Parhaiten tasa-arvon koetaan toteutuvan koulutusmahdollisuuksissa, jotka 81 prosenttia arvioi tasa-arvoisiksi. Suurimmat huolet liittyvät alueelliseen eriarvoisuuteen. 66 prosenttia arvioi, että suomalaiset ovat eriarvoisia asuinkunnittain vertaillen.

Suomalaisista 56 prosenttia katsoo, että tuloerot Suomessa ovat Suomessa kansainvälisesti vertaillen pieniä. Toista mieltä on 17 prosenttia. Suomessa on gini-kertoimella mitattuna pienemmät tuloerot kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa. Siitä huolimatta suomalaisista 57 prosenttia katsoo, että tuloerot ovat väestöryhmien välillä ovat kasvaneet liian suuriksi. Toista mieltä on 29 prosenttia. Tuloeroja ei kuitenkaan katsota yhtä suureksi ongelmaksi kuin aiemmin. Tuloeroja liian suurina pitävien osuus on laskenut 15 prosenttiyksikköä huipustaan vuodesta 2016.

”Suomalaisten tuloeroihin liittyvien huolien väheneminen on ollut pitkäaikaista ja laaja-alaista ja se näkyy useissa eri Arvo- ja asennetutkimuksen väittämissä. Kuluneen vuosikymmenen aikana tapahtunut asennemuutos korostuu, kun verrataan eriarvoisuuden lajeja. Suurin muutos tasa-arvoiseen suuntaan on suomalaisten mielestä tapahtunut suhteessa tulonjakoon ja taloudelliseen toimeentuloon”, sanoo EVA Analyysin Tasa-arvoiset kirjoittanut toimituspäällikkö Sami Metelinen.

Tuloeroja ongelmana pitävät jakaantuvat sukupuolen, puoluekannatuksen, iän ja koulutuksen mukaan. Naisista reilu kaksi kolmesta (68 %) pitää tuloeroja liian suurina, miehistä vähemmistö (46 %). Vasemmistoliiton äänestäjistä 93 prosenttia pitää tuloeroja liian suurina, kokoomuksen kannattajista vain 22 prosenttia. Ikäryhmistä eniten huolissaan tuloeroista ovat 56–65-vuotiaat (70 %) ja tätä vanhemmat (67 %).18–25-vuotiaista vain 41 prosenttia pitää tuloeroja liian suurina. Vailla kolmannen asteen tutkintoa yli 60 prosenttia pitää tuloeroja liian suurina, kun korkeakoulutetuista näin ajattelee alle puolet.

”Etenkin ikäryhmien väliset näkemyserot saattavat olla yksi selittävä tekijä sille, miksi huolet tuloeroista ja eriarvoisuudesta näyttäisivät pitkällä aikavälillä olevan hellittämässä. Vastaava, yli ajan tapahtunut muutos EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen pitkissä aikasarjoissa on aiemmin havaittu myös kehityksessä kohti markkinatalousmyönteisempiä asenteita”, sanoo toimituspäällikkö Sami Metelinen.

Tulokset perustuvat 2 019 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 16.–28.10.2020. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.

Sami Metelinen: Tasa-arvoiset -EVA Analyysi keskiviikkona 7.4. kello 6.00 osoitteessa www.eva.fi

Lisätiedot: toimituspäällikkö Sami Metelinen, sami.metelinen@eva.fi tai +358 40 578 0041

Julkaisun ennakkopyynnöt: viestintäpäällikkö Heini Larros, heini.larros@eva.fi tai +358 40 526 9728