Suomalaiset pysyvät digikehityksen mukana hyvin, mutta ilman digitukea emme pärjää
Suomalaiset ovat digin käyttäjinä maailman kärkeä. Tuoreen Digitaitoraportin mukaan 79 %:lla suomalaisista on hyvät digitaidot ja jopa 84 % kokee, että pysyy digitalisaatiokehityksen mukana tulevina vuosina. Yhteiskunnassamme on siis hyvä pohja rakentaa palveluja digitaalisiksi. Silti monet osaavatkin tarvitsevat tukea digin käytössä. Ratkaisevaa on se, kuinka hyvin omaa osaamistaan pystyy soveltamaan ja kehittämään.

Nämä tulokset ilmenevät 2.12.2022 julkaistusta Digitaitoraportista. Raportti rakentaa ensimmäistä kertaa kokonaiskuvan suomalaisten digitaidoista ja digitalisaatioon liittyvästä kokemuksesta. Se kokoaa yhteen digiosaamista käsitteleviä tutkimuksia ja täydentää niitä tuoreilla haastattelukyselyjen tuloksilla.
Tärkein taito on kyky oppia ja uskaltaa kokeilla
Hyvistä digitaidoista huolimatta 39 % suomalaisista tarvitsee usein tukea digin käytössä ja 14 % kokee olevansa heikompi internetin ja digitaalisten palveluiden käyttäjä kuin suomalaiset yleensä.
Yleisimmin digituki on läheisiltä saatavia neuvoja tai työssä opittavia digitaitoja. Digitaalinen maailma myös muuttuu jatkuvasti. Siksi digiosaamista täytyy ylläpitää ja täydentää.
”Digiosaavakin ihminen tarvitsee välillä tukea, etenkin jos hoidettava asia vaikuttaa ratkaisevasti omaan elämään. Digitaidot eivät ole staattinen kokonaisuus, vaan uusia asioita tulee jatkuvasti ja niitä täytyy opetella. Tärkeintä onkin rohkeus käyttää ja kokeilla uusia laitteita ja palveluja. Tarvitsemme digirohkeutta aina, kun kohtaamme uuden tai päivittyneen digipalvelun. Jatkossa digitalisoituvassa arjessa mukana pysyminen mitataankin ihmisen kyvyillä oppia uusia taitoja ja uskaltaa rohkeasti kokeilla uusia digilaitteita ja -palveluja”, sanoo Minna Piirainen Digi- ja väestötietovirastosta.
Digitalisoitunut yhteiskunta vaatii digiosaamista
Juuri valmistuneen Digitaitoraportin mukaan suomalaiset kokevat, että jokaisen odotetaan osaavan hoitaa omat asiansa digitaalisesti.
"Yhteiskunta digitalisoituu kovaa vauhtia ja vaikka tarvittaessa esimerkiksi viranomaisasioinnin voi hoitaa myös kasvokkain asioimalla, erityisesti aikuiset ja ikäihmiset kokevat, että digitaalinen tapa toimia on jo normi", erityisasiantuntija Henriikka Eloluoto Digi- ja väestötietovirastosta toteaa.
Kokemus omasta osaamista ei kuitenkaan ole ainoastaan ikäsidonnainen asia. Kouluterveyskysely osoitti, että lähes joka kymmenennellä nuorella on vaikeuksia opiskeluissa käytettävien laitteiden kanssa. Toisaalta taas on paljon ikäihmisiä, jotka ottavat mielellään käyttöön uutta teknologiaa.
Digitaitoraportti tuo esille, että todellisuudessa monella ei ole riittävästi mahdollisuuksia opetella uutta: taitojen kerryttämiseen ei anneta aikaa eikä harjoittelun aikana tapahtuvia virheitä sallita. Usein myös ympäristön asenneilmapiiri voi estää uuden oppimisen.
”Kokemus oman osaamisen riittävyydestä ja laajemminkin digirohkeus, on ihmisen, laitteiden ja ympäristön summa. Pienikin pettymys tai epäonnistuminen voi johtaa siihen, ettei ihmisellä enää ole kiinnostusta kehittää omaa osaamistaan”, tiivistää Eloluoto.
Tutustu liitteenä olevaan Digitaitoraporttiin!
Mikä Digitaitoraportti?
Digi- ja väestötietovirasto julkaisee ensimmäisen Digitaitoraportin 2.12.2022.
Raportin pohjana on 45 yhteiskunnan digitalisoitumista ja yksilöiden digiosaamista sekä digitalisaatiokokemusta käsittelevää mittaria. Raportti rakentaa kokonaiskuvan suomalaisten digitaidoista. Se kokoaa yhteen digiosaamista käsitteleviä tutkimuksia ja täydentää niitä tuoreilla haastattelukyselyjen tuloksilla. Jatkossa raportti julkaistaan vuosittain.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Digi- ja väestötietovirasto, johtava asiantuntija Minna Piirainen, p. 0295 535 280, etunimi.sukunimi[at]dvv.fi
Digi- ja väestötietovirasto, erityisasiantuntija Henriikka Eloluoto, p. 0295 535 124, etunimi.sukunimi[at]dvv.fi
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Digi- ja väestötietovirasto
Digi- ja väestötietovirasto edistää yhteiskunnan digitalisaatiota, turvaa tietojen saatavuutta ja tarjoaa palveluja asiakkaiden elämäntapahtumiin.
Digi- ja väestötietovirasto huolehtii yhteiskunnan perustana olevan väestötietojärjestelmän ylläpidosta ja yhteiskunnan digitalisaatiosta. Viraston tehtäviä ovat mm. siviilivihkimiset, nimen- ja osoitteenmuutokset, holhous- ja edunvalvonta-asiat, väestötietojärjestelmän ylläpito, sähköisen identiteetin ratkaisujen kehittäminen sekä keskitettyjen sähköisen asioinnin tukipalvelujen kehittäminen ja ylläpito. Tällaisia sähköisen asioinnin tukipalveluja ovat mm. Suomi.fi-verkkopalvelu, sähköiset viranomaisviestit (Suomi.fi-viestit) sekä valtuuttaminen toisen puolesta asiointiin (Suomi.fi-valtuudet). Virasto myös vastaa kansallisen palveluarkkitehtuurin toteutuksesta.
Vuonna 2020 perustettu Digi- ja väestötietovirasto toimii valtiovarainministeriön hallinnonalalla.
Digi- ja väestötietovirasto toimii digituen valtakunnallisena kehittäjänä. Vuoden 2022 aikana digituen toimintamallia on kehitetty valtiovarainministeriön digiohjelman rahoituksella. Vuosittain julkaistava Digitaitoraportti kokoaa yhteen tutkimuksia digiosaamisen tilasta Suomessa. Siitä nousevat suositukset ohjaavat digituen kehittämistä vastaamaan yhä paremmin digituen tarvitsijoiden ja digituen tarjoajien tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Digi- ja väestötietovirasto
Föräldrar känner stolthet, vemod och oro då barnet blir myndigt - unga vuxna behöver stöd för att sköta sina ärenden25.1.2023 08:24:44 EET | Tiedote
En färsk enkät visar att 64 procent av föräldrarna upplevde stolthet över att den unga blivit myndig, men 25 procent kände också oro över situationen. Enkäten gjordes för vårdnadshavare till unga som fyller 18 under året 2023.
Lapsen täysi-ikäistyminen herättää vanhemmissa ylpeyttä, haikeutta ja huolestuneisuutta – täysi-ikäistyvät tarvitsevat tukea asioidensa hoitamiseen25.1.2023 08:22:48 EET | Tiedote
Tuoreen kyselyn mukaan vanhemmista 64 prosenttia koki ylpeyttä nuoren täysi-ikäistymisestä, mutta 25 prosenttia tilanne myös huolestutti. Kysely tehtiin vuoden 2023 aikana 18 vuotta täyttävien nuorten huoltajille.
Asiantuntijatuki kulkee virastojen ja kuntien rinnalla digitaalisten palvelujen kehittämisessä15.12.2022 12:00:00 EET | Tiedote
Digi- ja väestötietovirasto on tarjonnut Asiantuntijatukea osana Digitalisaation edistämisen ohjelmaa vuosien 2021–2022 aikana. Asiantuntijatukea myönnettiin tänä syksynä Porvoolle, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle, Aluehallintovirastolle, Ruokavirastolle ja Lahdelle. Asiantuntijatukea sai myös yli 40 kunnan yhteinen Digitiekartta-työskentely.
Suomi.fi fyllde 20 år: Suomi.fi:s vision har gått från tryckta Medborgarens handbok till en nationell digital infrastruktur14.12.2022 07:00:00 EET | Tiedote
Att göra vardagen smidigare i olika livshändelser har varit en hjärtefråga för Suomi.fi, som fyllt 20 år. Under årens lopp har det vid sidan av innehållet kompletterats med digitala tjänster som underlättar uträttandet av ärenden. Numera är Suomi.fi en helhet av stödtjänster för digital ärendehantering som består av 11 olika tjänster.
Suomi.fi täytti 20 vuotta: Suomi.fin visio on kantanut painetusta Kansalaisen käsikirjasta kansalliseksi digi-infraksi13.12.2022 07:00:00 EET | Tiedote
Arjen sujuvoittaminen erilaisissa elämäntapahtumissa on ollut 20 vuotta täyttäneen Suomi.fin sydän. Vuosien mittaan tietosisältöjen oheen on syntynyt asiointia helpottavia digipalveluita. Nykyään Suomi.fi on 11 eri palvelun muodostama digitaalisen asioinnin tukipalveluiden kokonaisuus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme