STTK:n hallitus: Vanhustenhoito ei parane puheilla vaan rahalla
Vanhustenhoidosta, sen puutteista ja laiminlyönneistä käydään parhaillaan vilkasta yhteiskunnallista keskustelua. Aiheesta keskusteltiin tänään myös STTK:n hallituksessa.
STTK:n terveys- ja sosiaalialan liittojen piirissä vanhustenhoidon ongelmat on tunnistettu, tiedetty ja niistä on raportoitu vuosikausia.
- Vanhusten, hoitohenkilökunnan ja läheisten hoitolaitoksissa, sairaaloissa ja kotihoidossa kohtaamiin ongelmiin on suhtauduttu liian välinpitämättömästi. STTK:n viesti päättäjille on selkeä; ongelmien korjaaminen vaatii lisää resursseja ja ilman rahaa mikään ei muutu, puheenjohtaja Antti Palola tiivistää.
STTK korostaa, että julkinen tai yksityinen vanhustenhoito ei itsessään ole hyvää tai huonoa.
- Hyvä hoito perustuu riittäviin resursseihin, joiden pohjalta rakennetaan hyvää johtamista, mitoitetaan henkilöstö riittävällä tavalla, kohdennetaan henkilöstö oikein ja varaudutaan yllättäviin tilanteisiin. Suomessa tarvitaan sekä julkista, yksityistä että kotona tapahtuvaa hoitoa, mutta niiden sisällä jokaisen ihmisen tilanne ja tarpeet vaihtelevat. Kun ongelmia ilmenee, niihin on tartuttava rohkeasti ja nopeasti, Palola toteaa.
Suomi vanhenee ja toisessa päässä lapsia syntyy liian vähän. Tämä on vanhustenhoidon näkökulmasta huolestuttavaa.
- Taloudelliset resurssit ovat rajalliset eikä hoitoalalle hakeudu riittävästi nuoria. Helppojen vaalilupausten sijaan ongelmiin on tartuttava heti ja sen lisäksi luotava pitkän tähtäimen ohjelma hyvän hoidon ja riittävän koulutetun henkilöstön varmistamiseksi.
Koulutetun ja ammattitaitoisen henkilöstön jaksaminen ja motivaatio ovat avainasemassa hyvän hoidon varmistamisessa. Edelleen jatkuva sote-vellonta tuskin on edistänyt sen paremmin jaksamista kuin innostustakaan.
- Uudistuksia tarvitaan, mutta henkilöstöä on kuunneltava. Hoitotyötä eri tehtävissä tekevät ihmiset ovat työnsä parhaita asiantuntijoita, Palola korostaa.
Myös työnantajan työntekijöihin kohdistama painostaminen ja uhkailu siten, että siitä ei saisi ilmoittaa eteenpäin valvontaviranomaisille on tuomittavaa ja epäasiallista kohtelua.
- Tällainen toiminta vaarantaa työntekijöiden oikeusturvan.
Seuraavalta hallitukselta halutaan hyvää sosiaali- ja terveyspolitiikkaa
STTK:n tuoreessa jäsenkyselyssä tiedusteltiin, miten kuormittavaksi jäsenet kokevat työnsä henkisesti ja fyysisesti. Kaikista vastaajista työnsä kokee henkisesti vähintään melko kuormittavana 82 prosenttia ja fyysisesti vähintään melko kuormittavana 39 prosenttia vastaajista.
STTK:n aiemmassa kansalaiskyselyssä kysyttiin toiveita seuraavan hallituksen kehittämiskohteista. Tärkeimmäksi nousi sosiaali- ja terveyspolitiikka (52 prosenttia vastaajista).
Antti Palolan mielestä viesti on selvä.
- Hyvinvointi-Suomessa vanhustenhoito on saatava laadukkaaksi. Se edellyttää rahaa sekä osaavia, koulutettuja ja työssään jaksavia tekijöitä, joilla on säälliset työehdot ja työolot riippumatta siitä, missä työ tehdään.
Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030.
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja yli 400 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK:n hallitus: Hallituksen lainsäädäntövalmistelu on hosumista ja hutilointia9.9.2024 13:08:04 EEST | Tiedote
STTK:n hallituksen mielestä maan hallituksen lainsäädäntövalmistelua vaivaa hosuminen ja hutilointi. Huolellinen lainsäädäntövalmistelu on kuitenkin toimivan demokratian ydintä. - Lainvalmisteluhankkeille on annettu epärealistiset aikataulut. Kolmikantainen valmistelu on sanahelinää, sillä työryhmätyöskentelyssä ei ole noudatettu siihen liittyvän valmistelun vakiintuneita toimintatapoja. Aikataulusyistä kaikkia asiantuntijoita ei ole kuultu, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola luettelee. Heikko valmistelu on jatkunut lausuntokierrosten jälkeen ja edelleen eduskuntakäsittelyssä, jossa muutoksia lakiesityksiin on tehty ennätysmäärä. - Niin sanotun työrauhapaketin jälkikäteinen ”korjailu” paikallisen sopimisen lainsäädännön valmistelun yhteydessä on tästä ääriesimerkki. STTK:n hallitus on ollut koko ajan tyytymätön siihen, että lainvalmistelun tavoitteet ja keinot on määritelty etukäteen, sillä se on rajoittanut virkavalmistelun mahdollisuuksia yrittää löytää toimivia ratkaisuja työmarkkino
STTK: Budjettiriihen esityksistä unohtui oikeudenmukaisuus ja toivo paremmasta3.9.2024 20:02:01 EEST | Tiedote
Hallituksen budjettiriihessä laitettiin lähinnä toimeen aiempia hallitusohjelman ja kehysriihen päätöksiä. Alijäämä kasvaa ensi vuonna 12,2 miljardiin euroon. Kovasta sopeutuksesta huolimatta - tai oikeastaan sen vuoksi - talouskasvu hyytyy, velkasuhde ei taitu ja alijäämät kasvavat.
STTK selvitti: Henkilöstön hallintoedustus Suomessa Ruotsia ja Saksaa heikompaa26.8.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
STTK:n tilaaman selvityksen perusteella henkilöstön hallintoedustus toteutuu vertailun kohteena olevista maista laajimmin Saksassa, missä yritysneuvostot ja hallintoneuvostot tarjoavat henkilöstölle merkittävän sisäisen vaikutuskanavan. Ruotsissa henkilöstöllä on oikeus edustukseen yrityksen hallituksessa. STTK:lle selvityksen on laatinut SOSTEn pääekonomisti Otto Kyyrönen. Selvityksen perusteella Suomessa mahdollisuutta henkilöstön hallintoedustukseen hyödynnetään verrattain vähän, ja merkittävässä osassa yrityksiä sitä ei tehdä lainkaan. - Kun edustusoikeutta sovelletaan, henkilöstöedustajat toimivat usein jossain muussa elimessä kuin yrityksen hallituksessa, esimerkiksi neuvottelukunnassa. Nämä piirteet rajaavat henkilöstön hallintoedustajien vaikutusmahdollisuuksia”, Otto Kyyrönen kiteyttää. Henkilöstön hallintoedustuksella on tutkimuksissa havaittu olevan myönteisiä taloudellisia vaikutuksia. Saksassa yritysneuvostojen on havaittu vahvistavan tuottavuutta, vihreitä investointeja j
STTK: Suomi tarvitsee budjettiriihestä tasapainoisia ja toivoa herättäviä ratkaisuja21.8.2024 05:55:00 EEST | Tiedote
Hallituksen budjettiriihen lähestyessä maailman ja Euroopan tilanne ei näytä kovin valoisalta. Suomen talous ei ole odotuksista huolimatta elpynyt ja suhdannetyöttömyys on voimistunut. Kuluneen hallituskauden aikana esimerkiksi työelämän lainsäädäntöön, sosiaaliturvaan ja sote-palveluiden saatavuuteen on kohdistettu rajuja heikennyksiä. Heikennysten myötä yhteiskunnan yleinen ilmapiiri on kiristynyt ja eri väestöryhmien välinen vastakkainasettelu lisääntynyt. STTK toivoo, että hallitus keskittyisi budjettiriihessä tekemään tasapainoisia ja toivoa herättäviä ratkaisuja heikompiosaisten kurittamisen sijaan. - Tähänastiset turvan ja palveluiden heikennykset kohdistuvat yhteiskunnan ja työelämän heikompiosaisiin eli heihin, joiden työmarkkina-asema on tälläkin hetkellä hyvin epävarma. Hallitukselta olisi nyt ryhdikäs veto tehdä kokonaisarvio hallitusohjelman eri osa-alueiden yhteisvaikutuksista työllisyyteen ja ihmisten hyvinvointiin, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa. Kehysriihen p
STTK: HUS:n säästöohjelma on katastrofi potilaille ja henkilöstölle15.8.2024 13:45:55 EEST | Tiedote
Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiiri HUS on ilmoittanut aloittavansa yhteistoimintaneuvottelut, joiden tavoitteena on lähes tuhannen henkilötyövuoden vähennys. Se merkitsee irtisanomisia, työtehtävien muutoksia ja työehtojen heikennyksiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme