Suomalaiset olivat poikkeuksellisen innokkaita osuuskauppatoiminnassa
Suomalaisen päivittäistavarakaupan keskittymisen syistä on tutkija Anitra Komulaisen mukaan esitetty erilaisia arvailuja. Ilmiötä on selitetty mm. ilmastolla (kylmyys pakottaa asioimaan vain yhdessä kaupassa), autoiluinnostuksella (suomalaiset suuntaavat automarketeihin), suomalaisten pihiydellä (pyrkimys ostaa aina halvinta, jolloin vain suuret kaupat menestyvät) ja naisten tasa-arvoisella asemalla (useimmat suomalaiset naiset käyvät töissä, eikä heillä ole aikaa kierrellä leipomoissa tai lihakaupoissa).
Keskittymisen vaikutuksista kuluttajien arkeen on Komulaisen mukaan keskusteltu paljon. Joidenkin mukaan se on helpottanut kuluttajien asemaa mm. alentamalla hintoja. Toisten mukaan keskittyminen on pikemminkin huonontanut kuluttajien asemaa mm. vähentämällä valinnanvapautta, korottamalla hintoja ja heikentämällä tuottajien asemaa.
Keskittyminen on luultua aikaisempi ilmiö
Keskittymistä on pidetty vasta 1960– ja 70-lukujen ilmiönä. Anitra Komulaisen mukaan maan päivittäistavarakauppa keskittyi jo vuoteen 1938 mennessä.
– Suurimpana syynä olivat nopeasti ja vahvasti markkinoille tulleet SOK:n ja sen kilpailijaksi syntyneen OTK:n eli Osuustukkukaupan osuuskaupat. Ne pakottivat myös yksityiset tukku- ja vähittäiskauppiaat perustamaan omia kaupallisia keskusliikkeitään. Muualla yksityiset kauppiaat järjestäytyivät useimmiten ensin aatteellisesti ja vasta myöhemmin kaupallisesti.
Maan päivittäistavarakauppa keskittyi siis pääosin SOK:n, OTK:n, yksityisten vähittäiskauppiaiden Keskon ja yksityisten tukkukauppiaiden Tukon haltuun vuoteen 1938 mennessä. OTK ja Tuko menettivät mahtiasemansa 1990-luvun lamassa. Monet niiden kaupoista siirtyivät SOK:n ja Keskon haltuun.
Suomalainen osuustoimintainnostus vaikutti
Suomalaisista osuuskaupoista teki kansainvälisestikin poikkeuksellisen vahvoja yleinen osuustoimintainnostus, omat liikkeenjohdolliset toimet ja jakautuminen kahteen kilpailevaan keskusliikkeeseen, SOK:hon ja OTK:hon.
– Osuuskaupallinen kahtiajako pääosin maanviljelijöiden SOK-laisiin ja pääosin työväestön OTK-laisiin kauppoihin kiihdytti kilpailua, laajensi myymäläverkostoa ja mahdollisti aiempaa tiukemman sidoksen syntymisen samat arvot jakaneiden kuluttajien ja suurehkojen joukkojärjestöjen kanssa, Anitra Komulainen kuvailee.
Osuustoimintainnostukseen vaikuttivat myös 1900-luvun markkinoiden hajanainen tila, monien kansallisten joukkojärjestöjen, kuten työväen- ja raittiusliikkeen tuki sekä aatteen keskusjohtoisuus. Eri osuustoimintahaaroille perustettiin varhain keskusliike, kuten osuuskaupoille SOK, maidontuottajille Valio, maataloustarvikkeille Hankkija ja osuuskassoille OKO. Ne levittivät ja koordinoivat osuustoimintaa tehokkaasti. Sitä vastoin muualla osuustoiminta levisi yleensä alhaalta ylöspäin hajanaisena kansanliikkeenä.
Ennen toista maailmansotaa tapahtunut keskittyminen helpotti Anitra Komulaisen mukaan kuluttajien elämää.
– Osuuskaupat ottivat käyttöön monia uutuuksia, joita myös yksityiskauppiaat alkoivat pian jäljitellä. SOK:n ja OTK:n toimenpiteiden seurauksena mm. tuotteiden laatu parani ja tuhoisana pidetty velaksi osto korkeine korkoineen väheni. Myös hinnat laskivat.
**
FM Anitra Komulainen väittelee 9.11.2018 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Valloittavat osuuskaupat - päivittäistavarakaupan keskittyminen Suomessa 1879-1938". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Yliopiston päärakennus, auditorio XII, Unioninkatu 34. Vastaväittäjänä on professori Mika Kallioinen, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Niklas Jensen-Eriksen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Yhteyshenkilöt
Anitra Komulainen
040 7325214
anitra.komulainen@helsinki.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Hyvästit korkealle kolesterolille? Tuore spinout-yhtiö Moncyte Oy kehittää ratkaisua30.4.2024 09:21:48 EEST | Tiedote
Yhtiön tavoitteena on auttaa ihmisiä saavuttamaan hyvä kolesterolitaso mahdollisimman nopeasti. Innovaatio perustuu Helsingin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen.
Verinäyte tarkentaa imukudossyövän diagnostiikkaa ja ennustetta29.4.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Verenkierron proteiinitasoista voidaan saada tärkeää tietoa aggressiivisen B-solulymfooman tarkempaa diagnoosia ja yksilöllistä hoitoa varten, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Helsingin yliopiston tutkijat löysivät erityisen proteiiniprofiilin, joka oli yhteydessä vaikeampaan tautiin.
Gentrifikaatio eli keskiluokkaistuminen Helsingissä on kaupunkisuunnittelun tulosta29.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Gentrifikaatio on ilmiö, joka koskee enemmän kuin vain asumista, ja se vaikuttaa kaupunkikehitykseen ja kaupunkilaisten arkielämään.
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme