STTK ry.

STTK: Työelämä ja yhteiskunnallinen päätöksenteko eivät ole vain toisen sukupuolen asia

Jaa

STTK:n SuomiAreenan tilaisuudessa keskustellaan tänään suomalaisen naisen roolista työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa. Tilaisuuden otsikko on: Suomalainen nainen – aina väärän ikäinen?

Kuva: Jarno Mela
Kuva: Jarno Mela

Suomalainen nainen on maailman koulutetuin, osaavin ja monin tavoin hyvin tasa-arvoinen. Silti nainen törmää läpi elämänsä tarpeettomaan vähättelyyn.
- Käsite ”kympin tyttö” ei viittaa arvostukseen vaan ylisuorittamiseen. Nuori nainen on työnantajan silmin liian usein synnytysriski, vaikka samanaikaisesti murehdimme Suomessa liian alhaisia syntyvyyslukuja. Viisikymppisenä nainen törmää ikärasismiin ja työura jämähtää, vaikka hän on ahkera, osaava, terve ja työuraa olisi jäljellä pitkälle eteenpäin, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola hämmästelee asenneilmapiiriä.

STTK tiedostaa esteet naisten työelämässä ja uralla etenemiseksi.
- Valitettavan usein vastakkain asetetaan työ ja perhe, vaikka jokaisella pitää olla oikeus molempiin. Selkeä loukku ovat pitkät perhevapaat, jotka kasautuvat pääsääntöisesti naisille. Mitä pidempään on pois työelämästä, sitä todennäköisemmin urakehitys vaarantuu eivätkä palkka ja myöhemmin työeläke kartu toivotulla tavalla. Perhevapaauudistuksella tämä vinouma voidaan osaltaan korjata, Palola korostaa.

STTK:n mielestä työelämä ja yhteiskunnallinen päätöksenteko eivät voi olla vain toisen sukupuolen asia.
- Kannustamme naisia hakeutumaan työelämässä avainpaikoille ja johtajiksi. Edelleen esimerkiksi yritysten hallitusten sukupuolijakauma on hyvin miehinen ja STTK kannattaakin tarvittaessa kiintiöitä tilanteen korjaamiseksi. Politiikassa naisten osuus on vahvistunut myönteisellä tavalla, ja se heijastuu myös uuden hallituksen kokoonpanoon, Palola toteaa.

Antti Palola osallistuu tänään STTK:n tilaisuuteen Porin Puuvillassa alkaen klo 16.00. Hänen kanssaan keskustelemassa ovat STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Saana Simonen, Mothers in Business ry:n puheenjohtaja Annica Moore ja Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes. Keskustelun vetää toimittaja-yrittäjä Eeva Lehtimäki.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva: Jarno Mela
Kuva: Jarno Mela
Lataa

Tietoja julkaisijasta

STTK ry.
STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 14 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.

Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.

Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

Mediakutsu: STTK:n talousseminaari: Ketkä tekevät Suomen tulevaisuuden? Mistä luovumme, jos luovumme lapsista?20.2.2020 08:25:00 EETKutsu

Tervetuloa kuuntelemaan keskustelua Suomen alhaisen syntyvyyden syistä ja seurauksista. Aika: tiistaina 25.2 klo 13.00 alkaen. Paikka: Helsingin yliopiston tiedekulma, Yliopistonkatu 4, Helsinki. klo 12.30 Iltapäiväkahvit klo 13.00 Seminaarin avaus, Antti Palola (STTK:n puheenjohtaja) klo 13.10 Sisäministeri Maria Ohisalon puheenvuoro klo 13.30 Keskustelut: Syntyvyyden alenemisen taustalla olevat syyt ja mahdollisuudet vaikuttaa kehitykseen. Syntyvyyden alenemisen vaikutus hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen rahoitukseen. Keskustelemassa: Anna Rotkirch (Väestöliitto), Mikko Kautto (ETK), Elisa Gebhardt (Allianssi) ja Patrizio Lainà (STTK). Tilaisuuden juontajana Sean Ricks. Ilmoittautumiset: jaakko.haikonen@sttk.fi, puh: 0400 273 385

STTK: Osaamistason nosto ulotettava työikäisiin19.2.2020 09:18:17 EETTiedote

OECD:n raportti Continuous Learning in Working Life in Finland nostaa esille tarpeen luoda polkuja osaamistason nostoon erityisesti ammatillisen tutkinnon suorittaneille ja vaille toisen asteen koulutusta jääneille. Osaamispanostukset tulisi nähdä investointina, jolla on pitkän aikavälin myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin, kilpailukykyyn, työllisyyteen ja tuottavuuteen. - Työikäisten osuus väestöstä pienenee ja samaan aikaan työelämän osaamisvaatimukset kasvavat. Haasteisiin ei voida vastata pelkästään kouluttamalla nuoret yhä korkeammin. Meidän on löydettävä ratkaisuja erityisesti työikäisten osaamistason nostoon ilman pitkiä poissaoloja työstä, STTK:n johtaja Taina Vallander painottaa. STTK esittää, että työvaltaisia opiskelumuotoja laajennettaisiin korkeakoulutukseen. - Ammatillisessa koulutuksessa oppisopimuskoulutus on ollut hyvä tapa tuottaa uutta osaamista työnantajien tarpeisiin. Se on palvellut erityisesti aikuisten mahdollisuuksia hakeutua koulutukseen. Osana hallituksen kä

Paikallisen sopimisen eteneminen käytännössä edellyttää yt-lain uudistuksen onnistumista14.2.2020 11:11:01 EETTiedote

STTK suhtautuu myönteisesti työ- ja virkaehtosopimusten kautta etenevään paikalliseen sopimiseen. Käytännössä paikallinen sopiminen ei onnistu eikä etene, jos työpaikkatason yhteistoiminta ontuu. - Erityinen haaste työpaikkatason yhteistoiminnassa on tiedonsaanti, joka ajoittuu usein aivan liian myöhään ja on suppeaa sekä valikoivaa. Jos tiedonkulku ei ole automaattista ja henkilöstön edustaja ei saa kaikkia asiaan vaikuttavia tietoja, sokkona on vaikea sopia, johtaja Katarina Murto tiivistää. Toinen keskeinen ongelma on henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien puute - käytännössä laaja oikeus osallistua ja vaikuttaa yritystä ja henkilöstöä koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. - Yhteistoimintalain uudistamista koskeva hallitusohjelmakirjaus antaa erittäin hyvät lähtökohdat toteuttaa rohkea rakenteellinen ja sisällöllinen kokonaisuudistus. Tärkeää olisi päästä eroon nykylain irtisanomisleimasta ja siirtää lain painopistettä ennakoivaan ja jatkuvaan yhteistoimintaan, työhyvinv

STTK kiukustunut samapalkkaisuusohjelman viivyttelyyn13.2.2020 14:44:25 EETTiedote

STTK pitää palkkatasa-arvon edistämistä yhtenä keskeisimmistä työelämän kehittämistä koskevista tavoitteista. Samasta ja samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka, mutta palkkaero on kuitenkin yhä noin 16 prosenttia. Pelkällä segregaation purkua edistävillä toimilla asia ei korjaannu. Hallitusohjelmassa on selvästi todettu, että samapalkkaisuusohjelman tulee olla aiempaa kunnianhimoisempi ja vaikuttavampi. - Siksi tarvitaan segregaatiota nopeampia ratkaisuja, kuten palkka-avoimuuden lisäämistä, palkkatietämyksen parantamista, palkkakartoitusten parantamista, samanarvoisen työn kriteerien arviointia ja selkeää numeraalista tavoitetta samapalkkaisuusohjelmaan. Palkkatasa-arvon edistämisessä ei ole edistytty viimeisten vuosien eikä vuosikymmenten aikana juurikaan. Tämä on häpeällistä, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo. Kolmikantaisessa työryhmässä on yritetty koko syksyn ajan löytää yhteisymmärrys työnantajien kesken samapalkkaisuusohjelman sisällöstä ja toimenpiteistä, joide

STTK:n hallitus: Sopimusyhteiskunnan keskeiset periaatteet palautettava10.2.2020 13:19:58 EETTiedote

STTK:n hallituksen mukaan työmarkkinoiden päänavaajasopimuksen jälkeen näytti selvältä, että kilpailukykysopimuksessa sovitulle työajan pidennykselle ei ollut enää perusteita muillakaan aloilla. - Kikystä irtoaminen on palkansaajapuolelle myös oikeudenmukaisuuskysymys. Työnantajien näkemys on ollut toinen ja kiky-tunnit ovat saaneet työnantajien puolella kohtuuttoman merkityksen. On syntynyt vaikutelma, että työnantajat taistelevat tällä kierroksella jostain aivan muusta kuin työn hinnasta ja kiky-tunneista. Tämä on viivyttänyt kierrosta, aiheuttanut työtaisteluita ja niiden uhkia, puheenjohtaja Antti Palola toteaa. STTK:n hallitus on tyytyväinen, että työmarkkinoilla sopimuksia on vähitellen alkanut syntyä ja työtaistelut sekä niiden uhat toivottavasti nopeasti vähenevät. Myös julkisen sektorin neuvotteluissa on vähitellen päästy liikkeelle. - Julkisen sektorin houkuttelevuus työnantajana on tulevaisuudessa vaakalaudalla. Jotta väestöennusteen varjossa hyviä työntekijöitä riittäisi my

STTK haluaa perhevapaauudistuksen valmiiksi5.2.2020 10:27:52 EETTiedote

STTK pitää perhevapaajärjestelmän kokonaisuudistusta välttämättömänä. - Nykyinen järjestelmä on epätasa-arvoinen, vanhanaikainen ja joustamaton, johtaja Katarina Murto tiivistää. STTK on pitkään tavoitellut 6+6+6-mallia, mutta Murto pitää maan hallituksen linjaamaa 1+7+7-mallia lähtökohdiltaan kohtuullisena, ja sen pohjalta on hyvä jatkaa valmistelua. - Sen myötä STTK:n keskeiset tavoitteet - tasa-arvon edistäminen sekä joustavuuden ja yhdenvertaisuuden lisääminen – voivat toteutua. Perhemuodot ovat nykyään moninaiset ja niiden yhdenvertainen kohtelu on uudistuksessa varmistettava. Mallin on myös huomioitava erilaisten työn tekojen vaikutus perhevapaisiin. Lisäksi on tärkeää, että lapsen etu otetaan huomioon. Syntyvyys laskee hälyttävästi. Perhevapaauudistuksen on tästäkin syystä oltava perhemyönteinen ja helpotettava työn ja perheen yhteensovittamista. - Työelämän epävarmuuksia on karsittava ja nuorten mahdollisuuksia työllistyä ja saada työstä riittävä toimeentulo on parannettava. As

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme