STTK:n hallitus Eurooppa-päivänä: Yhtenäisen Euroopan arvo näkyy nyt

Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on merkittävä vaikutus Suomen ja Euroopan taloudelle. Venäjään kohdistuvilla talouspakotteilla ja irtaantumisella venäläisestä energiasta on vaikutuksia myös suomalaisen palkansaajan asemaan.
- Sodan vaikutukset iskevät vasta pandemiasta selvinneeseen talouteemme ja palkansaajien ostovoimaan. Uskon kuitenkin, että tehdyt ratkaisut ovat Suomen ja Euroopan kokonaisturvallisuuden kannalta ainoat mahdolliset ja niillä on kansalaisten laaja kannatus, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korostaa.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan yllätti Euroopan, vaikka sota on ollut käynnissä jo vuodesta 2014.
- Olemme seuranneet tätä sotaa kauhistuneina ja tunnemme vahvaa myötätuntoa ukrainalaisia kohtaan omankin historiamme kautta. Suomen turvallisuuspoliittinen asema on muuttunut merkittävästi. Emme kuitenkaan onneksi ole tässä tilanteessa yksin. Yhtenäisen ja vahvan Euroopan sekä Euroopan unionin jäsenyyden arvo realisoituu nyt, Palola painottaa.
Suomen turvallisuuspoliittiset ratkaisut tehdään demokraattisesti valtiojohdon parhaaseen asiantuntemukseen ja ajankohtaiseen tilannekuvaan nojaten. STTK:lle on tärkeää, että kun päätös aikanaan tehdään, se saa kaikkien yhteiskunnallisten toimijoiden tuen.
Palkansaajajärjestöt yhtenäisen Euroopan takaajina
Venäjällä jo pitkään jatkunut epädemokraattinen kehitys on johtanut tilanteeseen, jossa maan nykyhallinto kohdistaa erilaisia informaatio- ja muita vaikuttamistoimia Euroopan maiden poliittiseen- ja kansalaiskeskusteluun. Pyrkimys on horjuttaa EU:n yhtenäisyyttä.
- Yleisen näkemyksen mukaan Venäjä luotti hyökkäyksen alkaessa siihen, että eurooppalainen yhteistyö ei tuottaisi yhtenäistä linjaa suhteessa Ukrainan sotaan. Oletus on osoittautunut vääräksi. EU on toiminut tehokkaasti ja yhtenäisesti, Palola toteaa.
Yrityksessään jakaa Eurooppaa Venäjä on käyttänyt häikäilemättömästi hyväkseen ihmisten pelkoja esimerkiksi taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen sekä identiteettiin liittyen.
- Demokratiaan kuuluu moniääninen keskustelu näistäkin. Samalla on varmistettava, että jakolinjat eivät kasva liian suuriksi. Tämä on usein toistettu asia, mutta sen tärkeys korostuu erityisesti näinä aikoina.
EU syntyi toisen maailmansodan jälkeen sodasta toipuvan maanosan taloudellisen kehityksen vauhdittajaksi ja rauhan takaajaksi. STTK painottaa, että rauha, demokratia ja oikeudenmukaisuus ovat myös kansainvälisen ay-liikkeen tärkeimmät arvot.
- Suomalainen ay-liike on alusta asti kannattanut EU-jäsenyyttä ja unionin demokraattista arvopohjaa. Palkansaajaliikkeellä on Euroopassa merkittävä rooli kansalaisten sosiaalisen hyvinvoinnin kehittäjänä ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden puolestapuhujana. Se luo meille erinomaiset edellytykset toimia jakolinjojen lieventäjänä yhteiskunnassa, Palola toteaa.
Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti Palolapuheenjohtaja
Puh:040 509 6030antti.palola@sttk.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 450 000 jäsentä.
Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.
Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
Suomalaiset suhtautuvat vihreään siirtymään muita pohjoismaita kielteisemmin8.6.2023 07:00:00 EEST | Tiedote
Pohjoismaiden neuvoston teettämässä kyselyssä suomalaiset eivät pidä ilmastonmuutosta yhtä vakavana uhkana, pitävät ilmastotoimien kustannuksia liian kalliina eivätkä ole yhtä valmiita panostamaan siihen julkisia varoja kuin muut pohjoismaat. Suomalaiset ovat myös keskimääräistä enemmän huolissaan siitä, miten ilmastotoimet vaikuttavat työllisyyteen. Suomalaisista 55 prosenttia yhtyi näkemykseen, että ilmastonmuutos on vakava tai hyvin vakava ongelma. Osuus on selvästi pienempi kuin Tanskassa (80 %), Ruotsissa (75 %), Islannissa (72 %) tai Norjassa (71 %). Kysyttäessä tulisiko ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin käyttää lisää julkisia varoja, vaikka tämä tarkoittaisi veronkorotuksia, Ruotsissa tähän olisi valmiita 55 prosenttia vastaajista, Tanskassa 52, Norjassa 48, Islannissa 46 ja Suomessa vain 37 prosenttia. ─ Mailla on erilaiset mahdollisuudet julkisten varojen käyttöön ja toimien tehokkuutta voi kyseenalaistaa. Mutta vastauksissa näkyy suomalaisten epäily ilmastonmuutoksen vasta
STTK:n puheenjohtaja kevätedustajistossa: Päättyvä työmarkkinakierros tuo vain välitöntä helpotusta ostovoimahuoliin29.5.2023 10:21:46 EEST | Tiedote
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola arvioi kevään edustajistossa työmarkkinakierrosta. ─ Vientiteollisuuden palkkaratkaisuista muodostui korotusten yleinen linja. Erityispiirre sopimuksissa ovat kertaerät, joihin palkansaajat ovat perinteisesti suhtautuneet varauksella, mutta jotka hiipuneen ostovoiman vuoksi antavat välitöntä helpotusta ostovoiman kanssa kipuileville. Kunta- ja hyvinvointialojen palkkojen jälkeenjääneisyyttä korjattiin tuntuvilla lisäkorotuksilla, Palola tiivisti. Huolet toimeentulosta eivät Palolan mukaan väisty. Inflaatio pysyy korkealla ja korkojakin tarkasteltaneen ylöspäin. ─ Ostovoiman säilyttäminen tulee olemaan kovalla koetuksella. Valtakunnansovittelijan toimiston toimintaan kohdistuneet paineet johtuvat Palolan mielestä neuvotteluosapuolten välisten suhteiden muutoksista. ─ Toimiston resursseja olisi vahvistettava palkkaamalla lisää päätoimisilla sovittelijoita. STTK ei kannata sovittelutoiminnan yhteyteen perustettavaa talousyksikköä, joka tuottaisi talous-,
STTK: Suomen haasteissa tarvitaan toimintakykyinen ja yhteistyöhakuinen hallitus8.5.2023 13:24:39 EEST | Tiedote
Suomeen muodostetaan hallitusta, ja parhaillaan hallitusohjelmaneuvotteluissa olevat puolueet menestyivät eduskuntavaaleissa hyvin. STTK:n hallitus korostaa, että puoluepoliittisesti sitoutumattomana keskusjärjestönä se tekee yhteistyötä kaikkien puolueiden kanssa ja haluaa hyvät suhteet uuden hallituksen kanssa. Puheenjohtaja Antti Palola toivoo toimintakykyistä hallitusta, sillä Suomella on edessään suuria haasteita. ─ Suomi on asettanut tavoitteeksi olla hiilineutraali ensi vuosikymmenellä, joten vihreään siirtymään on panostettava. Suomi harmaantuu, joten työvoiman saatavuudesta, osaamisesta sekä työn ja tekijän kohtaamisesta on huolehdittava. Päätöksiä tehtäessä on kiinnitettävä huomio siihen, että eriarvoisuus ja osattomuus eivät lisäänny. Tämän vuoden alussa aloittaneiden hyvinvointialueiden rahoituksesta ei pidä leikata, sillä on maltettava odottaa, miten sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen uudistus (sote) toimii. Ennen vaaleja ja jo alkaneissa hallitusohjelmaneuvotteluissaki
STTK: Mielen hyvinvoinnin edistäminen edellyttää investointeja24.4.2023 06:30:00 EEST | Tiedote
STTK on julkaissut tänään Ratkaisuja-julkaisun, jossa kymmenen eri asiantuntijaorganisaatiota tarjoaa omat ideansa käsillä olevaan mielenterveyskriisiin. Mielenterveyssyistä menetettyjä työpäiviä kertyy Suomessa noin 17–18 miljoonaa. Työuupumuksen ja työperusteisten mielenterveyden haasteiden taustalla ovat usein työn tekemiseen ja työpaikan ilmapiiriin liittyvät ongelmat. ─ Mielenterveysoireilu alkaa yhä useammalla jo varhaisessa vaiheessa opiskelujen yhteydessä. Kun valmiiksi uupuneet nuoret saapuvat työelämään, he uupuvat entisestään. Mielenterveyskriisin taloudelliset vaikutukset ovat valtaisat, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa. Mielenterveyskriisiin on onneksi havahduttu laajasti yhteiskunnan eri osa-alueilla, ja esimerkiksi työelämässä ongelma tunnistetaan selkeästi. Työkaluja ongelman ratkaisemiseksi on silti toistaiseksi käytössä varsin vähän. STTK keräsi kymmenen työelämän mielenterveyskysymysten asiantuntijan näkemyksiä ratkaisuiksi käynnissä olevaan kriisiin. Asiantu
STTK:n hallitus: Uuden hallituksen kehitettävä työelämää yhteistyöllä3.4.2023 13:19:39 EEST | Tiedote
Eduskuntavaalien jännitysnäytelmä on ohi ja vaalitulos selvillä. Äänestysprosentti laski viime eduskuntavaaleista, ja lähes kolmannes jätti jälleenäänensä käyttämättä. - Demokratia tarvitsee puolustajia ja pelkistetyimmillään se merkitsee oman äänioikeuden käyttämistä vapaissa vaaleissa. Nytkin ylivoimaisesti suurin puolue on nukkuvien puolue. Tämä on surullista, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola harmittelee. Edessä ovat hallitusneuvottelut ja uuden hallituksen ohjelmatyö. STTK korostaa, että eduskuntavaalit ovat aina myös työelämävaalit ja hallitusohjelmaan todennäköisesti kirjataan joukko työelämän kehittämiseen liittyviä asioita. - Ennen vaaleja kuultiin paljon esityksiä, lupauksia ja myös ehdottomuuksia, jotka toivottavasti hallitusneuvotteluissa jalostuvat kyvyksi tehdä hyvää yhteistyötä puolueiden välillä. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Siksi tarvitaan monen tasoista ja tahoista yhteistyötä ja kompromissihalua, Palola painottaa. STTK:n hallitus toivoo, että työelämä
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme