STTK ry.

STTK:n kysely: Työterveyshuollolle jämerä kansalaisten tuki myös tulevaisuudessa

Jaa

93 prosenttia STTK:n kyselyyn vastanneista pitää työterveyshuollon järjestämistä myös tulevaisuudessa erittäin tärkeänä.

Kuvaaja: Jarno Mela
Kuvaaja: Jarno Mela

93 prosenttia STTK:n kyselyyn vastanneista pitää työterveyshuollon järjestämistä myös tulevaisuudessa erittäin tärkeänä. Merkittäviä eroja ei synny sen välillä, mikä on vastaajan sukupuoli, tulotaso tai ammatti. Puolueista työterveyshuoltoa pitävät jatkossakin erittäin tai jokseenkin tärkeänä ennen kaikkea vihreiden, SDP:n ja vasemmistoliiton kannattajat.

STTK teetti Aula Researchilla syys-lokakuussa kansalaiskyselyn, johon vastasi yli 3 000 suomalaista.

Työterveyshuollolla on laaja kannatus sekä työntekijöiden että työnantajien piirissä, ja sen merkitys suomalaisten työkyvylle on huomattava.

– Työterveyshuollolla on oltava myös tulevaisuudessa vahva rooli työkyvyn- ja terveyden kehittämisessä sekä ongelmien ennaltaehkäisyssä ja kuntoutuksessa. Kyselyn tulokset tukevat tätä ideaa. Työterveyshuolto on työpaikkojen tärkeä yhteistyökumppani fyysisen ja psyykkisen työkyvyn ylläpitämisessä ja erityisesti ennaltaehkäisevää otetta on tarpeen korostaa, STTK:n asiantuntija Ida Nummelin korostaa.

Terapiatakuulle kannatusta

Vastaajista 87 prosenttia piti erittäin tai jokseenkin tärkeänä sitä, että Suomessa otetaan käyttöön terapiatakuu, jonka tarkoitus on varmistaa oikea-aikainen hoitoon pääsy erilaisissa mielenterveyden ongelmissa. Naisista 65 prosenttia piti asiaa erittäin tärkeänä, miehistä 45 prosenttia.

Vastaajan tulotaso vaikuttaa jonkun verran mielipiteeseen. Alle 2 000 euroa kuukaudessa tienaavat pitävät asiaa useimmin erittäin tärkeänä, yli 5 000 euroa tienaavat taas harvimmin. Suurituloisistakin kuitenkin 79 prosenttia piti asiaa erittäin tai jokseenkin tärkeänä. Myös puolueittain terapiatakuu nähdään erittäin tai jokseenkin tärkeänä.

STTK korostaa, että mielenterveyden kriisit ovat Suomessa laajalti tunnistettu.

– Kriiseihin on vastattava parantamalla hoitoon pääsyä. Sen rinnalla on kuitenkin tärkeää löytää keinot myös mielenterveysongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja mielen hyvinvoinnin tukemiseksi. Työ- ja opiskelupaikoissa tehtävä mielenterveystyö nousee merkittäväksi kuormituksen hallinnassa, ongelmien ennaltaehkäisemissä ja hyvinvoinnin edistämisessä, Nummelin toteaa.

Lisätietoja STTK:ssa: Ida Nummelin, puh. 050 547 1927

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuvaaja: Jarno Mela
Kuvaaja: Jarno Mela
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

STTK ry.
STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 450 000 jäsentä.

Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK kannattaa luottamusmiehen aseman vahvistamista lainsäädännöllä25.1.2023 09:30:00 EET | Tiedote

Teollisuuden palkansaajat (TP) on julkaissut raportin luottamusmiehistä 2020-luvun työpaikoilla. Sen on laatinut oikeustieteen tohtori Jaana Paanetoja. Raportin perusteella luottamusmiesten yhteistyö työpaikoilla on sujuvaa ja toimenkuva paljon työehtosopimuksissa ja laissa säädettyä laajempi. Luottamusmies on työpaikan vastuunkantaja, tuki ja turva, jonka puoleen käännytään inhimillisen elämän monenlaisissa ongelmakohdissa. Luottamusmiesten aseman vahvistamista lainsäädännöllä pidetään kuitenkin tärkeänä. Raportin pohjaksi laadittuun kyselyyn vastanneista luottamusmiehistä 57 prosenttia oli sitä mieltä, että luottamusmiehen valinnasta pitäisi Suomessa säätää lailla ─ Myös STTK kannattaa luottamusmiesten aseman vahvistamista lakisääteisesti, johtaja Minna Ahtiainen tiivistää. Sopimusjärjestelmä on hajautunut, ja raportti pohtii sen myötä luottamusmiehen aseman muutosta. Tulevaisuudessa luottamusmiehillä voi olla valvottavanaan entistä enemmän yksilöllisiä ja työpaikkakohtaisia määräyks

STTK: Ilmastotoimissa onnistuminen vaatii osaamisen vahvistamista24.1.2023 06:00:00 EET | Tiedote

STTK:n teettämän kansalaiskyselyn mukaan vain puolet vastanneista arvioi, että omalla työpaikalla on riittävästi tietoa ja osaamista ilmastonmuutoksen torjumiseen tähtäävistä toimista. Myönteisimmin asiaa arvioivat miehet (58 %) ja ylemmät toimihenkilöt (60 %). Naisista vain 43 prosenttia ja työntekijäammateissa toimivista 44 prosenttia arvioi, että oman työpaikan osaaminen riittää ilmastotoimien tekemiseen. Tänään vietetään YK:n kansainvälistä koulutuksen päivää. Digitaalinen ja vihreä siirtymä muuttavat merkittävällä tavalla yhteiskuntaa ja työelämää. Työpaikoilla on entistä tärkeämpää vahvistaa osaamista ja kykyä sopeutua muutokseen. ─ Palkansaajille muutos näkyy osaamisvaatimusten kasvamisena. Siksi työuran aikana on oltava mahdollisuus oman osaamisen kehittämiseen ja täydentämiseen, STTK:n koulutuspoliittinen asiantuntija Riina Nousiainen korostaa. STTK:n kyselyssä 56 prosenttia vastasi myönteisesti kysymykseen, onko työnantaja tarjonnut ammattitaitoa vahvistavaa koulutusta. Arvio

STTK: Henkilöstö tekee laadukkaan varhaiskasvatuksen - työvoimapula vain pahenee18.1.2023 06:00:00 EET | Tiedote

Päiväkotilasten vanhemmat järjestävät tänään mielenilmauksen Helsingin varhaiskasvatuksen tilanteesta. STTK peräänkuuluttaa päättäjiltä ratkaisuja vähäisten resurssien ja säästötoimien aiheuttamaan koulutetun henkilöstön hakeutumiseen pois alalta. ─ Varhaiskasvatuksen tilanne Helsingissä on vakava, mutta sitä se on muissakin suurimmissa kaupungeissa. Ei ole liioittelua sanoa, että varhaiskasvatuksen työvoimapula on katastrofaalinen, eikä ongelma osoita laantumisen merkkejä, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa. Henkilöstön vahva osaaminen on laadukkaiden ja toimivien varhaiskasvatuspalvelujen perusta, mutta nyt alalta lähtevät nimenomaan koulutetut ammattilaiset. Avainasioita ovat palkkaus ja työolot. ─ Pääkaupunkiseudun kuntien taannoinen palkkakartelli on esimerkki siitä, miten huonosti koulutettuja ammattilaisia kohdellaan. Samaan aikaan elinkustannukset ovat rajussa nousussa, ja varhaiskasvatuksen ammattilaisella on vaikeuksia tulla palkallaan toimeen erityisesti pääkaupunkiseu

STTK:n kysely: Verotuksen kiristäminen ei saa laajaa kannatusta17.1.2023 09:00:00 EET | Tiedote

Suomalaiset eivät ole valmiita oman verotuksensa kiristämiseen julkisten palveluiden rahoituksen turvaamiseksi. Yli puolet (53 %) ei ole valmis maksamaan enempää veroja, vaikka se parantaisi julkisten palveluiden laatua ja saatavuutta. Tämä käy ilmi STTK:n Aula Researchilla syys-lokakuussa teettämästä kansalaiskyselystä, johon vastasi yli 3 000 suomalaista. Kolmannes (33 %) vastaajista oli valmis maksamaan enemmän veroja. Erot sukupuolen, iän, tulotason tai ammattiaseman perusteella ovat vähäiset. ─ Puoluekanta sen sijaan erotti vastaajia. Vasemmistoliiton, vihreiden, SDP:n, keskustan ja kristillisdemokraattien kannattajista useampi kannatti kuin vastusti verojen korottamista, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola tiivistää. STTK kysyi myös, mitä tulisi tehdä sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamiseksi tulevaisuudessa. Yli puolet vastaajista (54 %) toivoi säästötoimenpiteiden kohdentamista muualle kuin sote-alalle. Lähes puolet (47 %) vastaajista toivoi seuraavan hallituksen ottavan so

STTK: Talous ei tasapainotu lyhytnäköisillä säästöillä eikä heikoimpia kurjistamalla16.1.2023 13:58:34 EET | Tiedote

STTK:n syksyisen eduskuntavaalikyselyn perusteella 36 prosenttia kansalaisista kertoo taloudellisen tilanteensa heikentyneen vaalikauden aikana. 46 prosenttia kertoo sen pysyneen ennallaan ja vain 13 prosenttia sanoo taloustilanteen parantuneen. Jyrkimmin (48 %) talous on heikentynyt ennestään pienituloisilla, alle 2 000 euroa tienaavilla. Perhekunnittain tilanne heikkeni eniten yhden aikuisen talouksissa. Vastaukset eivät STTK:ta yllätä: Vuosiin osuu vaikea koronapandemia, joka heilutti vakaita työsuhteita, viivästytti opintoja sekä ammattiin valmistumista ja heikensi toimeentuloa. Sota Ukrainassa, sen myötä kiihtynyt inflaatio ja energiakriisi ovat luoneet monenlaisia hintapaineita. Myös korot ovat jatkuvassa nousussa. ─ Palkat eivät ole pysyneet kohoavien elinkustannusten perässä. Ostovoima on romahtanut. Palkankorotukset ovat tärkein asia ostovoiman korjaamiseksi, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola painottaa. STTK:n hallitus keskusteli tänään lähestyvien eduskuntavaalien myötä puolu

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme