Oulun yliopisto

Suomalaiset mukana kehittämässä uutta vedenalaista paikannusjärjestelmää

Jaa

Suomalainen startup Muon Solutions on kutsuttu mukaan kansainväliseen tutkimushankkeeseen, jossa on tarkoitus kehittää kosmista säteilyä hyödyntävä vedenalainen paikannusjärjestelmä.

Kuva: Oulun yliopisto
Kuva: Oulun yliopisto

Oulun yliopistossa on vuosien varrella kehitetty kosmisen säteilyn synnyttämiin myoneihin perustuvaa mittaus- ja laskentateknologiaa, joka soveltuu mm. geologisiin maa- ja kallioperätutkimuksiin. Kokeellinen kehitystyö aloitettiin Pyhäsalmen kaivoksessa (Callio Lab). Muon Solutions Oy on perustettu tämän tutkimustyön pohjalta.

Nyt Muon Solutions on kutsuttu amerikkalais-brittiläis-japanilaiseen yhteistyöprojektiin, jossa on tavoitteena kehittää veden ja maan alla toimiva langaton paikannusjärjestelmä. Uusi paikannusjärjestelmä perustuu kosmisen säteilyn synnyttämiin myoneihin, jotka etenevät väliaineessa valonnopeudella, joka on vakio. Kyseessä on siis tavallaan veden- ja maanalainen GPS.

Uusi vedenalainen paikannusjärjestelmä perustuu myonigrafiaan, joka on uusi kiinteän aineen kuvantamismenetelmä. Myonigrafiassa lasketaan avaruudesta tulevien myonihiukkasten kulkua eri tiheyksisten materiaalien ja ainesten läpi. Mitä harvempaa ainesta kohde on, sitä enemmän myoneja selviää sen läpi.

Nyt kehitettävänä oleva uusi menetelmä ei itsessään ole myonigrafiaa, koska siinä ei pyritä kuvan tekemiseen. Uusi menetelmä on saanut nimekseen myonimetriikka ja se tuottaa myonimetrista paikannustietoa. Myonimetrisessä paikannusjärjestelmässä hyödynnetään myonien poikkeuksellista läpäisykykyä ja niiden vakionopeutta. Tällöin lopullinen paikannus muistuttaa GPS-järjestelmää, jossa paikka voidaan laskea havaittujen myonien aikaeroista erittäin tarkasti ja absoluuttisesti.

Toistaiseksi ei ole olemassa järjestelmää, jonka avulla olisi mahdollista navigoida sekä veden että maan alla yhdellä ainoalla menetelmällä. Esimerkiksi GPS-järjestelmään perustuvat menetelmät eivät toimi kummassakaan tapauksessa. Vedenalaisessa navigoinnissa on käytetty perinteisesti akustisia paikannusjärjestelmiä, joiden tarvitsemat keinotekoiset signaalilähteet ovat erityisen herkkiä ympäröivien olosuhteiden häiriöille, kuten mm. lämpötilalle ja veden suolapitoisuudelle.

Muon Solutionsin tehtävänä kansainvälisessä hankkeessa on vedenalaisten kenttäkokeiden suorittaminen arktisessa ympäristössä. Kenttäkokeet pyritään toteuttamaan Suomen Lapissa vuoden 2022 aikana. Muon Solutions Oy:n toimitusjohtajan Marko Holman mukaan yritys pääsi mukaan hankkeeseen tunnettuna myonigrafian kehittäjänä ja osaajana.

”Yritys kutsuttiin hankkeeseen mukaan yhteistyökumppaninsa Tokion yliopiston toimesta. Onnistuessaan hankkeen merkitys on Muon Solutionsille merkittävä, koska se laajentaa yrityksen osaamista, tunnettuutta ja tuoteperhettä”, Holma sanoo.

Langatonta myonimetristä paikkannusjärjestelmää kehittävää hanketta (Wireless Muometric Muon Positioning System) rahoittaa Yhdysvaltain laivaston tutkimusvirasto (US Office for Naval Research Global). Hankkeessa on mukana alan yrityksiä ja tutkimuslaitoksia Iso-Britanniasta, Japanista ja Yhdysvalloista.

Muon Solutions Oy kehittää kosmisen hiukkassäteilyn hyödyntämiseen perustuvia mittausteknologioita sekä tuottaa näillä teknologioilla tuotettuja mittauspalveluita asiakkailleen. Yrityksen pääasiakasryhmä on maa- ja kallioperää tutkivat organisaatiot, ml. kaivannaisteollisuus ja erilaiset tieteelliset projektit. Muon Solutions tarjoaa myös konsultaatiota, malminetsintäpalveluita ja koulutusta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Toimitusjohtaja Marko Holma, Muon Solutions Oy, 040 836 4317, marko.holma@muon-solutions.com

Viestintäpäällikkö Tapio Mäkinen, Oulun yliopisto, puh. 040 546 1334

Kuvat

Kuva: Oulun yliopisto
Kuva: Oulun yliopisto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Väitös: Kiljuhanhen ekologia, suojelu ja paluumahdollisuudet Suomeen sekä biologin elämäntyö harvinaiseksi väitöskirjaksi21.1.2022 06:00:00 EET | Tiedote

Äärimmäisen uhanalaisen kiljuhanhen pesintää ei ole Suomessa varmistettu vuoden 1995 jälkeen, mutta tuoreen väitöskirjan mukaan lajin palaaminen on mahdollista. Suomessa kiljuhanhia on edelleen levähtänyt säännöllisesti keväisin muuttomatkoillaan ja 50 vuoden tauon jälkeen myös parina viime syksynä, Oulun seudulla. Harvinaisessa väitöskirjassa kiteytyy 1980-luvun alussa alkanut kiljuhanhien tutkimusura.

Aivoterveyden tutkimus ja yhteistyö tiivistyy Pohjois-Suomessa – Oulu Brain & Mind aloitti toimintansa20.1.2022 06:20:00 EET | Tiedote

Kansallisen neurokeskuksen Oulu Brain & Mind -alueverkoston toiminta on käynnistynyt Oulussa. Oulun yliopiston ja Oulun yliopistollisen sairaalan perustaman verkoston keskeisimpänä tavoitteena on lisätä yhteistyötä yliopisto-, sairaala- ja yritysmaailmojen välillä sekä tuoda tunnetuksi pohjoissuomalaista neurologian alan tutkimusta. Työtä tehdään rakentamalla tutkijoiden, yritysten ja muiden toimijoiden verkostoa niin alueellisesti kuin kansallisestikin.

Uusin teknologia ja tutkimustieto ratkovat kaivosten ympäristövaikutuksia20.1.2022 06:00:00 EET | Tiedote

Metalleja tarvitaan kasvavassa määrin muun muassa vihreän teknologian, kuten akkuteollisuuden käyttöön. Samanaikaisesti kotimaisen kaivostoiminnan vaikutuksiin suhtaudutaan yleensä kriittisesti, sillä kaivoksista syntyy valtavia määriä jätettä ja kaivoksilla on laajamittaista vaikutusta vesistöihin sekä ympäröivän yhteiskunnan muuhun toimintaan. Oulun yliopiston tutkijat katsovat, että ristiriitaiseen asetelmaan on löydettävissä ratkaisuja muun muassa uusimman teknologian avulla. Myös vanhoista kaivoskiistoista ja aikaisemmista energiasiirtymistä voidaan ottaa oppia.

Harvinaiset geenimuutokset voivat lisätä lievään sepelvaltimotautiin liittyvän äkkikuoleman riskiä18.1.2022 06:10:00 EET | Tiedote

Pitkälle edennyt sepelvaltimotauti ja siihen usein liittyvä sydänlihaksen liikakasvu on yleisin sydänperäisen äkkikuoleman aiheuttaja. Joissain tapauksissa äkkikuoleman taustalta löytyy kuitenkin vain lieväasteinen sepelvaltimotauti yhdessä sydämen liikakasvun kanssa. Tutkimuksen mukaan tietyt harvinaiset geenimuutokset voivat lisätä lievää sepelvaltimotautia sairastavan potilaan riskiä vaarallisille rytmihäiriöille ja äkkikuolemalle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme