STTK: Vihreä siirtymä on toteutettava oikeudenmukaisesti
13.2.2023 13:31:51 EET | STTK ry. | Tiedote

STTK:n viimesyksyisen kyselyn mukaan alle puolet (47 %) vastaajista pitää Suomessa tehtyjä päätöksiä ilmastonmuutoksen torjumiseksi riittävinä. 36 prosenttia on päinvastaista mieltä: toimet ovat riittämättömiä. Päätöksiä ilmastonmuutoksen torjumiseksi pitää oikeudenmukaisina 43 prosenttia vastaajista ja 32 prosenttia on eri mieltä.
STTK:n hallitus keskusteli tänään vihreän siirtymän edellytyksistä ja energiapoliittisista tavoitteista.
─ On vaara, että osa palkansaajista kääntyy vihreää siirtymää vastaan, jos se koetaan epäoikeudenmukaiseksi. Päättäjien on varmistettava vihreän siirtymän hyötyjen jakautuminen mahdollisimman monelle suomalaiselle. Työllisyys osaamista vahvistamalla ja palkansaajien ostovoiman tukeminen edullisella energian hinnalla ovat avainasemassa, puheenjohtaja Antti Palola korostaa.
Vihreä siirtymä on välttämätön Suomen ilmastotavoitteiden kannalta. STTK kannattaa siihen liittyviä panostuksia, jotka luovat paljon mahdollisuuksia palkansaajille.
─ Siirtymä tuo investointeja ja työllisyyttä sekä mahdollistaa energiaomavaraisuuden ja energian hinnan laskun, Palola tiivistää.
Erittäin tärkeää on, että vihreä siirtymä on taloudellisesti, sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukainen.
─ Suomessa on aloja ja palkansaajaryhmiä, joille prosessi on vaikeampi kuin toisille. Vihreä siirtymä ei saa johtaa työttömyyden lisääntymiseen. Ei myöskään ole kenenkään etu, että teollisuutta siirtyy maihin, joissa on esimerkiksi löysemmät ilmastolait ja säädökset – ihmisoikeuksista puhumattakaan, STTK korostaa.
Vihreä siirtymä ei onnistu ilman panostuksia työntekijöiden osaamiseen. Vahva osaaminen on palkansaajan, yhteiskunnan ja työnantajan etu.
─ Pula osaavasta työvoimasta on jo nyt akuutti monella alalla. Työvoiman osaamiseen panostamisen tarve on vahvasti esillä myös EU:n vihreässä siirtymässä ja kansainvälisen energiajärjestö IEA:n ennustuksissa, Palola viittaa.
Energiaköyhyyttä torjuttava
STTK on julkaissut järjestön energiapoliittiset tavoitteet. Suomi tarvitsee kattavaa energiastrategian ja energiaverotuksen kokonaistarkastelua. Keskeinen näkökulma strategiassa on oikeudenmukainen siirtymä sekä energiaköyhyyden torjuminen. Suomen on myös kyettävä kaupallistamaan kotimaisia kestäviä energiainnovaatioita ja huolehdittava referenssilaitosten käyttöönotosta Suomessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti Palolapuheenjohtaja
Puh:040 509 6030antti.palola@sttk.fiKuvat

Linkit
- Kestävä energia – näkemyksiä energiapolitiikan kehittämiseksi
- Kestävä energia – STTK:n tavoitteita energiapolitiikan kehittämiseksi
- Oikeudenmukainen vihreä siirtymä -paneeli. Voit seurata striimiä ke 15.2. klo 9-10.30
- STTK:n eduskuntavaalikysely: Vihreä siirtymä
- STTK on mukana Finnwatchin Oikeudenmukainen siirtymä nyt -kampanjassa.
Tietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 430 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK: Palkansaaja ansaitsee toimitusjohtajan päiväpalkan 42 työpäivässä3.3.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ja palkansaajien palkkakehitys kulkee eri tahtiin. STTK:n tuore laskelma kertoo, että palkansaajalta kuluu keskimäärin 42 työpäivää ansaitakseen saman verran kuin toimitusjohtaja ansaitsee yhdessä päivässä.
STTK: YT-asiamiehen toimiston lakkauttaminen ei tuo säästöjä2.3.2026 13:49:24 EET | Tiedote
Yhteistoiminta-asiamiehen toimiston lakkauttamista koskeva mietintö lähtee tänään lausunnolle. Lakiesitys liittyy hallituksen puoliväliriihessä päättämiin valtionhallinnon 130 miljoonan euron lisäsäästöihin. Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK jättivät lakiesityksestä yhteisen eriävän mielipiteen. ─ Toimiston lakkauttamisella ei oikeasti saavuteta säästöjä, koska yhteistoimintaan liittyvät valvontatehtävät todennäköisesti siirtyvät vain toisiin virastoihin: yhteistoiminta-asiat Lupa- ja valvontavirastolle ja henkilöstörahastoasiat Patentti- ja rekisterihallitukselle, STTK:n johtaja Minna Ahtiainen sanoo. ─ Kustannusarvioissa on epävarmuutta erityisesti siirtymävaiheeseen liittyvien kustannusten osalta, kuten henkilöstön määrän, perehdytykseen ja tietojärjestelmiin liittyen. Lisäksi henkilöstörahastojen valvonnan osalta lisääntyvät kustannukset siirretään työntekijöiden henkilöstörahastojen maksettavaksi. Yhteistoiminta-asiamies on työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimi
STTK julkaisi kärkitavoitteensa vuoden 2027 eduskuntavaaleihin: Sopimusyhteiskunta on palautettava, työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta parannettava2.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
STTK on julkaissut kevään 2027 eduskuntavaaleihin liittyvät kärkitavoitteensa. ─ Haluamme palauttaa sopimusyhteiskunnan toimintaedellytykset, joita kuluvalla hallituskaudella on horjutettu. Tulevassa hallitusohjelmassa on sitouduttava aitoon kolmikantaiseen valmistelutyöhön työelämän ja sosiaaliturvan kehittämisessä. Se tarkoittaa, että kolmikantaisen valmistelun on perustuttava neuvotteluun ja valmistelulle on varattava riittävästi aikaa ja resursseja, puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi sanoo. STTK:n mielestä seuraavan hallituksen on lisättävä konkreettisesti työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Käytännössä se merkitsee osan tämän hallituksen tekemien lainsäädäntömuutosten perumista tai muuttamista. ─ Naisvaltaisten alojen ja nuorten työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla on häikäilemättömästi heikennetty useilla lainsäädäntömuutoksilla. Näiden ryhmien oikeuksia ja suojaa on seuraavan hallituksen parannettava. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevaa esitystä määräaikaisten työ
STTK: Velkajarruun liittyvä sopeutustarve heikentää entisestään Suomen taloutta25.2.2026 09:48:07 EET | Tiedote
Finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä on julkaissut väliraportin, jonka perusteella julkisen talouden lähivuosien sopeutustarve on noin 8–11 miljardia euroa. Valtava sopeutustarve haastaa talouden kehitystä ja korostaa tarvetta valita sääntelyn puitteissa pienin mahdollinen sopeutus.
STTK: Hankintalakiin esitetyt muutokset lisäävät pienten kuntien hallinnollista taakkaa ja vaarantavat palvelujen laadun5.2.2026 14:36:05 EET | Tiedote
Oikeuskansleri keskeytti hiljattain hallituksen valmisteleman hankintalain uudistamisen etenemisen. Hän arvioi, että hallituksen esityksessä ei riittävästi perusteltu lain vaikutuksia kuntien itsehallintoon. Tänään (5.2. 2026) hankintalaki on jälleen hallituksen yleisistunnon käsittelyssä. Hallitusohjelman perusteella lakiuudistuksen tavoite on lisätä tehokkuutta julkisissa hankinnoissa ja yritysten edellytyksiä osallistua julkisen sektorin tarjouskilpailuihin. Erityisesti halutaan kiristää sidosyksiköitä koskevaa säätelyä (ns. in-house-yhtiöt) ja rajoittaa niiden käyttöä. Nykyisen lain myötä kunta tai hyvinvointialue voi hankkia sidosyksiköltä ilman kilpailutusta esimerkiksi it- ja sote-palveluita ja jätehuollon. STTK:n mielestä sidosyksiköiden käyttöä rajoittamalla hankaloitetaan merkittävästi etenkin pienten kuntien mahdollisuutta järjestää palveluita ja rikotaan toimivia palvelurakenteita. – Suomi on suuri maa ja asuinpaikkakuntien välillä isoja vaihteluita. Siksi palveluiden järje
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
