STTK:n hallitus: Palkkatuki ja työvoimapalvelut nostettava muiden pohjoismaiden tasolle

STTK:n hallitus keskusteli budjettiriihen aattona työllisyys- ja talouspolitiikan tavoitteista. 
- Hallituksen työllisyysastetavoite (75 %:n työllisyysaste, 60 000 uutta työllistynyttä) on riippuvainen suhdannekehityksestä. Hallittu työmarkkinakierros, joka vähitellen on pääsemässä vauhtiin, on tärkeä keino talouden ja työllisyyden vahvistamiseksi, puheenjohtaja Antti Palola sanoo. 

Maan hallitukselta työllisyysasteen nostaminen edellyttää erittäin aktiivista panostusta työvoimapolitiikkaan sekä tehokkaita, oikein kohdennettuja ja laajennettuja palveluita työttömän ja työttömyysuhan alla oleville. 
- Varsinkin vaikeasti työllistyvien kuten ikääntyvien, maahanmuuttajien ja osatyökykyisten työllistymistä voidaan helpottaa varmistamalla heidän henkilökohtainen palvelunsa. Tämä edellyttää, että työvoimapalvelut on Suomessa saatava muiden pohjoismaiden tasolle, puheenjohtaja Antti Palola esittää. 

STTK:n laskelmien perusteella yksityinen palkkatuki pitäisi lähes kolminkertaistaa ja työvoimapalveluiden resurssit kaksinkertaistaa, jos mielimme päästä paljon puhutulle pohjoismaiselle tasolle. 
 
STTK:n hallitus arvioi, että kovatkaan työllisyystoimet eivät riitä, jos kasvu hyytyy merkittävästi. Vielä siitä ei ole merkkejä, mutta talouden tuulet ailahtelevat ja Suomi on niistä riippuvainen. 
- Esimerkiksi hallitusohjelman hyvät ja kunnianhimoiset tavoitteet hyvinvointipalveluiden kehittämiseksi, osaamisen vahvistamiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi eivät voi toteutua ilman vahvaa talouden pohjaa. Onkin perusteltua, että hallitusohjelma on ehdollistettu normaalisuhdanteelle, Palola sanoo. 

Työllisyys ei parane työttömän turvan tasoa heikentämällä eikä ylipäätään millään yhdellä yksittäisellä keinolla. Myös työelämän laatua on parannettava. Lista toimista työllisyyden vahvistamiseksi on pitkä. 

- STTK esittää aktiivisen työvoimapolitiikan resurssien ja työvoimapalveluiden vahvistamisen rinnalla kohtaanto-ongelmien helpottamista esimerkiksi työmatkojen verovähennysoikeutta laajentamalla. Osaaminen on parasta muutosturvaa. Siksi satsaukset osaamisen kehittämiseen työn ohessa sekä osaamistarpeet täyttävän koulutuksen kohdentaminen varsinkin työvoimapulan alueille ovat tärkeitä. Myös oppisopimuksen käyttöä on lisättävä, Palola listaa. 

Työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä.
- Väestön ikärakenne, alhainen syntyvyys ja ikäsidonnaisten kustannusten nousu edellyttävät työperäisen maahanmuuton vahvistamista. Työlupien keskimääräinen käsittelyaika tulisi lyhentää kuukauteen ja ulkomaisten opiskelijoiden tulisi valmistuttuaan voida jäädä suomalaisille työmarkkinoille. Panostukset maahanmuuttajien ja heidän perheidensä kotouttamiseen sekä kielenopetukseen kaikissa maahanmuuttajaryhmissä maksavat itsensä takaisin parempana työllisyytenä, Antti Palola sanoo.