Helsingin yliopisto

Suomalaiset olivat poikkeuksellisen innokkaita osuuskauppatoiminnassa

Jaa

Suomalainen päivittäistavarakauppa on poikkeuksellisen keskittynyttä. SOK ja Kesko hallitsevat markkinoita noin 85 prosentin osuudella. Ulkomainen jätti Lidl on pystynyt saamaan haltuunsa vain vaajat 10 prosenttia. Anitra Komulaisen väitöstutkimuksen mukaan keskittyminen tapahtui jo 1930-luvulla.

Suomalaisen päivittäistavarakaupan keskittymisen syistä on tutkija Anitra Komulaisen mukaan esitetty erilaisia arvailuja. Ilmiötä on selitetty mm. ilmastolla (kylmyys pakottaa asioimaan vain yhdessä kaupassa), autoiluinnostuksella (suomalaiset suuntaavat automarketeihin), suomalaisten pihiydellä (pyrkimys ostaa aina halvinta, jolloin vain suuret kaupat menestyvät) ja naisten tasa-arvoisella asemalla (useimmat suomalaiset naiset käyvät töissä, eikä heillä ole aikaa kierrellä leipomoissa tai lihakaupoissa).

Keskittymisen vaikutuksista kuluttajien arkeen on Komulaisen mukaan keskusteltu paljon. Joidenkin mukaan se on helpottanut kuluttajien asemaa mm. alentamalla hintoja. Toisten mukaan keskittyminen on pikemminkin huonontanut kuluttajien asemaa mm. vähentämällä valinnanvapautta, korottamalla hintoja ja heikentämällä tuottajien asemaa.

Keskittyminen on luultua aikaisempi ilmiö

Keskittymistä on pidetty vasta 1960– ja 70-lukujen ilmiönä. Anitra Komulaisen mukaan maan päivittäistavarakauppa keskittyi jo vuoteen 1938 mennessä.

– Suurimpana syynä olivat nopeasti ja vahvasti markkinoille tulleet SOK:n ja sen kilpailijaksi syntyneen OTK:n eli Osuustukkukaupan osuuskaupat. Ne pakottivat myös yksityiset tukku- ja vähittäiskauppiaat perustamaan omia kaupallisia keskusliikkeitään. Muualla yksityiset kauppiaat järjestäytyivät useimmiten ensin aatteellisesti ja vasta myöhemmin kaupallisesti.

Maan päivittäistavarakauppa keskittyi siis pääosin SOK:n, OTK:n, yksityisten vähittäiskauppiaiden Keskon ja yksityisten tukkukauppiaiden Tukon haltuun vuoteen 1938 mennessä. OTK ja Tuko menettivät mahtiasemansa 1990-luvun lamassa. Monet niiden kaupoista siirtyivät SOK:n ja Keskon haltuun.

Suomalainen osuustoimintainnostus vaikutti

Suomalaisista osuuskaupoista teki kansainvälisestikin poikkeuksellisen vahvoja yleinen osuustoimintainnostus, omat liikkeenjohdolliset toimet ja jakautuminen kahteen kilpailevaan keskusliikkeeseen, SOK:hon ja OTK:hon.

– Osuuskaupallinen kahtiajako pääosin maanviljelijöiden SOK-laisiin ja pääosin työväestön OTK-laisiin kauppoihin kiihdytti kilpailua, laajensi myymäläverkostoa ja mahdollisti aiempaa tiukemman sidoksen syntymisen samat arvot jakaneiden kuluttajien ja suurehkojen joukkojärjestöjen kanssa, Anitra Komulainen kuvailee.

Osuustoimintainnostukseen vaikuttivat myös 1900-luvun markkinoiden hajanainen tila, monien kansallisten joukkojärjestöjen, kuten työväen- ja raittiusliikkeen tuki sekä aatteen keskusjohtoisuus. Eri osuustoimintahaaroille perustettiin varhain keskusliike, kuten osuuskaupoille SOK, maidontuottajille Valio, maataloustarvikkeille Hankkija ja osuuskassoille OKO. Ne levittivät ja koordinoivat osuustoimintaa tehokkaasti. Sitä vastoin muualla osuustoiminta levisi yleensä alhaalta ylöspäin hajanaisena kansanliikkeenä.

Ennen toista maailmansotaa tapahtunut keskittyminen helpotti Anitra Komulaisen mukaan kuluttajien elämää.

– Osuuskaupat ottivat käyttöön monia uutuuksia, joita myös yksityiskauppiaat alkoivat pian jäljitellä. SOK:n ja OTK:n toimenpiteiden seurauksena mm. tuotteiden laatu parani ja tuhoisana pidetty velaksi osto korkeine korkoineen väheni. Myös hinnat laskivat.

**

FM Anitra Komulainen väittelee 9.11.2018 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Valloittavat osuuskaupat - päivittäistavarakaupan keskittyminen Suomessa 1879-1938". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Yliopiston päärakennus, auditorio XII, Unioninkatu 34. Vastaväittäjänä on professori Mika Kallioinen, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Niklas Jensen-Eriksen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Yhteyshenkilöt

Anitra Komulainen
040 7325214
anitra.komulainen@helsinki.fi

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Koirien pelon ja ihmisten mielenterveyshäiriöiden taustalla samoja tekijöitä21.1.2019 14:51Tiedote

Professori Hannes Lohen ryhmä on tunnistanut yli kolmensadan saksanpaimenkoiran aineiston avulla kaksi geenialuetta, joista toinen liittyy koirien pelokkuuteen ja toinen ääniarkuuteen. Pelokkuuteen liitetty geenialue vastaa ihmisten kromosomin 18 aluetta, joka on liitetty erilaisiin psykiatrisiin sairauksiin. Ääniarkuuteen liitetty alue sisältää puolestaan useita ihmisten ja koirien käyttäytymiseen sekä psykiatrisiin sairauksiin liittyviä geenejä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme