Merkityksellisyys sekä oman näköinen elämä, ovat nuorten hyvän elämän aineksia. Voimavaratekijöinä korostuvat perhe ja ystävät, harrastukset ja vapaa-aika, terveys ja hyvinvointi. Tänään (30.5.) julkaistu Nuorten hyvä elämä -tutkimus kartoitti alle 30-vuotiaiden nuorten aikuisten kokemuksia omasta elämästään sekä tulevaisuuden toiveita.

Tutkimuksen mukaan nuorten tavoitteet ovat realistisia. Eniten nuoret haluavat saavuttaa elämässään parisuhteen ja rakkauden (1.). Mielekäs työ (2.) ja vakaa toimeentulo (3.) tulevat heti seuraavaksi tärkeimpinä tavoitteina. Vain harva vastaaja haaveilee saavuttavansa esimerkiksi menestystä tai julkisuutta.

─ Minua liikuttaa se, miten kohtuullisia nuorten aikuisten tavoitteet ovat. Nuoret eivät juurikaan poikkea tässä vanhemmista ikäpolvista. Vähintä, mitä yhteiskunta voi heidän hyväkseen tehdä, on vastata näihin odotuksiin. Nuorten on päästävä kiinni hyvään elämään ja työhön yhtä sujuvasti, kuin aiempien sukupolvienkin, Palola kuvaa.

Omasta taloudellisesta tilanteesta koetaan epävarmuutta. Tämä heijastuu kielteisesti esimerkiksi toiveeseen omista lapsista. Korona ja Ukrainan sota heikentäneet erityisesti nuorten naisten kokemusta hyvinvoinnista. Palolan mielestä nuorten aikuisten tulee voida luottaa hyvinvointiyhteiskunnan tukeen jatkossakin.

─ Olosuhteet ovat juuri nyt epävakaat ja huolia on paljon. Myöskään ilmastonmuutoksen ja luontokadon uhka eivät ole väistyneet mihinkään. Nämä eivät ole aikoja, jolloin meidän kannattaa tieten tahtoa lisätä epävarmuutta ja karsia hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkosta. Meidän ei pidä leikata tulevaisuudenuskoa, Antti Palola summaa.

Merkityksellisyys nuorille tärkeä arvo

Valtaosa nuorista kokee, että heihin luotetaan ja heillä on vaikutuksenmahdollisuuksia. Elämän ja työn merkityksellisyys sekä oman näköisyys koetaan tärkeiksi arvoiksi. Erilaiset itseen kohdistuvat mukautumisen vaatimukset tai vahvat odotukset heikentävät hyvinvointia.    

─ Työpaikalla tämän voidaan ajatella tarkoittavan esimerkiksi oikeutta ja mahdollisuutta olla oma itsensä työyhteisössä, ilman peittelyä tai teeskentelyä. Vastaava oikeus halutaan antaa kaikille muillekin, Palola pohtii.

Palola uskoo, että nuorten näkemysten kerääminen tutkimuksella on työelämän kehittämiseksi erityisen tärkeää.

─ Nuoret myös kokevat tulevansa sivuutetuksi erityisesti yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Se on omiaan heikentämään heidän luottamustaan tulevaisuuteen. Tästä meidän kaikkien tulisi olla huolissamme, Palola painottaa.

Nuorten hyvä elämä -tutkimuksessa kuuluu suomen- ja ruotsinkielisten sekä maahanmuuttajataustaisten 20–29-vuotiaiden nuorten ääni. Poikkeuksellisen monipuolinen aineisto on kerätty koronapandemian ja osin Ukrainan sodan aikana. Tutkimuksen on toteuttanut E2 Tutkimus. STTK on yksi hankekumppaneista. Lisätietoja hankkeesta ja tutkimustulokset: https://www.nuortenhyvaelama.com/