STTK:n hallitus keskusteli maaliskuun kokouksessaan työllisyystoimista. Järjestö korostaa, että olisi tärkeää löytää yhteisymmärrys toimista, joilla voidaan vahvistaa työllisyyttä. Viime ajat ovat kuitenkin osoittaneet, että kaikki ei ole vain omien päätösten varassa.
- Koronaviruksen leviäminen ja pakolaiskriisin kärjistyminen Euroopan rajoilla ovat osoitus siitä, miten kaikki voi hyvinkin nopeasti heijastua talouteen ja sen myötä työllisyyteen ja aivan yksittäisiin työpaikkoihin. Voimme varautua moniin asioihin, mutta emme kaikkeen, puheenjohtaja Antti Palola sanoo.

Maan hallituksen perustamissa työllisyysryhmissä tahti on yhä melko verkkainen, mutta asioiden runsaus vie luonnollisesti aikaa.
- Samansuuntaisia näkemyksiä palkansaajilla ja työnantajilla on esimerkiksi työvoimapalveluiden tehostamisesta, ulkomaisen työvoiman työlupakäytännöistä ja palkkatuesta. Kehysriiheen mennessä ei tule valmista, vaan työtä on jatkettava, Palola arvioi.

STTK:n mielestä työllisyysryhmien työtä ei pidä tarpeettomasti hoputtaa.
- Tarvitsemme eri näkemyksiä yhdistävän tasapainoisen kokonaisuuden, eikä sellainen synny hetkessä. Hätäillen ei myöskään synny laadukasta lainsäädäntöä.

Esitykset palkansaajapuolelle hankalista työllisyystoimista STTK:n hallitus arvioi jäävän loppukesän budjettiriiheen.
- Emme usko näissä päästävän edes kunnolla keskustelemaan, ennen kuin parhaillaan käynnissä oleva työmarkkinakierros on ohi. Se saataneen maaliin loppukevään mittaan, Palola toteaa.

Omissa työllisyystavoitteissaan STTK korostaa, että työllisyysastetta ei voida nostaa pelkästään toimilla, jotka koetaan palkansaajapuolella vain heikennyksiksi.
- Palkansaajan työsuhde- ja muutosturvasta ja työkyvystä on huolehdittava monin eri tavoin, jotta uudelleen työllistyminen ja työurien pidentäminen varmistetaan. Uuden työn löytymisessä avainasemassa ovat osaamisen varmistaminen ja työttömän henkilökohtaisen tilanteen huomioiminen.