Suolistosyövän valtakunnallinen seulonta käynnistyy Suomessa tämän vuoden aikana
Suolistosyövän seulonnassa seulontamenetelmänä käytetään ulosteen immunokemiallista veritestiä (FIT). Jos ulostenäytteestä ei löydy analysoitaessa verta, potilas saa seuraavan kutsun seulontaan kahden vuoden kuluttua. Jos ulostenäytteestä löytyy verta, tehdään potilaalle paksusuolen tähystystutkimus mahdollisen syövän tai syöpää ennakoivien muutosten eli polyyppien löytämiseksi. Seulontaan kutsutaan kahden vuoden välein aina niinä vuosina, kun kutsuttava täyttää parillisia vuosia.
Suolistosyövän seulonta vähentää kuolleisuutta suolistosyöpään. Varhain todettu syöpä on helpompi hoitaa ja se aiheuttaa vähemmän inhimillistä kärsimystä.
Seulontatähystykset tehdään HUSin Meilahden, Jorvin tai Peijaksen sairaaloissa. Selontatähystysten yhteydessä poistetaan löydettävät polyypit ja syöpien löytyessä potilaat ohjataan leikkaushoitoon.
Suolistosyöpä, eli paksu- tai peräsuolen syöpä, on Suomen toiseksi yleisin syöpä sekä miehillä että naisilla. Syövän ennuste riippuu levinneisyydestä toteamishetkellä. 66 % suolistosyöpään sairastuneista on elossa vielä viiden vuoden kuluttua. Etäpesäkkeisen taudin hoito on Suomessa tutkitusti korkealaatuista.
Suolistosyövän lääkevaihtoehtoja on tarjolla runsaasti ja sen hoitotulokset kehittyvät jatkuvasti. Ravinnon ja muiden elintapatekijöiden merkitys sairastumisriskiin on erityisen suuri suolistosyövässä. Suolistosyöpä kehittyy salakavalasti ja sen oireet kehittyvät vähitellen.
Katso Suorana HUSista info 18.2.2022. HUS järjestää kaikille avoimia lyhyitä infotilaisuuksia ajankohtaisista vaihtuvista aiheista. Tietoa infoistamme.
Lisätiedot
HUS Vatsakeskus, endoskopiayksikkö, gastroenterologian poliklinikka, professori, ylilääkäri Perttu Arkkila, p. 050 427 2272, perttu.arkkila@hus.fi
HUS Syöpäkeskus, dosentti, osastonylilääkäri Siru Mäkelä, p. 050 427 0155, siru.makela@hus.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme