STTK ry.

STTK selvitti: Väkivalta varjostaa työpaikkoja

Jaa

Noin joka kuudennella työpaikalla (14 %) on viimeisen kolmen vuoden aikana esiintynyt fyysisen väkivallan uhkaa ja joka kymmenellä (10 %) suoranaista fyysistä väkivaltaa. Yli viidenneksellä (22 %) työpaikoista on esiintynyt henkistä väkivaltaa. Tiedot käyvät ilmi STTK:n tänä syksynä teettämästä Terveellinen ja turvallinen työelämä -kansalaiskyselystä.

- Väkivalta ja sen uhka ei voi olla näin monen työn arkea. Jokaisen pitää saada tehdä työtään turvassa. Väkivalta ei kuulu kenenkään työhön, ei missään muodossa eikä kenenkään aiheuttamana, STTK:n työelämäasiantuntija Erkki Auvinen painottaa.

Fyysisen väkivallan suurin syy on asiakasväkivalta. Sitä tai sen uhkaa esiintyi tyypillisesti ulkopuolisen toimijan, kuten asiakkaan taholta. Huonoin tilanne on naisvaltaisella sosiaali- ja terveysalalla, jossa fyysisen väkivallan uhkaa oli kokenut 36 prosenttia ja fyysisen väkivallan tekoja 23 prosenttia vastaajista.
- Aiempienkin selvitysten perustella työoloilla on suuri vaikutus uhriksi joutumiseen. Työskentely ilta- ja yöaikaan, avoin pääsy työtiloihin, asiakkaan kotona tehtävä työ, yksin työskentely sekä tehtävät, joissa ollaan tekemisessä alkoholin, päihtyneiden asiakkaiden, lääkkeiden tai rahan kanssa lisäävät väkivaltatilanteita tai niiden uhkaa, Auvinen luettelee.

Rahoitus- ja vakuutusalalla työskentelevät ilmoittivat muita useammin työpaikan sisäisestä fyysisestä väkivallasta. Joka kuudes (15 %) hieman alle sadasta vastaajasta kertoi joutuneensa esimiesten tai johdon fyysisen väkivallan tai sillä uhkailun kohteeksi viimeisen kolmen vuoden aikana. Hieman useampi tästä joukosta (18 %) kertoi alaisten syyllistyneen fyysisellä väkivallalla uhkailuun tai suoranaiseen väkivaltaan.
- Kyselytekniset seikat eivät selitä koko tulosta. Rahoitus- ja vakuutusalalla on tärkeää selvittää, mistä tulos johtuu ja korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi.

Henkistä väkivaltaa kertoo kokeneensa 32 prosenttia vastaajista, naiset miehiä useammin (naiset 37 %, miehet 27 %). Ongelma on pahin naisvaltaisilla aloilla: sosiaali- ja terveysalalla, kaupan alalla, koulutuksessa, rahoitus- ja vakuutusalalla sekä majoitus- ja ravitsemisalalla. Asiakkaiden ja kollegojen taholta tullut henkinen väkivalta on tyypillisintä sosiaali- ja terveysalalla, esimiesten taholta tullut puolestaan rahoitus- ja vakuutusalalla.
- Henkisen työpaikkaväkivallan kokemukset ovat vähentyneet viisi prosenttiyksikköä vuodesta 2019. Hyvästä suunnasta huolimatta tilanne on edelleen huono, Auvinen toteaa.

 

Väkivallan monet muodot

 

Kyselyn perusteella henkinen väkivalta on tyypillisimmillään selän takana puhumista, osaamisen vähättelyä ja mitätöintiä, aiheetonta arvostelua tai vääriä syytöksiä, huutamista, solvaamista tai haukkumista, tiedon ulkopuolelle jättämistä, mielipiteiden ohittamista tai väärien tietojen levittämistä.
- Henkisen väkivallan kuriin saaminen edellyttää yhteisiä pelisääntöjä ja parempaa johtamista. Ei mitään sellaista, mitä ei jokaisella työpaikalla voitaisi tehdä, Auvinen pohtii.

Väkivaltatilanteita ei saa jättää työntekijöiden hoidettavaksi.
- Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajia panostamaan väkivallan ja sen uhan ehkäisemiseen. Työnantajan on myös huolehdittava väkivallan uhreista. Heille on tarjottava jälkihoitoa ja tukea. Kyse on ongelmasta, jonka ratkaiseminen palkitsee työntekijöitä, työnantajia ja koko yhteiskuntaa: työhyvinvointi paranee, sairauspoissaolot vähenevät, työurat pitenevät ja työvoimapula helpottuu, Auvinen summaa.

 

Lisätietoja STTK:ssa: Erkki Auvinen, työelämäasiantuntija, puh. 040 545 0631

STTK:n teettämän Terveellinen ja turvallinen työelämä -kansalaiskyselyn toteutti Aula Research Oy. Siihen vastasi 2033 työssäkäyvää suomalaista. Kysely oli jatkoa vuonna 2019 tehdylle kyselylle.

Marraskuun 25. päivä on YK:n kansainvälinen päivä naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi.

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

STTK ry.
STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

040 630 2882 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.

Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.

Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK:n Antti Palola: Ilmastopolitiikalla oltava kansalaisten laaja tuki6.11.2021 13:00:00 EET | Tiedote

Parhaillaan Skotlannin Glasgow’ssa pidettävä ilmastokokous COP26 on tuonut ilmastomuutoksen vastaisten toimien tarpeellisuuden ja kiireellisyyden kansainvälisen politiikan ytimeen. Useissa puheenvuoroissa korostettiin oikeudenmukaisen siirtymän tärkeyttä talouden ja yhteiskunnan muutoksessa. Laajasti jaettu näkemys on, että ilman kansalaisten tukea ja tunnetta oikeudenmukaisesta siirtymästä muutos kohti hiilivapaata taloutta ei onnistu riittävän nopeasti.

STTK Naisten palkkapäivänä: Samasta ja samanarvoisesta työstä maksettava sama palkka4.11.2021 06:00:00 EET | Tiedote

Tänä vuonna naisten ansiot ovat 84,3 prosenttia miesten ansioista. Sen perusteella Naisten palkkapäivää vietetään tänään 4.11.2021, ja tämän jälkeen naiset työskentelevät kuvaannollisesti loppuvuoden ”ilman palkkaa”. Viime vuonna Naisten palkkapäivä oli 1.11., kun naisten ansiot olivat 83,8 prosenttia miesten ansioista. Pieni parannus palkkatasa-arvossa on askel oikeaan suuntaan, mutta kokonaiskuvan kannalta täysin riittämätön.

STTK:n uudessa pelissä seikkaillaan kiperissä työelämätilanteissa3.11.2021 14:11:11 EET | Tiedote

STTK on julkaissut uuden nuorille suunnatun työelämäaiheisen pelin. Laki ja Kirppu uraputkessa -pelissä työuransa alussa oleva Laki-koira työskentelee kirjastoneuvojana. Päivän aikana hän kohtaa seitsemän haastavaa tilannetta, joista yrittää selvitä yhdessä Kirpun kanssa. Peli soveltuu hyvin työelämätiedon opetukseen ja muuhun työelämäohjaukseen. Pelin kehittämisessä oli mukana nuoria, jotka osallistuivat tilanteiden ideointiin, pelikonseptin suunnitteluun ja nimen valintaan. Pelitilanteet käsittelevät muun muassa myöhästymistä, kiusaamista, yhdenvertaisuutta ja väärin maksettua palkkaa. Peliä laadittaessa on kiinnitetty erityistä huomiota tunnelmaan, jotta pelin aiheet eivät ongelmista huolimatta maalaisi työelämästä liian kielteistä kuvaa. - Työntekijät joutuvat työpaikan arjessa kohtamaan vaikeitakin asioita. Toivomme pelin tarjoavan nuorille oivalluksia ja vahvistusta tunteelle, että kaikesta voi selvitä, viestintäasiantuntija Kirsi Suominen toteaa. Pelaajan tehtävä on auttaa Lakia

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme