STTK selvitti: Väkivalta varjostaa työpaikkoja
- Väkivalta ja sen uhka ei voi olla näin monen työn arkea. Jokaisen pitää saada tehdä työtään turvassa. Väkivalta ei kuulu kenenkään työhön, ei missään muodossa eikä kenenkään aiheuttamana, STTK:n työelämäasiantuntija Erkki Auvinen painottaa.
Fyysisen väkivallan suurin syy on asiakasväkivalta. Sitä tai sen uhkaa esiintyi tyypillisesti ulkopuolisen toimijan, kuten asiakkaan taholta. Huonoin tilanne on naisvaltaisella sosiaali- ja terveysalalla, jossa fyysisen väkivallan uhkaa oli kokenut 36 prosenttia ja fyysisen väkivallan tekoja 23 prosenttia vastaajista.
- Aiempienkin selvitysten perustella työoloilla on suuri vaikutus uhriksi joutumiseen. Työskentely ilta- ja yöaikaan, avoin pääsy työtiloihin, asiakkaan kotona tehtävä työ, yksin työskentely sekä tehtävät, joissa ollaan tekemisessä alkoholin, päihtyneiden asiakkaiden, lääkkeiden tai rahan kanssa lisäävät väkivaltatilanteita tai niiden uhkaa, Auvinen luettelee.
Rahoitus- ja vakuutusalalla työskentelevät ilmoittivat muita useammin työpaikan sisäisestä fyysisestä väkivallasta. Joka kuudes (15 %) hieman alle sadasta vastaajasta kertoi joutuneensa esimiesten tai johdon fyysisen väkivallan tai sillä uhkailun kohteeksi viimeisen kolmen vuoden aikana. Hieman useampi tästä joukosta (18 %) kertoi alaisten syyllistyneen fyysisellä väkivallalla uhkailuun tai suoranaiseen väkivaltaan.
- Kyselytekniset seikat eivät selitä koko tulosta. Rahoitus- ja vakuutusalalla on tärkeää selvittää, mistä tulos johtuu ja korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi.
Henkistä väkivaltaa kertoo kokeneensa 32 prosenttia vastaajista, naiset miehiä useammin (naiset 37 %, miehet 27 %). Ongelma on pahin naisvaltaisilla aloilla: sosiaali- ja terveysalalla, kaupan alalla, koulutuksessa, rahoitus- ja vakuutusalalla sekä majoitus- ja ravitsemisalalla. Asiakkaiden ja kollegojen taholta tullut henkinen väkivalta on tyypillisintä sosiaali- ja terveysalalla, esimiesten taholta tullut puolestaan rahoitus- ja vakuutusalalla.
- Henkisen työpaikkaväkivallan kokemukset ovat vähentyneet viisi prosenttiyksikköä vuodesta 2019. Hyvästä suunnasta huolimatta tilanne on edelleen huono, Auvinen toteaa.
Väkivallan monet muodot
Kyselyn perusteella henkinen väkivalta on tyypillisimmillään selän takana puhumista, osaamisen vähättelyä ja mitätöintiä, aiheetonta arvostelua tai vääriä syytöksiä, huutamista, solvaamista tai haukkumista, tiedon ulkopuolelle jättämistä, mielipiteiden ohittamista tai väärien tietojen levittämistä.
- Henkisen väkivallan kuriin saaminen edellyttää yhteisiä pelisääntöjä ja parempaa johtamista. Ei mitään sellaista, mitä ei jokaisella työpaikalla voitaisi tehdä, Auvinen pohtii.
Väkivaltatilanteita ei saa jättää työntekijöiden hoidettavaksi.
- Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajia panostamaan väkivallan ja sen uhan ehkäisemiseen. Työnantajan on myös huolehdittava väkivallan uhreista. Heille on tarjottava jälkihoitoa ja tukea. Kyse on ongelmasta, jonka ratkaiseminen palkitsee työntekijöitä, työnantajia ja koko yhteiskuntaa: työhyvinvointi paranee, sairauspoissaolot vähenevät, työurat pitenevät ja työvoimapula helpottuu, Auvinen summaa.
Lisätietoja STTK:ssa: Erkki Auvinen, työelämäasiantuntija, puh. 040 545 0631
STTK:n teettämän Terveellinen ja turvallinen työelämä -kansalaiskyselyn toteutti Aula Research Oy. Siihen vastasi 2033 työssäkäyvää suomalaista. Kysely oli jatkoa vuonna 2019 tehdylle kyselylle.
Marraskuun 25. päivä on YK:n kansainvälinen päivä naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi.
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 12 jäsenliittoa ja noin 400 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK: Koulutuskorvauksen poisto on uusi isku naisvaltaisten alojen työntekijöille1.7.2025 17:15:56 EEST | Tiedote
Hallitus valmistelee koulutuksen korvaamisesta annetun lain kumoamista. Koulutuskorvauksen poisto osuisi erityisen kipeästi naisvaltaisille aloille.
STTK:n hallitus antaa maan hallituksen puolivälitodistuksen arvosanaksi heikko9.6.2025 13:11:10 EEST | Tiedote
STTK:n hallitus antaa maan hallituksen puolivälitodistukseen sosiaaliturvan ja työlainsäädännön uudistamisesta arvosanaksi heikko. - Työelämää on heikennetty ja sosiaaliturvaa leikattu nopeasti erittäin kehnolla valmistelulla. Vaikutusarvionti on ollut puutteellista, ja kolmikantavalmistelu lähinnä irvokasta näytelmää, puheenjohtaja Antti Palola sanoo. Hallituksen kevättodistukseen nelonen tulee myös tasa-arvon takapakista. - Tasa-arvoa heikentävät esimerkiksi vientimalli, määräaikaisuuksien ja henkilöperusteisen irtisanomisen perusteluiden väljentäminen, tehoton palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpano ja lapsiperheiden etuuksien leikkaukset, Palola listaa. STTK:n hallituksen mielestä Suomeen luodaan nyt tulevaisuuden köyhälistö. - Kun leikataan etuuksia ja heikennetään palveluita, vaikutukset näkyvät viiveellä. Hyvinvointivaltion rakenteiden romutus on täydessä vauhdissa. STTK ihmettelee myös hallituksen poukkoilevaa talouspolitiikkaa. - Tänään tehdään tätä, huomenna kokeillaan jotain
STTK ei hyväksy työsopimusten määräaikaisuuksien helpottamista2.6.2025 12:05:13 EEST | Tiedote
Uudistus mahdollistaisi pysyvän työn teettämisen jatkuvilla, eri työntekijöiden kanssa tehtävillä määräaikaisilla työsopimuksilla.
STTK: Palkka-avoimuusdirektiivin täytäntöönpano jäämässä tehottomaksi16.5.2025 12:01:57 EEST | Tiedote
Hallituksen ajaman minimitäytäntöönpanon seurauksena naisten ja miesten välistä samapalkkaisuutta tukeva EU-direktiivi hankaloittaisi kansallista sääntelyä.
STTK: Kokeillaanpa tätä -hallitus pelaa riskillä15.5.2025 11:02:42 EEST | Tiedote
Orpon hallituksen puoliväliriihessä tapahtui omituinen rytminvaihdos, kun hallitus yhtäkkiä linjasi satojen miljoonien eurojen veroalennukset ansiotuloihin painottaen suurituloisia. Yhteisöveron alennus heikentää valtion taloutta lähes miljardin, kun tavoite on lapioida yrityksille investointirahaa. ─ Kaikki tämä sen jälkeen, kun kansalaisille oli kaksi vuotta perusteltu työmarkkinauudistuksia, säästöjä, palveluiden leikkauksia ja etuuksien heikennyksiä ehdottoman välttämättöminä velkaantumisen hidastamiseksi ja talouden tasapainottamiseksi. Veroalennuksia on mahdoton ymmärtää myös siksi, että Suomen on panostettava merkittävästi nykyistä enemmän varoja puolustukseen ja turvallisuuteen, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola hämmästelee. Palola puhui STTK:n kevään edustajistossa tänään Helsingissä. Hallitus lupasi kaksi vuotta sitten suomalaisille olla vahva ja välittävä. ─ Hallitusohjelman uusi nimi voisi olla ”Kokeillaanpa tätä”. Niin omituinen on suunnanmuutos, joka puoliväliriihessä tap
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme