Helsingin yliopisto

Suomalaisilla yleinen geenimuoto voi altistaa vakavalle COVID-19-taudille

Jaa

Helsingin yliopiston ja HUSin tutkimuksen mukaan APOE4-geenimuoto saattaa lisätä myös COVID-19-taudin yhteydessä syntyviä aivojen mikroskooppisia verenvuotoja ja vaikuttaa pitkäkestoiseen koronatautiin liittyvään uupumusoireeseen.

Noin joka kolmas suomalainen kantaa APOE4-geenimuotoa, joka altistaa Alzheimerin taudille. Maailmalla tutkijat ovat raportoineet havainnoista, joiden mukaan APOE4-geenimuoto yhdistyy myös COVID-19-tautiin: sekä kohonneeseen sairastumisalttiuteen että kuolleisuuteen. Nyt Helsingin yliopiston ja HUSin tutkimusryhmä on selvittänyt APOE4-geenimuodon yhteyttä COVID-19-taudin vakavuuteen suomalaisessa väestössä.

Monitieteinen ryhmä selvitti myös COVID-19-tautia sairastaneiden henkilöiden aivojen mikroskooppisia tautimuutoksia ja APOE4:n yhteyttä puoli vuotta sairastumisen jälkeen koettuihin uupumusoireisiin.

Tuoreet tutkimustulokset on julkaistu Acta Neuropathologica Communications -tiedelehdessä.

– Yleinen APOE-geenin ε4-muoto näyttää liittyvän suomalaisessa väestössä kohonneeseen riskiin sairastua vakavaan COVID-19-tautiin. Suomalaisessa väestössä APOE4:n merkitys on korostunut, mikä voi johtua muun muassa väestömme geneettisestä homogeenisuudesta, kertoo soveltavan neuropatologian dosentti, erikoislääkäri Liisa Myllykangas Helsingin yliopistosta ja HUSista.

APOE4-geenimuoto yli kaksinkertaisti riskin sairastua vakavaan COVID-19-tautiin

Tutkimuksen tulosten mukaan APOE4-geenimuodon kantajalla oli yli kaksinkertainen riski sairastua COVID-19 taudin tehohoitoa vaativaan muotoon. Lisäksi APOE4-geenimuodon kantajilla tuli tutkimuksessa esiin enemmän aivojen mikroskooppisia verenvuotoja vakavan COVID-19-taudin seurauksena kuin niillä, jotka eivät kantaneet geenimuotoa.

Tehohoidon dosentti, osastonylilääkäri Johanna Hästbacka kertoo, että APOE4:llä voi olla merkitystä myös joidenkin pitkäaikaisten oireiden vakavuuteen erityisesti sairaalahoitoa vaatineen COVID-19-taudin jälkeen.

Tutkimuksessa tällaisena oireena tuli esiin uupumus, johon liittyi vaikeutta ylläpitää erityisesti keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta, Hästbacka sanoo.

Tutkimusta tarvitaan lisää

Myllykangas täsmentää, ettänyt tutkituissa aineistoissa COVID-19-potilaiden määrä on verrattain pieni, ja tuloksia on tässä vaiheessa pidettävä suuntaa antavina ja hypoteeseja luovina.

Löydösten vahvistamiseksi ilmiöitä on tutkittava isommissa aineistoissa, hän sanoo.

Tärkeä, mutta tutkimuksessa avoimeksi jäävä kysymys on COVID-19-taudin ja muistisairauden kehittymisen välinen yhteys APOE4:n kantajilla.

Tähän kysymykseen vastaamiseksi vaaditaan pitkäaikaista seurantatutkimusta COVID-19-taudin sairastaneista potilaista sekä toisaalta perustutkimusta, joka selvittää APOE4:n ja systeemisen tulehdusreaktion yhteisvaikutuksia aivojen muistitoimintojen mekanismeihin. Tutkimusryhmämme on jo käynnistänyt nämä jatkotutkimuslinjat Helsingin yliopistossa ja HUSissa, Myllykangas kertoo.

Tutkimuksessa hyödynnettiin FinnGen-tutkimusaineistoa, jossa yhdistetään biopankkinäytteistä tuotettua genomitietoa ja kansallisista rekistereistä koottua terveystietoa. Tulokset perustuvat yli 46 000 henkilöön, joista yli 2 600:lla oli todettu COVID-19-tauti. Lisäksi tutkimuksessa oli mukana 21 COVID-19-tautia sairastaneen vainajan kudosnäytteet, joiden avulla tutkijat selvittivät aivojen mikroskooppisia muutoksia. Uupumusoireita tutkijat selvittivät RECOVID-tutkimusaineistolla, jossa potilaat oli ryhmitelty taudin vakavuuden perusteella kolmeen ryhmään. Aineisto sisälsi myös terveen verrokkiryhmän. Yhteensä RECOVID-aineistoon kuului 156 tutkittavaa henkilöä.

 

Alkuperäinen artikkeli: Samu N. Kurki, Jonas Kantonen, Karri Kaivola, Laura Hokkanen, Mikko I. Mäyränpää, Henri Puttonen, FinnGen, Juha Martola, Minna Pöyhönen, Mia Kero, Jarno Tuimala, Olli Carpén, Anu Kantele, Olli Vapalahti, Marjaana Tiainen, Pentti J. Tienari, Kai Kaila, Johanna Hästbacka, Liisa Myllykangas.APOE ε4 associates with increased risk of severe COVID-19, cerebral microhaemorrhages and post-COVID mental fatigue: a Finnish biobank, autopsy and clinical study. Acta Neuropathologica Communications, 2021. DOI: 10.1186/s40478-021-01302-7

Lue lisää aiheesta:

Uutinen: Tutkimuksessa tunnistettu useita koronainfektion vakavalle muodolle altistavia geenejä

Lisätietoja:

Liisa Myllykangas, soveltavan neuropatologian dosentti, erikoislääkäri, Helsingin yliopisto ja HUS
liisa.myllykangas@helsinki.fi
Puh. 050 448 2805

Johanna Hästbacka, tehohoidon dosentti, osastonylilääkäri, Helsingin yliopisto ja HUS
johanna.hastbacka@hus.fi
Puh. 050 428 6701

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Nyheter om krig och fred – nu är de finlandssvenska tidningarna från 1940-talet tillgängliga på webben17.1.2022 09:00:00 EET | Tiedote

Nationalbiblioteket har digitaliserat och tillgängliggjort Finlands svenskspråkiga tidningar fram till slutet av 1940-talet. Satsningen är ett led i ett treårigt projekt där Nationalbiblioteket digitaliserar alla svenskspråkiga tidningar som publicerats i Finland. Projektet möjliggörs genom ett stöd på totalt 1,85 miljoner euro från åtta finlandssvenska fonder och stiftelser. Användarrättigheterna till materialet är överenskomna med Kopiosto.

Sodan ja rauhan uutisia - Suomessa julkaistut 1940-luvun ruotsinkieliset sanomalehdet avoimeen verkkokäyttöön17.1.2022 09:00:00 EET | Tiedote

Kansalliskirjasto on digitoinut ruotsinkieliset sanomalehdet 1940-luvun loppuun asti ja lehdet on avattu avoimeen verkkokäyttöön digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa. Kolmivuotisen projektin aikana Kansalliskirjasto digitoi kaikki Suomessa julkaistut ruotsinkieliset sanomalehdet. Kun projekti saadaan päätökseen vuonna 2023, on liki kuusi miljoonaa ruotsinkielistä sanomalehtisivua saatavilla digitaalisesti. Projektin mahdollistaa kahdeksan suomenruotsalaisen rahaston ja säätiön tuki. Käyttöoikeuksista on sovittu tekijänoikeusjärjestö Kopioston kanssa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme