Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Suoluontoa ennallistetaan ojitusten yhteydessä (Pohjalaismaakunnat)

Jaa

Soita on alun pitäen arvioitu olleen Suomessa 10,4 miljoonaa hehtaaria. Valtakunnan metsien yhdennentoista inventoinnin tulosten perusteella suoala on vähentynyt 8,7 miljoonaa hehtaariin. HELMI-elinympäristöohjelmassa tavoitteena on ennallistaa 400 suota vettä palauttamalla vuoteen 2030 mennessä. Pohjanmaalla vedenpalautustyöt ovat jo käynnissä esimerkiksi Pedersören kunnassa sijaitsevalla Passmossenin Natura-alueella.

Maaliskuussa 2021 kaivettu vedenpalautusuoma Passmossenilla Pedersören kunnassa, jossa ojituksen kuivatusvesi johdetaan hyödyttämään Natura-aluetta.
Maaliskuussa 2021 kaivettu vedenpalautusuoma Passmossenilla Pedersören kunnassa, jossa ojituksen kuivatusvesi johdetaan hyödyttämään Natura-aluetta.

Vuonna 2018 valmistuneen luontotyypien uhanalaisuusarvioinnin mukaan suotyypeistä 54 % on uhanalaisia ja 20 % silmälläpidettäviä. Suoyhdistymistä uhanalaisia on 63 % ja 16 % silmälläpidettäviä. Myös soihin sidoksissa olevan eliölajistosta arvioitiin 25 % vuonna 2019 uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi.

Noin 1,3 miljoonaa hehtaaria eli 15 % soiden pinta-alasta on suojeltu. Tästä alasta kuitenkin osa on ojitettu. Suojeltujen soiden tavoitteellinen ennallistaminen alkoi 1980–1990-lukujen vaihteessa. Tällä hetkellä suojelualueiden ojituskohteista noin 32 000 hehtaaria on ennallistettu. Suurin osa ennallistetuista suokohteista on toteutettu ojien täyttöinä, noin viidennes ennallistamiskohteista ojien patoamisina ja toistaiseksi vain muutamat kohteet ovat niin kutsuttuja vesienpalautuskohteita, jossa suolle johdetaan vesiä ympäröiviltä ojitetuilta alueilta.

HELMI-elinympäristöohjelmassa tavoitteena on ennallistaa 400 suota vettä palauttamalla vuoteen 2030 mennessä. Positiivisia vaikutuksia saadaan siten aikaan n. 20 000 hehtaarilla. Hankkeet suunnitellaan selkeästi ohjeistetussa prosessissa, jossa toimijat auttavat vedenpalauttamiselle sopivan menetelmän valinnassa, joko ojaston kunnostuksen tai luonnonhoitohankkeen yhteydessä.

Ojaston kunnostuksen yhteydessä voidaan siis metsätaloudellisessa maankuivatushankkeessa lisätä suoluonnon monimuotoisuutta vedenpalautuksella. Vedenpalautuksessa kunnostusojitusalueen vesi johdetaan luontoarvoiltaan arvokkaalle suojelusuolle. Vedenpalautus suunnitellaan siten, että suojelualueen ulkopuolisille alueille ei aiheudu vettymishaittoja. Toimintaan soveltuvat suot ovat selaimessa kaikkien nähtävillä Metsäkeskuksen avoimessa Suometsänhoidon paikkatietoaineistossa.

Suunniteltaessa metsäojaston kunnostusta suojelualueiden läheisyydessä, kannattaa ojitussuunnittelijan tarkastaa, soveltuuko kohde vedenpalautukseen. Vedenpalautuksen yhdistäminen ojaston kunnostukseen voi vähentää ojituksen kustannuksia. Se voi myös mahdollistaa lähempänä suojelualuetta toimimisen. Toimenpiteen hyödyt ovat laajat, ja tavoitteena on luonnon ja metsätalouden kannalta win-win -asetelma.

Pohjanmaalla vedenpalautustyöt ovat jo käynnissä esimerkiksi Pedersören kunnassa sijaitsevalla Passmossenin Natura-alueella. Metsänhoitoyhdistys Österbotten Ry:n suunnittelemaan kunnostusojitushankkeeseen yhdistettiin vedenpalautus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Tapio Oy:n, Metsähallituksen Luontopalvelujen ja Metsäkeskuksen yhteistyössä.

Ympäristöministeriö on käynnistänyt Helmi-elinympäristöohjelman, jonka tarkoituksena on pysäyttää Suomen luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja turvata luonnon tarjoamia ekosysteemipalveluja. Samalla hillitään ilmastonmuutosta. Helmi-ohjelman avulla tartutaan luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen tärkeimpiin yksittäisiin syihin, jotka ovat elinympäristöjen väheneminen ja niiden laadun heikkeneminen. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja sekä suurta osaa maamme uhanalaisista luontotyypeistä. Konkreettiset toimet ovat alkaneet vuoden 2020 alussa ja jatkuvat mahdollisesti vuoteen 2030 saakka.

Helmi-elinympäristöohjelman teemat ovat:

  • soiden suojelu ja ennallistaminen
  • lintuvesien kunnostaminen
  • perinnebiotooppien hoito
  • metsäisten elinympäristöjen hoito
  • pienvesien ja rantaluonnon kunnostus

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Hankekoordinaattori Olli Salo, puh. 0295 027 566, olli.m.salo@ely-keskus.fi

Kuvat

Maaliskuussa 2021 kaivettu vedenpalautusuoma Passmossenilla Pedersören kunnassa, jossa ojituksen kuivatusvesi johdetaan hyödyttämään Natura-aluetta.
Maaliskuussa 2021 kaivettu vedenpalautusuoma Passmossenilla Pedersören kunnassa, jossa ojituksen kuivatusvesi johdetaan hyödyttämään Natura-aluetta.
Lataa
Vedenpalautus hyödyttää sekä ojittajaa, että luontoa.
Vedenpalautus hyödyttää sekä ojittajaa, että luontoa.
Lataa
Vedenpalautukseen soveltuvia suojelusoiden osia Lestijärven läheisyydessä kuvassa oranssilla. Kuivuneen alueen valuma-alueet turkoosilla. Karttataso kuuluu vedenpalauttamista varten kehitettyyn toimintamallikokonaisuuteen.
Vedenpalautukseen soveltuvia suojelusoiden osia Lestijärven läheisyydessä kuvassa oranssilla. Kuivuneen alueen valuma-alueet turkoosilla. Karttataso kuuluu vedenpalauttamista varten kehitettyyn toimintamallikokonaisuuteen.
Lataa
Passmossen Pedersören kunnassa. Vedenpalautuksen johdeoja korostettu violetilla.
Passmossen Pedersören kunnassa. Vedenpalautuksen johdeoja korostettu violetilla.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15

0295 027 500http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.

ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset

NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.

NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Skötsel- och användningsplanen för Natura 2000-området Kristinestads skärgård skickas ut på remiss och presenteras för allmänheten (Österbotten)31.1.2023 12:00:00 EET | Tiedote

Skötsel- och användningsplanen för Natura 2000-området Kristinestads skärgård har beretts under åren 2021–2022. Planen har utarbetats i samarbete med en styrgrupp som bestående av städernas, mark- och vattenägarnas och andra intressentgruppers representanter. Skötsel- och användningsplanens mål är att trygga de naturvärden som står till grund för inrättandet av Natura 2000-området. Utöver detta främjar planen områdets kulturhistoriska värden och rekreationsvärden.

Kristiinankaupungin saariston Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma lähetetään lausuntokierrokselle ja esitetään yleisölle (Pohjanmaa)31.1.2023 12:00:00 EET | Tiedote

Kristiinankaupungin saariston Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma on valmisteltu vuosien 2021–2022 aikana. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä ohjausryhmän kanssa, johon on kuulunut kuntien, maa- ja vesiomistajien sekä muiden sidosryhmien edustajia. Tavoitteena on turvata Natura 2000 -alueen perustana olevia luontoarvoja.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme