STTK ry.

STTK:n terveiset kehysriiheen: Elvyttävää talouspolitiikkaa, aktiivista työvoimapolitiikkaa ja parempaa työelämää

Jaa

STTK:n hallitus keskusteli tänään tavoitteista maan hallituksen kehysriiheen. STTK pitää tärkeinä panostuksia työllisyyteen ja osaamiseen, vero- ja eläkejärjestelmän kestävyyden varmistamista, kolmikantaista työlainsäädännön valmistelua sekä julkisten palveluiden aktiivista kehittämistä. - Ne ovat luottamukseen perustuvaa yhteiskuntaa vahvistavia keskeisiä tekijöitä, puheenjohtaja Antti Palola linjaa.

Taloudessa STTK toivoo elvyttävän politiikan jatkumista hallituskauden loppuun asti.
- Se tukee koronakriisistä selviytymistä, emmekä vielä edes tiedä, miten pitkään kriisi ja sen myötä talouden ja työllisyyden ongelmat jatkuvat. Korona-exit on välttämätön, mutta tällä hetkellä on liian aikaista päättää talouden sopeutustoimista. Suhdannepolitiikan ruuvia voidaan kiristää vastaa kriisin helpottaessa ja nousukauden alkaessa, Palola toteaa. 

Finanssipolitiikka tarvitsee järjestön mielestä luovuutta. Esimerkiksi Euroopan keskuspankin hallussa olevien valtionvelkojen mitätöintiä on harkittava ja hyvinvoinnin mittaristoja monipuolistettava. Veropuolella pääoman ja varallisuuden verotuksella voidaan vahvistaa veropohjaa.
- Varallisuuden laajempi verotus on keino vähentää eriarvoisuutta. Listaamattomien yritysten osinkoverotusta voitaisiin uudistaa alentamalla tuottoprosenttia. Myös yrittäjävähennyksen poistamisella olisi veropohjaa vahvistava vaikutus.

STTK ei hyväksy minkäänlaisia leikkauksia työttömyysturvaan. Työllisyysasteen nostaminen edellyttää aktiivista panostusta työvoimapolitiikkaan ja tehokkaita, oikein kohdennettuja ja laadukkaita työllisyyspalveluita.
- Resurssit on saatava pohjoismaiselle tasolle. Henkilökohtaista palvelua tarvitsevat yhtä hyvin nuoret kuin ikääntyvät työttömät, maahanmuuttajat ja osatyökykyiset. Pohjoismaisen työnhaun malli on valmisteltava asukkaita ja palveluita lähellä, siis paikallisesti.

Työllisyyttä edistäviä toimia ovat myös esimerkiksi palkkatuen käytön lisääminen, työnantajan sivukulujen määräaikainen poistaminen, oppisopimuksen käytön laajentaminen ja kohtaanto-ongelmien helpottaminen.
- Pidämme välttämättömänä työttömyyskassojen ja Työllisyysrahaston tukea koronakriisistä selviämiseksi, Palola korostaa.

STTK toivoo, että työelämän kehittämistä ei unohdeta, vaikka koronakriisi koettelee.
- Paikallista sopimista pitää edistää työ- ja virkaehtosopimusten kautta. Palkkatasa-arvoa on edistettävä resursoimalla samapalkkaohjelman toteutus ja lisäämällä palkka-avoimuutta. Perhevapaauudistus on toteutettava. Jatkuvan oppimisen tueksi tarvitaan kokeiluja ja pilotteja.

Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030.

Tietoja julkaisijasta

STTK ry.
STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

040 630 2882 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.

Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.

Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK:n hallitus: Suomi tarvitsee eettistä kansainvälistä rekrytointia - työvoiman hyväksikäyttö kitkettävä10.5.2021 13:30:00 EEST | Tiedote

Hallitus linjasi puoliväliriihessä selkeistä tavoitteista työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton lisäämiseksi ja kotouttamisen kehittämiseksi. Työperäinen maahanmuutto pyritään kaksinkertaistamaan nykytasosta vuoteen 2030 mennessä. Sen jälkeen pyritään vähintään 10 000 henkilön vuosittaiseen lisäykseen. Tavoitteena on vähintään 50 000 työperäisen maahanmuuttajan kokonaislisäys.

STTK: Koulutusjärjestelmä avainroolissa nuorten työelämävalmiuksien kehittämisessä5.5.2021 14:00:00 EEST | Tiedote

Nuorten työntekijöiden osallisuuteen ja hyvinvointiin tulisi kiinnittää työpaikoilla vahvemmin huomiota. Se edellyttää myös nykyistä parempia valmiuksia ohjata ja neuvoa työelämään tulevia. STTK:n selvityksen mukaan lähes 80 prosenttia nuorista sai työelämään liittyvää ohjausta ja neuvontaa koulusta tai oppilaitoksesta. Työnantajan antaman neuvonnan mainitsi vain muutama vastaaja.

The free Summer Job Helpline is once again up and running for summer employees and employers3.5.2021 07:00:00 EEST | Press release

Today is the opening day of the Summer Job Helpline, provided jointly by the Central Organisation of Finnish Trade Unions (SAK), Akava and the Finnish Confederation of Professionals (STTK). This summer, all enquiries to the helpline will be handled by Salla Hakoköngäs. Salla has a Bachelor of Laws degree and is currently studying for her Master of Laws degree with a major in laour law.

STTK: Menokehysjousto tukee ulospääsyä koronakriisistä, sopeutustoimet väärä signaali markkinoille29.4.2021 21:09:09 EEST | Tiedote

STTK on tyytyväinen, että haastaviksi osoittautuneissa hallituksen kehysriihineuvottelussa saavutettiin osapuolia tyydyttävä ratkaisu. – Maa ei ajautunut maailmalla edelleen jatkuvan pandemian oloissa poliittiseen kriisiin, joka olisi voinut saattaa myös EU:n elpymispaketin vaakalaudalle, pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa. Hallitus päätti nostaa menokehyksiä 900 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 500 miljoonaa euroa vuonna 2023, mutta linjasi noin puolen miljardin euron pysyvistä sopeutustoimista. – Menokehyksistä joustaminen on perusteltua koronan jälkihoidon varmistamiseksi. Myös EU:n elpymispaketti tukee toipumista, siksi sen eteneminen on hyvin olennaista. Sopeutustoimista päättäminen jo tässä vaiheessa antaa kuitenkin väärän signaalin markkinoille ja voi hidastaa elpymistä, Lainà arvioi. 75 prosentin työllisyysasteen toteutuminen ja julkisen velkasuhteen taittaminen vuoteen 2025 mennessä edellyttävät nykyisten kasvuennusteiden toteutumista. – Jos Suomi pääsee maailmantalouden kasvuu

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme