STTK ry.

STTK:n hallitus: Palkkatuki ja työvoimapalvelut nostettava muiden pohjoismaiden tasolle

Jaa

STTK:n hallitus keskusteli budjettiriihen aattona työllisyys- ja talouspolitiikan tavoitteista. 
- Hallituksen työllisyysastetavoite (75 %:n työllisyysaste, 60 000 uutta työllistynyttä) on riippuvainen suhdannekehityksestä. Hallittu työmarkkinakierros, joka vähitellen on pääsemässä vauhtiin, on tärkeä keino talouden ja työllisyyden vahvistamiseksi, puheenjohtaja Antti Palola sanoo. 

Maan hallitukselta työllisyysasteen nostaminen edellyttää erittäin aktiivista panostusta työvoimapolitiikkaan sekä tehokkaita, oikein kohdennettuja ja laajennettuja palveluita työttömän ja työttömyysuhan alla oleville. 
- Varsinkin vaikeasti työllistyvien kuten ikääntyvien, maahanmuuttajien ja osatyökykyisten työllistymistä voidaan helpottaa varmistamalla heidän henkilökohtainen palvelunsa. Tämä edellyttää, että työvoimapalvelut on Suomessa saatava muiden pohjoismaiden tasolle, puheenjohtaja Antti Palola esittää. 

STTK:n laskelmien perusteella yksityinen palkkatuki pitäisi lähes kolminkertaistaa ja työvoimapalveluiden resurssit kaksinkertaistaa, jos mielimme päästä paljon puhutulle pohjoismaiselle tasolle. 
 
STTK:n hallitus arvioi, että kovatkaan työllisyystoimet eivät riitä, jos kasvu hyytyy merkittävästi. Vielä siitä ei ole merkkejä, mutta talouden tuulet ailahtelevat ja Suomi on niistä riippuvainen. 
- Esimerkiksi hallitusohjelman hyvät ja kunnianhimoiset tavoitteet hyvinvointipalveluiden kehittämiseksi, osaamisen vahvistamiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi eivät voi toteutua ilman vahvaa talouden pohjaa. Onkin perusteltua, että hallitusohjelma on ehdollistettu normaalisuhdanteelle, Palola sanoo. 

Työllisyys ei parane työttömän turvan tasoa heikentämällä eikä ylipäätään millään yhdellä yksittäisellä keinolla. Myös työelämän laatua on parannettava. Lista toimista työllisyyden vahvistamiseksi on pitkä. 

- STTK esittää aktiivisen työvoimapolitiikan resurssien ja työvoimapalveluiden vahvistamisen rinnalla kohtaanto-ongelmien helpottamista esimerkiksi työmatkojen verovähennysoikeutta laajentamalla. Osaaminen on parasta muutosturvaa. Siksi satsaukset osaamisen kehittämiseen työn ohessa sekä osaamistarpeet täyttävän koulutuksen kohdentaminen varsinkin työvoimapulan alueille ovat tärkeitä. Myös oppisopimuksen käyttöä on lisättävä, Palola listaa. 

Työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä.
- Väestön ikärakenne, alhainen syntyvyys ja ikäsidonnaisten kustannusten nousu edellyttävät työperäisen maahanmuuton vahvistamista. Työlupien keskimääräinen käsittelyaika tulisi lyhentää kuukauteen ja ulkomaisten opiskelijoiden tulisi valmistuttuaan voida jäädä suomalaisille työmarkkinoille. Panostukset maahanmuuttajien ja heidän perheidensä kotouttamiseen sekä kielenopetukseen kaikissa maahanmuuttajaryhmissä maksavat itsensä takaisin parempana työllisyytenä, Antti Palola sanoo. 

Tietoja julkaisijasta

STTK ry.
STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 15 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.

Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.

Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK:n hallitus: Työnantajan toiminta muistuttaa yksipuolista keskitettyä ratkaisua11.11.2019 13:17:14 EETTiedote

Syksyn työmarkkinoiden sopimuskierros on täydessä vauhdissa. Tällä hetkellä liitot neuvottelevat useissa yksityisen puolen pöydissä alakohtaisia työehtosopimusratkaisuja sekä määrittelevät suomalaisen työn hinnan. Keväällä neuvottelupöytään menevät julkisen sektorin liitot. STTK:n hallitus totesi tänään, että se ei haikaile keskitettyjen ratkaisujen perään. Mistään vientimallista ei myöskään ole sovittu, joten kyse on puhtaasta liittokierroksesta. - Se tarkoittaa, että liitot neuvottelevat itsenäisesti asettamiensa tavoitteiden pohjalta. Onko tämä järkevää Suomen talouden ja työllisyyden kannalta, selviää jälkeen päin. Tämä on kuitenkin malli, johon Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) tilanteen ajoi luopumalla yksipuolisesti keskitetyistä palkkaratkaisuista, puheenjohtaja Antti Palola muistuttaa. EK on peräänkuuluttanut vientivetoista kierrosta, jossa päänavaajat määrittelevät kustannustason. - Toisaalta näyttää siltä, että moni työnantajaliitto haikailee pääsevänsä tämän kustannusraamin

STTK: Aktiivimallin työllisyysvaikutukset epäselvät, jatkossa panostukset palveluihin1.11.2019 15:07:27 EETTiedote

Tiedote Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen raportissa aktiivimallin vaikutuksista työttömiin ja TE-toimistojen toimintaan todetaan, että aktiivimallin työllisyysvaikutuksia on vaikea arvioida muun muassa suhdannetilanteen muuttumisen vuoksi. - Työllisyysvaikutuksia ei silti voi pitää millään tavalla merkittävinä. Päinvastoin: raportissa todetaan, että asiantuntijahaastateltavat eivät havaitse suoraviivaista yhteyttä aktiivimallin ja työllistymisen parantumisen välillä, STTK:n johtaja Katarina Murto toteaa. Sen sijaan aktiivimallin vaikutukset toimeentulon heikentymiseen näkyvät selvästi. Raportin mukaan aktiivimalli pienensi työttömyysturvaa reilulta kolmannekselta työttömyysetuuksien saajista. Vuoden 2018 alussa kokonaan työttömänä olleilla työttömyysetuus pieneni yli puolelta. Erityisen usein etuutta pienennettiin ikääntyneiltä ja työttömyysturvan lisäpäiväetuuksia saavilta. - Myönteistä on, että palveluihin osallistuminen lisääntyi työttömien joukossa. Palvelujen sisältö ja koh

STTK: Asumisen hintaerot työvoiman liikkuvuuden este31.10.2019 06:00:00 EETTiedote

Tiedote Asumiskustannusten voimakas nousu Suomen suurimmissa kaupungeissa estää työvoiman liikkuvuutta yhä selvemmin. Esimerkiksi Helsingin vapaarahoitteisten asuntojen neliöhinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2005 - 2018 yli 70 prosenttia, kun samassa ajassa ansiotaso nousi alle 40 ja yleinen inflaatio oli noin 20 prosenttia. STTK:n tuoreessa kyselyssä 38 prosenttia vastaajista kertoo asumiskustannustensa tuottavan jatkuvaa huolta. Pääkaupunkiseudulla jopa 43 prosenttia kokee näin. Yli kolmannes vastaajista kertoo esimerkiksi tinkineensä ruoasta ja hyvinvointipalveluista asumiskustannusten takia ainakin muutaman kerran vuodessa. - Pitkään jatkunut maltillinen palkkapolitiikka yhdistettynä kasvukeskusten asuntojen selvään kallistumiseen vaikeuttaa monien työntekijöiden mahdollisuutta muuttaa työn perässä sinne, missä työtä olisi tarjolla. Asuntorakentamista suurimmissa kasvukeskuksissa on kiihdytettävä, jotta kysyntä ja tarjonta olisivat paremmin tasapainossa. Rakentamattom

STTK:n ja Itä-Suomen yliopiston analyysi: Keskustelu yleissitovuudesta ja paikallisesta sopimisesta on liian suppeaa23.10.2019 07:00:00 EESTTiedote

STTK:n ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä ja oikeustieteen tohtori, dosentti Jaana Paanetojan johdolla on tehty oikeudellinen analyysi työehtosopimusten yleissitovuudesta ja työpaikkatason sopimisesta. Analyysi on kokonaisvaltainen selvitys yleissitovuusjärjestelmästä ja sen mahdollisen supistamisen vaikutuksista sekä työpaikkatason sopimustoiminnan lisäämisen keinoista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme