STTK selvitti: Väkivalta varjostaa työpaikkoja
- Väkivalta ja sen uhka ei voi olla näin monen työn arkea. Jokaisen pitää saada tehdä työtään turvassa. Väkivalta ei kuulu kenenkään työhön, ei missään muodossa eikä kenenkään aiheuttamana, STTK:n työelämäasiantuntija Erkki Auvinen painottaa.
Fyysisen väkivallan suurin syy on asiakasväkivalta. Sitä tai sen uhkaa esiintyi tyypillisesti ulkopuolisen toimijan, kuten asiakkaan taholta. Huonoin tilanne on naisvaltaisella sosiaali- ja terveysalalla, jossa fyysisen väkivallan uhkaa oli kokenut 36 prosenttia ja fyysisen väkivallan tekoja 23 prosenttia vastaajista.
- Aiempienkin selvitysten perustella työoloilla on suuri vaikutus uhriksi joutumiseen. Työskentely ilta- ja yöaikaan, avoin pääsy työtiloihin, asiakkaan kotona tehtävä työ, yksin työskentely sekä tehtävät, joissa ollaan tekemisessä alkoholin, päihtyneiden asiakkaiden, lääkkeiden tai rahan kanssa lisäävät väkivaltatilanteita tai niiden uhkaa, Auvinen luettelee.
Rahoitus- ja vakuutusalalla työskentelevät ilmoittivat muita useammin työpaikan sisäisestä fyysisestä väkivallasta. Joka kuudes (15 %) hieman alle sadasta vastaajasta kertoi joutuneensa esimiesten tai johdon fyysisen väkivallan tai sillä uhkailun kohteeksi viimeisen kolmen vuoden aikana. Hieman useampi tästä joukosta (18 %) kertoi alaisten syyllistyneen fyysisellä väkivallalla uhkailuun tai suoranaiseen väkivaltaan.
- Kyselytekniset seikat eivät selitä koko tulosta. Rahoitus- ja vakuutusalalla on tärkeää selvittää, mistä tulos johtuu ja korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi.
Henkistä väkivaltaa kertoo kokeneensa 32 prosenttia vastaajista, naiset miehiä useammin (naiset 37 %, miehet 27 %). Ongelma on pahin naisvaltaisilla aloilla: sosiaali- ja terveysalalla, kaupan alalla, koulutuksessa, rahoitus- ja vakuutusalalla sekä majoitus- ja ravitsemisalalla. Asiakkaiden ja kollegojen taholta tullut henkinen väkivalta on tyypillisintä sosiaali- ja terveysalalla, esimiesten taholta tullut puolestaan rahoitus- ja vakuutusalalla.
- Henkisen työpaikkaväkivallan kokemukset ovat vähentyneet viisi prosenttiyksikköä vuodesta 2019. Hyvästä suunnasta huolimatta tilanne on edelleen huono, Auvinen toteaa.
Väkivallan monet muodot
Kyselyn perusteella henkinen väkivalta on tyypillisimmillään selän takana puhumista, osaamisen vähättelyä ja mitätöintiä, aiheetonta arvostelua tai vääriä syytöksiä, huutamista, solvaamista tai haukkumista, tiedon ulkopuolelle jättämistä, mielipiteiden ohittamista tai väärien tietojen levittämistä.
- Henkisen väkivallan kuriin saaminen edellyttää yhteisiä pelisääntöjä ja parempaa johtamista. Ei mitään sellaista, mitä ei jokaisella työpaikalla voitaisi tehdä, Auvinen pohtii.
Väkivaltatilanteita ei saa jättää työntekijöiden hoidettavaksi.
- Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajia panostamaan väkivallan ja sen uhan ehkäisemiseen. Työnantajan on myös huolehdittava väkivallan uhreista. Heille on tarjottava jälkihoitoa ja tukea. Kyse on ongelmasta, jonka ratkaiseminen palkitsee työntekijöitä, työnantajia ja koko yhteiskuntaa: työhyvinvointi paranee, sairauspoissaolot vähenevät, työurat pitenevät ja työvoimapula helpottuu, Auvinen summaa.
Lisätietoja STTK:ssa: Erkki Auvinen, työelämäasiantuntija, puh. 040 545 0631
STTK:n teettämän Terveellinen ja turvallinen työelämä -kansalaiskyselyn toteutti Aula Research Oy. Siihen vastasi 2033 työssäkäyvää suomalaista. Kysely oli jatkoa vuonna 2019 tehdylle kyselylle.
Marraskuun 25. päivä on YK:n kansainvälinen päivä naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi.
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 12 jäsenliittoa ja noin 400 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
Kansallinen velkajarru on virhe14.10.2025 15:19:39 EEST | Tiedote
Tänään solmittu parlamentaarinen sopimus kansallisesta velkajarrusta edellyttää alentamaan julkista velkasuhdetta 0,75 prosenttiyksikköä vuosittain. STTK:n mielestä velkajarru on virhe ja haitallinen talouskasvun kannalta.
STTK:n hallitus: Kustannusten hillintä hyvinvointialueilla ohittanut kansalaisten palveluiden tarpeet14.10.2025 09:07:35 EEST | Tiedote
Sote-uudistuksen perimmäinen tarkoitus oli luoda laadukkaat ja tasa-arvoiset sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut koko maahan, kaventaa kansalaisten välisiä terveyseroja, vahvistaa palveluiden saatavuutta erityisesti väestön ikääntymisen ja kuntien haasteiden keskellä ja hillitä kustannusten kasvua.
Turkulainen Merja Forsman on STTK:n Vuoden luottamusmies7.10.2025 14:30:00 EEST | Tiedote
STTK:n Vuoden luottamusmieheksi on valittu Merja Forsman. Hän työskentelee Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä ja on Kirkon alojen jäsen.
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Suomalainen metsänhoito voi olla yhtä aikaa tehokasta ja kestävää3.10.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomi ja suomalaiset ovat eläneet metsästä koko historiansa ajan. Metsä on tarjonnut työtä ja hyvinvointia koko kansakunnalle. - Virheiltäkään ei silti ole vältytty. Esimerkiksi vastuullisuuskysymyksiin tai metsien kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen on herätty vasta aivan viime vuosina ja viimeistään, kun paperitehtaita on suljettu yksi toisensa jälkeen, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo. Palola puhui jäsenliitto METO – Metsäalan Asiantuntijoiden sopimusalojen kokouksessa. Jatkossa vihreän kullan suhteen on Palolan mielestä toimittava fiksummin. - Tutkimustoiminta monipuolisempaan puunkäyttöön liittyen on tuonut mukanaan uusia innovaatiota, kuten puusta syntyviä uusiutuvia materiaaleja. Esimerkiksi polyesteria korvataan puusta saatavalla tekstiilikuidulla ja puu voisi pakkauksissa syrjäyttää muovin. Ja kun nykyisin metsästä puhutaan usein hiilinielujen kautta, puurakentaminen olisi ilmastoteko parhaimmillaan, hän listaa. Metsänhoito voi olla yhtä aikaa sekä tehokasta että laadukas
FinUnions 30 vuotta: Eurooppalaista ay-yhteistyötä tarvitaan selättämään unionin ja työelämän suuria haasteita23.9.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n ja STTK:n yhteinen EU-edustusto FinUnions järjestää tänään 30-vuotisjuhlaseminaarin Brysselissä. FinUnions on Suomen EU-jäsenyyden ajan tehnyt vaikuttamistyötä tavoitteenaan työntekijöiden aseman vahvistaminen ja suomalaisen sekä eurooppalaisen työelämän kehittäminen. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola painottaa, että vaikka suomalaisten ammattiliittojen työ Brysselissä ei aina ole näkyvää, se on olennaista ja tärkeää. - EU:n byrokratia ja sisämarkkinoiden toiminta on monimutkaista ja työlästäkin. On tärkeää huomata, että vaikuttamista on myös hiljainen neuvottelu, politiikkapaperit, yhteistyö ja sitkeys silloinkin, kun asiat tuntuvat etenevän hitaasti ja ovat hankalia. Palola painottaa, että EU-vaikuttamisessa kukaan tai mikään taho ei saa asioita aikaiseksi yksin. - Yhteistyö on EU-vaikuttamisen ydintä. Suomalaisen ammattiyhdistysväen ja FinUnionsin tärkeitä kumppaneita ovat suomalaiset, pohjoismaiset ja eurooppalaiset verkostot, jotka p
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme