit ja mahdollisuudet tulotason myötä erkaantuvat.
Palkitseminen kuuluu myös henkilöstölle
Palkitsemisesta ei saa muodostua pelkästään johdon etuoikeus. Myös palkansaajat vaikuttavat organisaatioiden menestykseen ja ovat keskeisiä toimijoita muutoksissa.
STTK:n oikeudenmukaisen palkitsemisen teeseissä korostuu tasapanoinen ja koko henkilöstöä koskeva palkitseminen. Ylimmän johdon osalta palkkiojärjestelmissä on huomioitava erityisesti pitkän aikavälin hyödyt niin, ettei lyhyellä aikavälillä hyvistä, mutta pitkällä aikavälillä turmiollisista ratkaisuista muodostu houkuttelevia.
Palkansaajien palkitsemisessa olennaista on tieto palkkausjärjestelmän ja palkkioiden jakamisen perusteista. Palkansaajat on pidettävä mukana järjestelmän kehittämisessä. Palkitsemisen käytänteitä on seurattava ja niitä on tarvittaessa rohkeasti uudistettava.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tom-Henrik Sirviöekonomisti
Puh:040 684 2251tom-henrik.sirvio@sttk.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 430 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK:n puheenjohtaja kevätedustajistossa: Päättyvä työmarkkinakierros tuo vain välitöntä helpotusta ostovoimahuoliin29.5.2023 10:21:46 EEST | Tiedote
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola arvioi kevään edustajistossa työmarkkinakierrosta. ─ Vientiteollisuuden palkkaratkaisuista muodostui korotusten yleinen linja. Erityispiirre sopimuksissa ovat kertaerät, joihin palkansaajat ovat perinteisesti suhtautuneet varauksella, mutta jotka hiipuneen ostovoiman vuoksi antavat välitöntä helpotusta ostovoiman kanssa kipuileville. Kunta- ja hyvinvointialojen palkkojen jälkeenjääneisyyttä korjattiin tuntuvilla lisäkorotuksilla, Palola tiivisti. Huolet toimeentulosta eivät Palolan mukaan väisty. Inflaatio pysyy korkealla ja korkojakin tarkasteltaneen ylöspäin. ─ Ostovoiman säilyttäminen tulee olemaan kovalla koetuksella. Valtakunnansovittelijan toimiston toimintaan kohdistuneet paineet johtuvat Palolan mielestä neuvotteluosapuolten välisten suhteiden muutoksista. ─ Toimiston resursseja olisi vahvistettava palkkaamalla lisää päätoimisilla sovittelijoita. STTK ei kannata sovittelutoiminnan yhteyteen perustettavaa talousyksikköä, joka tuottaisi talous-,
STTK: Suomen haasteissa tarvitaan toimintakykyinen ja yhteistyöhakuinen hallitus8.5.2023 13:24:39 EEST | Tiedote
Suomeen muodostetaan hallitusta, ja parhaillaan hallitusohjelmaneuvotteluissa olevat puolueet menestyivät eduskuntavaaleissa hyvin. STTK:n hallitus korostaa, että puoluepoliittisesti sitoutumattomana keskusjärjestönä se tekee yhteistyötä kaikkien puolueiden kanssa ja haluaa hyvät suhteet uuden hallituksen kanssa. Puheenjohtaja Antti Palola toivoo toimintakykyistä hallitusta, sillä Suomella on edessään suuria haasteita. ─ Suomi on asettanut tavoitteeksi olla hiilineutraali ensi vuosikymmenellä, joten vihreään siirtymään on panostettava. Suomi harmaantuu, joten työvoiman saatavuudesta, osaamisesta sekä työn ja tekijän kohtaamisesta on huolehdittava. Päätöksiä tehtäessä on kiinnitettävä huomio siihen, että eriarvoisuus ja osattomuus eivät lisäänny. Tämän vuoden alussa aloittaneiden hyvinvointialueiden rahoituksesta ei pidä leikata, sillä on maltettava odottaa, miten sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen uudistus (sote) toimii. Ennen vaaleja ja jo alkaneissa hallitusohjelmaneuvotteluissaki
STTK: Mielen hyvinvoinnin edistäminen edellyttää investointeja24.4.2023 06:30:00 EEST | Tiedote
STTK on julkaissut tänään Ratkaisuja-julkaisun, jossa kymmenen eri asiantuntijaorganisaatiota tarjoaa omat ideansa käsillä olevaan mielenterveyskriisiin. Mielenterveyssyistä menetettyjä työpäiviä kertyy Suomessa noin 17–18 miljoonaa. Työuupumuksen ja työperusteisten mielenterveyden haasteiden taustalla ovat usein työn tekemiseen ja työpaikan ilmapiiriin liittyvät ongelmat. ─ Mielenterveysoireilu alkaa yhä useammalla jo varhaisessa vaiheessa opiskelujen yhteydessä. Kun valmiiksi uupuneet nuoret saapuvat työelämään, he uupuvat entisestään. Mielenterveyskriisin taloudelliset vaikutukset ovat valtaisat, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa. Mielenterveyskriisiin on onneksi havahduttu laajasti yhteiskunnan eri osa-alueilla, ja esimerkiksi työelämässä ongelma tunnistetaan selkeästi. Työkaluja ongelman ratkaisemiseksi on silti toistaiseksi käytössä varsin vähän. STTK keräsi kymmenen työelämän mielenterveyskysymysten asiantuntijan näkemyksiä ratkaisuiksi käynnissä olevaan kriisiin. Asiantu
STTK:n hallitus: Uuden hallituksen kehitettävä työelämää yhteistyöllä3.4.2023 13:19:39 EEST | Tiedote
Eduskuntavaalien jännitysnäytelmä on ohi ja vaalitulos selvillä. Äänestysprosentti laski viime eduskuntavaaleista, ja lähes kolmannes jätti jälleenäänensä käyttämättä. - Demokratia tarvitsee puolustajia ja pelkistetyimmillään se merkitsee oman äänioikeuden käyttämistä vapaissa vaaleissa. Nytkin ylivoimaisesti suurin puolue on nukkuvien puolue. Tämä on surullista, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola harmittelee. Edessä ovat hallitusneuvottelut ja uuden hallituksen ohjelmatyö. STTK korostaa, että eduskuntavaalit ovat aina myös työelämävaalit ja hallitusohjelmaan todennäköisesti kirjataan joukko työelämän kehittämiseen liittyviä asioita. - Ennen vaaleja kuultiin paljon esityksiä, lupauksia ja myös ehdottomuuksia, jotka toivottavasti hallitusneuvotteluissa jalostuvat kyvyksi tehdä hyvää yhteistyötä puolueiden välillä. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Siksi tarvitaan monen tasoista ja tahoista yhteistyötä ja kompromissihalua, Palola painottaa. STTK:n hallitus toivoo, että työelämä
STTK: Seuraavalla hallituskaudella tarvitaan enemmän ja eettisempää maahanmuuttopolitiikkaa27.3.2023 15:00:00 EEST | Tiedote
Alhaisen syntyvyyden ja vähenevän työikäisen väestön Suomessa on vauhditettava kansainvälistä rekrytointia. Nyt päättyvällä hallituskaudella on laadittu ensimmäinen työ- ja osaamisperusteisen maahanmuuton tiekartta, joka sisältää selkeän numeerisen tavoitteen. ─ Seuraavan hallituksen on jatkettava tätä työtä ja samalla nostettava kunnianhimon tasoa, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola esittää. Vuosi 2022 on toistaiseksi maahanmuuton ennätysvuosi; tuolloin nettomaahanmuutto Suomeen oli noin 35 000 henkilöä. ─ Tämä on merkittävä muutos pitkään paikallaan junnanneessa kehityksessä. Suunta on oikea, Palola painottaa. Väestökehityksen seuraukset heijastuvat laajasti yhteiskuntaan ja myös esimerkiksi eläkejärjestelmän kestävyyteen. Osaajapula on kasvun este. ─ Maali on jatkuvassa liikkeessä, eikä sitä saavuteta sirpaleisilla uudistuksilla. Seuraavan hallituksen on arvioitava kokonaisvaltaisesti, miten maahanmuuttoa säätelevällä lainsäädännöllä tuetaan työelämän tavoitteita ja tarpeita. Maahanm
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme