STTK: Työelämän rasismia torjuttava vuoden jokaisena päivänä
Suomalaisen yhteiskunnan asenteet vaikeuttavat maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistymistä usein monen sukupolven ajan. Esimerkiksi nimi ja äidinkieli voivat tuoda henkilölle kutsuja työhaastatteluihin selvästi muita hakijoita vähemmän, vaikka koulutus, työkokemus ja kielitaito olisivat samat.
- Yhdenvertaiset mahdollisuudet työllistyä vaikuttavat myönteisesti myös työllisyysasteeseen. Suomen tulisi pyrkiä kansainvälisesti houkuttelevaksi paikaksi kaikille osaajille, mutta edes moni jo täällä asuva ei työllisty koulutustaan vastaavaan työhön asenteiden vuoksi, Palola hämmästelee.
Työelämän syrjintä voi olla rakenteellista ja tiedostamatonta sekä vääriin oletuksiin perustuvaa. Vuodesta 2015 lähtien yhdenvertaisuuslaissa on ollut säännös työpaikkojen yhdenvertaisuussuunnitelmista. Se on konkreettinen väline, johon voidaan kirjata työpaikan selkeät toimintaperiaatteet esimerkiksi rekrytoinnin osalta.
- Työpaikkojen on noudatettava lainsäädäntöä, mutta niiden tulisi luoda myös selkeät ja yhdessä sovitut pelisäännöt, joissa tehdään näkyväksi se, mitä lainsäädännön noudattaminen käytännössä tarkoittaa. Vain avoimella keskustelulla voidaan vaikuttaa asenteisiin työyhteisössä.
Ulkomaalaisten työehtojen polkeminen työelämään pesiytynyt syrjinnän muoto
Yksi rasistisen syrjinnän muoto on ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen polkeminen, joka on monella alalla rakenteellista. Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden työsyrjinnän muotoja ovat esimerkiksi työolojen ja palkkauksen polkeminen. Ilmiöön liittyy erilaisten lisien pimittämistä sekä verojen ja veroluonteisten maksujen kiertämistä.
- Esimerkiksi työntekijän oikeuksien tai alan palkkatason heikko tuntemus ja puutteellinen kielitaito voivat altistaa rajullekin syrjinnälle tai hyväksikäytölle. Työntekijä voi pelätä työpaikkansa puolesta niin, että ei uskalla nostaa ongelmia esiin. Yhteiskunnan tehtävä on suojata kaikkia täällä työskenteleviä työntekijöitä ilmiöltä. Se edellyttää esimerkiksi riittäviä ja kattavia työsuojeluvalvonnan resursseja koko maassa, Antti Palola painottaa.
Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030.
STTK:n teesit rasismin ja syrjinnän vastaiseen työelämään:
o Ketään ei saa syrjiä työpaikalla millään perusteella
o Syrjintää on ehkäistävä tehokkaasti lainsäädännöllä, mutta syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden edistämisen on toteuduttava myös käytännössä jokaisella työpaikalla jokaisen työntekijän kohdalla
o Työpaikkojen on hyödynnettävä nykyistä tehokkaammin yhdenvertaisuussuunnitelmia
o Suomi tarvitsee kansainvälistä rekrytointia ja korkean työllisyysasteen
o Monimuotoinen työyhteisö on organisaatiolle menestystekijä
Tietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 12 jäsenliittoa ja noin 400 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
Kansallinen velkajarru on virhe14.10.2025 15:19:39 EEST | Tiedote
Tänään solmittu parlamentaarinen sopimus kansallisesta velkajarrusta edellyttää alentamaan julkista velkasuhdetta 0,75 prosenttiyksikköä vuosittain. STTK:n mielestä velkajarru on virhe ja haitallinen talouskasvun kannalta.
STTK:n hallitus: Kustannusten hillintä hyvinvointialueilla ohittanut kansalaisten palveluiden tarpeet14.10.2025 09:07:35 EEST | Tiedote
Sote-uudistuksen perimmäinen tarkoitus oli luoda laadukkaat ja tasa-arvoiset sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut koko maahan, kaventaa kansalaisten välisiä terveyseroja, vahvistaa palveluiden saatavuutta erityisesti väestön ikääntymisen ja kuntien haasteiden keskellä ja hillitä kustannusten kasvua.
Turkulainen Merja Forsman on STTK:n Vuoden luottamusmies7.10.2025 14:30:00 EEST | Tiedote
STTK:n Vuoden luottamusmieheksi on valittu Merja Forsman. Hän työskentelee Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä ja on Kirkon alojen jäsen.
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Suomalainen metsänhoito voi olla yhtä aikaa tehokasta ja kestävää3.10.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomi ja suomalaiset ovat eläneet metsästä koko historiansa ajan. Metsä on tarjonnut työtä ja hyvinvointia koko kansakunnalle. - Virheiltäkään ei silti ole vältytty. Esimerkiksi vastuullisuuskysymyksiin tai metsien kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen on herätty vasta aivan viime vuosina ja viimeistään, kun paperitehtaita on suljettu yksi toisensa jälkeen, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo. Palola puhui jäsenliitto METO – Metsäalan Asiantuntijoiden sopimusalojen kokouksessa. Jatkossa vihreän kullan suhteen on Palolan mielestä toimittava fiksummin. - Tutkimustoiminta monipuolisempaan puunkäyttöön liittyen on tuonut mukanaan uusia innovaatiota, kuten puusta syntyviä uusiutuvia materiaaleja. Esimerkiksi polyesteria korvataan puusta saatavalla tekstiilikuidulla ja puu voisi pakkauksissa syrjäyttää muovin. Ja kun nykyisin metsästä puhutaan usein hiilinielujen kautta, puurakentaminen olisi ilmastoteko parhaimmillaan, hän listaa. Metsänhoito voi olla yhtä aikaa sekä tehokasta että laadukas
FinUnions 30 vuotta: Eurooppalaista ay-yhteistyötä tarvitaan selättämään unionin ja työelämän suuria haasteita23.9.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n ja STTK:n yhteinen EU-edustusto FinUnions järjestää tänään 30-vuotisjuhlaseminaarin Brysselissä. FinUnions on Suomen EU-jäsenyyden ajan tehnyt vaikuttamistyötä tavoitteenaan työntekijöiden aseman vahvistaminen ja suomalaisen sekä eurooppalaisen työelämän kehittäminen. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola painottaa, että vaikka suomalaisten ammattiliittojen työ Brysselissä ei aina ole näkyvää, se on olennaista ja tärkeää. - EU:n byrokratia ja sisämarkkinoiden toiminta on monimutkaista ja työlästäkin. On tärkeää huomata, että vaikuttamista on myös hiljainen neuvottelu, politiikkapaperit, yhteistyö ja sitkeys silloinkin, kun asiat tuntuvat etenevän hitaasti ja ovat hankalia. Palola painottaa, että EU-vaikuttamisessa kukaan tai mikään taho ei saa asioita aikaiseksi yksin. - Yhteistyö on EU-vaikuttamisen ydintä. Suomalaisen ammattiyhdistysväen ja FinUnionsin tärkeitä kumppaneita ovat suomalaiset, pohjoismaiset ja eurooppalaiset verkostot, jotka p
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme