STTK: Seuraavalla hallituskaudella tarvitaan enemmän ja eettisempää maahanmuuttopolitiikkaa

Alhaisen syntyvyyden ja vähenevän työikäisen väestön Suomessa on vauhditettava kansainvälistä rekrytointia. Nyt päättyvällä hallituskaudella on laadittu ensimmäinen työ- ja osaamisperusteisen maahanmuuton tiekartta, joka sisältää selkeän numeerisen tavoitteen.
─ Seuraavan hallituksen on jatkettava tätä työtä ja samalla nostettava kunnianhimon tasoa, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola esittää.

Vuosi 2022 on toistaiseksi maahanmuuton ennätysvuosi; tuolloin nettomaahanmuutto Suomeen oli noin 35 000 henkilöä.
─ Tämä on merkittävä muutos pitkään paikallaan junnanneessa kehityksessä. Suunta on oikea, Palola painottaa.  

Väestökehityksen seuraukset heijastuvat laajasti yhteiskuntaan ja myös esimerkiksi eläkejärjestelmän kestävyyteen. Osaajapula on kasvun este.
─ Maali on jatkuvassa liikkeessä, eikä sitä saavuteta sirpaleisilla uudistuksilla. Seuraavan hallituksen on arvioitava kokonaisvaltaisesti, miten maahanmuuttoa säätelevällä lainsäädännöllä tuetaan työelämän tavoitteita ja tarpeita.

Maahanmuuttopolitiikassamme on STTK:n mielestä vielä paljon korjattavaa.
─ Erityisosaajien pikakaista tuottaa lupaprosessin sisälle nyt kahden jonon väkeä. Perheenyhdistämisen tuloraja on epäoikeudenmukaisen korkea, koska se käytännössä estää monien pienipalkkaisissa työvoimapula-ammateissa työskentelevien saapumisen Suomeen perheineen. Valtioneuvoston laatima strategia työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi kaipaa toimeenpanoa, Palola listaa.

Kaikki työperäinen hyväksikäyttö kitkettävä
 
Maahantulijoiden määrää ratkaisevampaa on se, miten he juurtuvat työmarkkinoille ja miten heitä työmarkkinoilla kohdellaan. Työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan kitkemiseen on pistettävä kaikki tarmo niin ennakko- ja jälkivalvonnassa kuin viranomaisyhteistyön ja tiedonvaihdon edistämisessä. 

STTK arvioi, että jos puolet tulijoista lähtee Suomesta ennen kuin viisi vuotta tulee täyteen, moni asia on mennyt pieleen.
─ Reilujen työmarkkinoiden varmistamisen ja työvoiman hyväksikäytön torjunnan on oltava kansainvälisen rekrytoinnin ytimessä. On tunnustettava, että työperäisessä hyväksikäytössä ja ihmiskaupassa ei ole kyse satunnaisista poikkeuksista. Kyse on sääntelyn ja valvonnan porsaanreikien mahdollistamasta rikollisuudesta, joka ulottuu laajasti yhteiskuntaan, Palola korostaa.  

Suomen kanssa vastaavassa tilanteessa ovat lähes kaikki Euroopan unionin maat ja valtaosa muistakin teollistuneista länsimaista.
─ Seuraavalla hallituskaudella on rakennettava ennen kaikkea kokonaisvaltaista ja reilua maahanmuuton sekä työelämän polkua. Hyvä kello kuuluu kauas, mutta huono kello vielä kauemmas, Antti Palola huomauttaa.