STTK: Työelämän rasismia torjuttava vuoden jokaisena päivänä

Suomalaisen yhteiskunnan asenteet vaikeuttavat maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistymistä usein monen sukupolven ajan. Esimerkiksi nimi ja äidinkieli voivat tuoda henkilölle kutsuja työhaastatteluihin selvästi muita hakijoita vähemmän, vaikka koulutus, työkokemus ja kielitaito olisivat samat.
- Yhdenvertaiset mahdollisuudet työllistyä vaikuttavat myönteisesti myös työllisyysasteeseen. Suomen tulisi pyrkiä kansainvälisesti houkuttelevaksi paikaksi kaikille osaajille, mutta edes moni jo täällä asuva ei työllisty koulutustaan vastaavaan työhön asenteiden vuoksi, Palola hämmästelee.

Työelämän syrjintä voi olla rakenteellista ja tiedostamatonta sekä vääriin oletuksiin perustuvaa. Vuodesta 2015 lähtien yhdenvertaisuuslaissa on ollut säännös työpaikkojen yhdenvertaisuussuunnitelmista. Se on konkreettinen väline, johon voidaan kirjata työpaikan selkeät toimintaperiaatteet esimerkiksi rekrytoinnin osalta.
- Työpaikkojen on noudatettava lainsäädäntöä, mutta niiden tulisi luoda myös selkeät ja yhdessä sovitut pelisäännöt, joissa tehdään näkyväksi se, mitä lainsäädännön noudattaminen käytännössä tarkoittaa. Vain avoimella keskustelulla voidaan vaikuttaa asenteisiin työyhteisössä.

Ulkomaalaisten työehtojen polkeminen työelämään pesiytynyt syrjinnän muoto

Yksi rasistisen syrjinnän muoto on ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen polkeminen, joka on monella alalla rakenteellista. Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden työsyrjinnän muotoja ovat esimerkiksi työolojen ja palkkauksen polkeminen. Ilmiöön liittyy erilaisten lisien pimittämistä sekä verojen ja veroluonteisten maksujen kiertämistä.
- Esimerkiksi työntekijän oikeuksien tai alan palkkatason heikko tuntemus ja puutteellinen kielitaito voivat altistaa rajullekin syrjinnälle tai hyväksikäytölle. Työntekijä voi pelätä työpaikkansa puolesta niin, että ei uskalla nostaa ongelmia esiin. Yhteiskunnan tehtävä on suojata kaikkia täällä työskenteleviä työntekijöitä ilmiöltä. Se edellyttää esimerkiksi riittäviä ja kattavia työsuojeluvalvonnan resursseja koko maassa, Antti Palola painottaa.

Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030.

STTK:n teesit rasismin ja syrjinnän vastaiseen työelämään:

o   Ketään ei saa syrjiä työpaikalla millään perusteella

o   Syrjintää on ehkäistävä tehokkaasti lainsäädännöllä, mutta syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden edistämisen on toteuduttava myös käytännössä jokaisella työpaikalla jokaisen työntekijän kohdalla

o   Työpaikkojen on hyödynnettävä nykyistä tehokkaammin yhdenvertaisuussuunnitelmia

o   Suomi tarvitsee kansainvälistä rekrytointia ja korkean työllisyysasteen

o   Monimuotoinen työyhteisö on organisaatiolle menestystekijä