Helsingin yliopisto

Suoliston mikrobisto paljastaa, toimiiko lääkehoito tulehduksellisissa suolistosairauksissa

Jaa

Tulehduksellisista suolistosairauksista kärsivän potilaan suoliston mikrobiston perusteella voidaan ennustaa, hyötyykö potilas kalliista lääkehoidosta vai ei, selviää Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimus vahvistaa myös mikrobistoon suotuisasti vaikuttavien hoitojen keskeisen roolin tulehduksellisissa suolistosairauksissa.

Tulehdukselliset suolistosairaudet ovat lisääntyneet merkittävästi Suomessa ja maailmalla. Sairauksia ei voida täysin parantaa, mutta niitä hoidetaan tulehdusta vähentävillä lääkkeillä ja toisinaan leikkauksin.

Mikäli tavanomainen lääkehoito tulehdusta vähentävillä lääkkeillä ei auta, voidaan tautia hoitaa suonensisäisesti annettavalla biologisella TNF-alfan salpaajalla infliksimabilla. Se on vasta-aine, joka estää tulehdustekijä TNF-alfan sitoutumista suolen tulehdussoluihin. Vasta-aine vähentää tulehdusta tehokkaasti ja parantaa taudin tilaa sekä ylläpitää hyvää hoitotasapainoa.

Vaikka infliksimabihoito on usein tehokasta, noin 30–40 prosenttia potilaista voi jäädä ilman hoitovastetta hoitoon tai menettää hoitovasteen. Luotettavia testejä hoitovasteen ennustamiseksi ei vielä ole saatavilla.

–Toimivan hoitovasteen ennustetestin avulla voitaisiin ohjata lääkityksen valintaa ja välttää lääkkeen turhaa käyttöä, mikä vähentäisi mahdollisia haitallisia sivuvaikutuksia sekä säästäisi terveydenhuollon lääkehoitokustannuksia, tutkijatohtori Eija Nissilä kertoo.

Helsingin yliopisto ja HUS Vatsakeskus tutkivat yhteistyöprojektissa, voitaisiinko suoliston mikrobistosta löytää infliksimabihoidon vastetta ennustavia tekijöitä. Tutkimuksen tulokset on julkaistu Journal of Crohn's and Colitis -tiedejulkaisussa.

Tutkimuksessa havaittiin, että jo ennen hoidon aloitusta potilaiden suoliston mikrobistot erosivat useiden eri bakteeri- ja sienilajien osalta toisistaan. Näillä eroilla oli yhteys infliksimabihoidon vasteeseen.

Myös hoidon aikana tapahtuneet suoliston mikrobiston muutokset poikkesivat toisistaan hoitovasteen saavien ja hoitoon reagoimattomien välillä. Potilailla, jotka eivät saaneet vastetta hoidosta, oli suolistossa vähemmän hyödyllisiä tulehdusta vähentäviä Clostridia-sukuun kuuluvia bakteereja sekä enemmän tulehdusta lisääviä bakteereja. Tietyt bakteerilajit suolistossa ennustivat hyvin infliksimabihoitovastetta.

Tutkimuksen tulosten perusteella suoliston bakteerit ja hiivat voisivat tulevaisuudessa sopia hyvin mittariksi, kun arvioidaan kannattaako hoitoa aloittaa vai ei.

–Tällainen ennustetesti mahdollistaisi sopivan hoidon valinnan ja toisi lääkehoitokustannuksissa säästöjä terveydenhuollolle, Nissilä sanoo.

Lisätietoja:

Eija Nissilä, tutkijatohtori
Helsingin yliopisto
puh. 050 370 0674
sähköposti: eija.nissila@helsinki.fi

Päivi Saavalainen, dosentti
Helsingin yliopisto, Translationaalisen immunologian tutkimusohjelma
sähköposti: paivi.saavainen@helsinki.fi

Lähde: Rebecka Ventin-Holmberg, Anja Eberl, Schahzad Saqib, Katri Korpela, Seppo Virtanen, Taina Sipponen, Anne Salonen, Päivi Saavalainen, Eija Nissilä: Bacterial and Fungal Profiles as Markers of Infliximab Drug Response in Inflammatory Bowel Disease. Journal of Crohn's and Colitis, jjaa252, DOI: doi.org/10.1093/ecco-jcc/jjaa252

Lue lisää alan tutkimuksesta tutkimusryhmän verkkosivuilla.

*************************

Ystävällisin terveisin

Anu Koivusipilä
viestinnän asiantuntija
Helsingin yliopisto, Meilahden kampus
Puh. 050 472 5881
Sähköposti: anu.koivusipila@helsinki.fi



Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Lähihistoria näkyy geeniperimässämme – väestön geneettisen taustan muuttuminen Suomen eri alueilla selvitetty jopa vuositasolla4.3.2021 21:00:00 EETTiedote

Helsingin yliopiston uudessa tutkimuksessa on onnistuttu arvioimaan ennennäkemättömän tarkasti yli 18 000 suomalaisen geneettistä sukutaustaa. Tulosten avulla pystyttiin seuraamaan 1900-luvun tapahtumien jälkiä geeneissämme ja arvioimaan muuttoliikkeiden vaikutusta väestön sekoittumiseen. Esimerkiksi siirtokarjalaisten muuttamista eri puolille Suomea pystyttiin seuraamaan jopa vuosittaisella tarkkuudella tarkastelemalla karjalaisen perimän osuutta kunkin alueen vastasyntyneissä.

Kasvitieteelliset puutarhat tarjosivat hengähdyspaikan koronavuonna2.3.2021 15:31:49 EETTiedote

Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen yleisökohteissa – Luonnontieteellisessä museossa ja kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa – vieraili vuoden 2020 aikana yhteensä noin 233 000 eri-ikäistä luonnon ystävää. Koronavuosi koetteli Luomusta, mikä näkyi kävijämäärien hiipumisena. Kumpulan ja Kaisaniemen kasvitieteellisten puutarhojen ulkopuutarhat kuitenkin houkuttelivat runsaasti kävijöitä kasvien pariin, ja Kumpulan puutarhassa tehtiin jopa kävijäennätys.

Tutkijat löysivät mekanismin, jonka avulla solut rakentavat "minilihaksia" tumansa alle2.3.2021 10:42:17 EETTiedote

Helsingin yliopiston tutkimusryhmät selvittivät, miten lihaksien supistumisesta vastaava moottoriproteiini myosiini toimii muissa solutyypeissä muodostaen supistumiskykyisiä rakenteita solukalvon sisäpinnalle. Tämä on ensimmäinen kerta kun ”minilihasten”, jotka tunnetaan myös stressisäikeinä, on havaittu muodostuvan solun pohjalle myosiinin muokatessa solukalvon alaista aktiini-säieverkostoa. Ongelmat näiden ”minilihasten” muodostumisessa johtavat ihmisillä moniin häiriöihin, ja vakavimmissa tapauksissa syövän etenemiseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme