STTK ry.

STTK:n hallitus: Työnantajan toiminta muistuttaa yksipuolista keskitettyä ratkaisua

Jaa

Syksyn työmarkkinoiden sopimuskierros on täydessä vauhdissa. Tällä hetkellä liitot neuvottelevat useissa yksityisen puolen pöydissä alakohtaisia työehtosopimusratkaisuja sekä määrittelevät suomalaisen työn hinnan. Keväällä neuvottelupöytään menevät julkisen sektorin liitot.

STTK:n hallitus totesi tänään, että se ei haikaile keskitettyjen ratkaisujen perään. Mistään vientimallista ei myöskään ole sovittu, joten kyse on puhtaasta liittokierroksesta.
- Se tarkoittaa, että liitot neuvottelevat itsenäisesti asettamiensa tavoitteiden pohjalta. Onko tämä järkevää Suomen talouden ja työllisyyden kannalta, selviää jälkeen päin. Tämä on kuitenkin malli, johon Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) tilanteen ajoi luopumalla yksipuolisesti keskitetyistä palkkaratkaisuista, puheenjohtaja Antti Palola muistuttaa.

EK on peräänkuuluttanut vientivetoista kierrosta, jossa päänavaajat määrittelevät kustannustason.
- Toisaalta näyttää siltä, että moni työnantajaliitto haikailee pääsevänsä tämän kustannusraamin alle. EK:lla ei oman ilmoituksensa mukaan kuitenkaan ole enää sananvaltaa palkkakysymyksiin liittyvissä asioissa. Siitä huolimatta syntyy kuva, että EK haikailee maltillisia palkkaratkaisuja ja vientivetoista mallia. EK ja sen jäsenliitot näyttävät tavoittelevan yksipuolista keskitettyä ratkaisua, joka on tiukempi kuin perinteiset tupot konsanaan, Palola arvioi.

STTK pitää luonnollisena, että palkansaajapuolella EK:n toimintaa ei katsota hyvällä. Liitot asemoituvatkin sopimuskierrokseen vain ja ainoastaan omien tavoitteidensa mukaisesti.
- Palkansaajapuolella myös jaetaan tietoa ja liitot keskenään jakavat tietoa toisilleen ja jäsenistölleen melko avoimesti, Palola korostaa.

Työnantajien julkisuudessa esillä olleet työehtojen heikennystavoitteet kertovat joko realismin puutteesta tai halusta romuttaa työmarkkinoiden luottamusta entisestään. Sopimuskausien hajaantuminen sekä palkkaratkaisujen irtoaminen esimerkiksi veropolitiikasta ja työelämän kehittämisestä merkitsee entistä vahvempaa tarvetta työntekijöiden suojan lisäämiselle.
- Tämän tarpeen osoittaa myös työnantajien työehtosopimusshoppailu, jossa tarkoitus on ainoastaan työehtoja polkemalla säästää työvoimakustannuksissa. Tästäkin syystä palkansaajapuolen tiukka koordinaatio on kierroksen aikana tarpeellista ja luonnollista. Tämmöistä on liittokierros, Palola toteaa.

Lisätiedot: Antti Palola p. 040 509 6030

 

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 15 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.

Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.

Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

STTK ry.
STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 14 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.

Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.

Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Työmarkkinoiden neuvottelukulttuuri ei toimi, sovittelijainstituutiota uudistettava12.12.2019 10:28:10 EETTiedote

Tiedote Työmarkkinoilla vastakkainasettelu on koventunut. - Keskusjärjestöt eivät enää neuvottele palkoista ja työsuhteen ehdoista. Jokainen liitto asettaa itse omat tavoitteensa ja määrittää keinot niiden saavuttamiseksi. Tämä tuntuu tulleen työnantajille yllätyksenä. Syksyn työtaistelu-uhat, epäonnistuneet sovittelut ja lakot viestivät siitä, että uusi neuvottelukulttuuri ei todellakaan toimi, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola arvioi järjestön edustajiston kokouksessa tänään Helsingissä. Palola esittää, että työmarkkinakierroksen jälkeen työmarkkinaosapuolet tarkastelisivat nykyisen sovittelujärjestelmän toimivuutta ja mahdollisia uudistamistarpeita. - Nyt valtakunnansovittelijan instituutio keskittyy yhteen henkilöön. Ruotsissa käytössä on ns. medlingsinstitutet, johon kuuluu useita henkilöitä. Vahvasti yhteen henkilöön keskittyvä järjestelmä ei välttämättä Suomen muuttuneissa työmarkkinaoloissa ja vaikeissa neuvotteluissa ole paras mahdollinen. Sopimusshoppailu vastenmielistä Syksy

STTK-Opiskelijat: Yhteistyöllä kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa ja vastuullista markkinataloutta23.11.2019 19:45:52 EETTiedote

STTK-Opiskelijat vaativat Suomen hallitukselta ja työmarkkinatoimijoilta yhteistä keskustelua ilmastopolitiikasta. Hiilineutraalisuuteen pyrkiminen on jokaisen tehtävä ja turhasta vastakkainasettelusta on luovuttava. - Jos haluamme tehdä aitoa ja jokaisen sukupolven huomioivaa politiikkaa, ilmastoasiat ja hiilineutraalisuus on otettava kärkitavoitteiksi. Kuolleella maapallolla ei ole työpaikkoja. Tämän hetken päätökset ilmaston ja ympäristön suhteen näkyvät tulevaisuuden sukupolville konkreettisesti, STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Saana Simonen muistuttaa. Vastuulliseen markkinatalouteen sisältyy ajatus yhteiskunnan yhteisvastuusta. STTK-Opiskelijoiden mielestä yhteinen vastuu liittyy kaikkiin suuriin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumiseen tai eriarvoisuuden torjumiseen. - Puolueiden ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden on kyettävä esittämään uskottavia ja kestäviä vaihtoehtoja niin maapallon kuin hyvinvointivaltion säilyttämiseksi. Ilmastonmuu

STTK: Aktiivimallin työllisyysvaikutukset epäselvät, jatkossa panostukset palveluihin1.11.2019 15:07:27 EETTiedote

Tiedote Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen raportissa aktiivimallin vaikutuksista työttömiin ja TE-toimistojen toimintaan todetaan, että aktiivimallin työllisyysvaikutuksia on vaikea arvioida muun muassa suhdannetilanteen muuttumisen vuoksi. - Työllisyysvaikutuksia ei silti voi pitää millään tavalla merkittävinä. Päinvastoin: raportissa todetaan, että asiantuntijahaastateltavat eivät havaitse suoraviivaista yhteyttä aktiivimallin ja työllistymisen parantumisen välillä, STTK:n johtaja Katarina Murto toteaa. Sen sijaan aktiivimallin vaikutukset toimeentulon heikentymiseen näkyvät selvästi. Raportin mukaan aktiivimalli pienensi työttömyysturvaa reilulta kolmannekselta työttömyysetuuksien saajista. Vuoden 2018 alussa kokonaan työttömänä olleilla työttömyysetuus pieneni yli puolelta. Erityisen usein etuutta pienennettiin ikääntyneiltä ja työttömyysturvan lisäpäiväetuuksia saavilta. - Myönteistä on, että palveluihin osallistuminen lisääntyi työttömien joukossa. Palvelujen sisältö ja koh

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme