Suoluontoa ennallistetaan ojitusten yhteydessä (Pohjalaismaakunnat)

Vuonna 2018 valmistuneen luontotyypien uhanalaisuusarvioinnin mukaan suotyypeistä 54 % on uhanalaisia ja 20 % silmälläpidettäviä. Suoyhdistymistä uhanalaisia on 63 % ja 16 % silmälläpidettäviä. Myös soihin sidoksissa olevan eliölajistosta arvioitiin 25 % vuonna 2019 uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi.

Noin 1,3 miljoonaa hehtaaria eli 15 % soiden pinta-alasta on suojeltu. Tästä alasta kuitenkin osa on ojitettu. Suojeltujen soiden tavoitteellinen ennallistaminen alkoi 1980–1990-lukujen vaihteessa. Tällä hetkellä suojelualueiden ojituskohteista noin 32 000 hehtaaria on ennallistettu. Suurin osa ennallistetuista suokohteista on toteutettu ojien täyttöinä, noin viidennes ennallistamiskohteista ojien patoamisina ja toistaiseksi vain muutamat kohteet ovat niin kutsuttuja vesienpalautuskohteita, jossa suolle johdetaan vesiä ympäröiviltä ojitetuilta alueilta.

HELMI-elinympäristöohjelmassa tavoitteena on ennallistaa 400 suota vettä palauttamalla vuoteen 2030 mennessä. Positiivisia vaikutuksia saadaan siten aikaan n. 20 000 hehtaarilla. Hankkeet suunnitellaan selkeästi ohjeistetussa prosessissa, jossa toimijat auttavat vedenpalauttamiselle sopivan menetelmän valinnassa, joko ojaston kunnostuksen tai luonnonhoitohankkeen yhteydessä.

Ojaston kunnostuksen yhteydessä voidaan siis metsätaloudellisessa maankuivatushankkeessa lisätä suoluonnon monimuotoisuutta vedenpalautuksella. Vedenpalautuksessa kunnostusojitusalueen vesi johdetaan luontoarvoiltaan arvokkaalle suojelusuolle. Vedenpalautus suunnitellaan siten, että suojelualueen ulkopuolisille alueille ei aiheudu vettymishaittoja. Toimintaan soveltuvat suot ovat selaimessa kaikkien nähtävillä Metsäkeskuksen avoimessa Suometsänhoidon paikkatietoaineistossa.

Suunniteltaessa metsäojaston kunnostusta suojelualueiden läheisyydessä, kannattaa ojitussuunnittelijan tarkastaa, soveltuuko kohde vedenpalautukseen. Vedenpalautuksen yhdistäminen ojaston kunnostukseen voi vähentää ojituksen kustannuksia. Se voi myös mahdollistaa lähempänä suojelualuetta toimimisen. Toimenpiteen hyödyt ovat laajat, ja tavoitteena on luonnon ja metsätalouden kannalta win-win -asetelma.

Pohjanmaalla vedenpalautustyöt ovat jo käynnissä esimerkiksi Pedersören kunnassa sijaitsevalla Passmossenin Natura-alueella. Metsänhoitoyhdistys Österbotten Ry:n suunnittelemaan kunnostusojitushankkeeseen yhdistettiin vedenpalautus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Tapio Oy:n, Metsähallituksen Luontopalvelujen ja Metsäkeskuksen yhteistyössä.

Ympäristöministeriö on käynnistänyt Helmi-elinympäristöohjelman, jonka tarkoituksena on pysäyttää Suomen luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja turvata luonnon tarjoamia ekosysteemipalveluja. Samalla hillitään ilmastonmuutosta. Helmi-ohjelman avulla tartutaan luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen tärkeimpiin yksittäisiin syihin, jotka ovat elinympäristöjen väheneminen ja niiden laadun heikkeneminen. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja sekä suurta osaa maamme uhanalaisista luontotyypeistä. Konkreettiset toimet ovat alkaneet vuoden 2020 alussa ja jatkuvat mahdollisesti vuoteen 2030 saakka.

Helmi-elinympäristöohjelman teemat ovat:

• soiden suojelu ja ennallistaminen
• lintuvesien kunnostaminen
• perinnebiotooppien hoito
• metsäisten elinympäristöjen hoito
• pienvesien ja rantaluonnon kunnostus