Suomalaisissa sijoitusrahastoissa olevat sijoitukset ennätyksellisen suuret

Joulukuussa 2020 suomalaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelka oli 135,2 mrd. euroa, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Rahasto-osuusvelka kasvoi 8,1 mrd. eurolla vuoden 2020 aikana. Tammi-maaliskuussa 2020 rahasto-osuuksien markkina-arvo laski 15,6 mrd. eurolla, minkä lisäksi kansainvälinen koronapandemia aiheutti sen, että rahastoista lunastettiin nettomääräisesti 2,8 mrd. euron edestä pääomia[1]. Huhtikuun 2020 jälkeen tapahtuneet sijoituskohteiden arvonnousut sekä tehdyt uudet merkinnät kuitenkin kasvattivat suomalaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelkaa vuoden 2020 loppuun mennessä. Huhti-joulukuun 2020 aikana sijoitusten arvonnousut kasvattivat rahasto-osuuksien arvoa 21,9 mrd. eurolla ja lisäksi sijoitusrahastoihin tehtiin uusia merkintöjä nettomääräisesti 4,5 mrd. euron edestä.
Vuoden 2020 aikana nettomääräisesti (1,2 mrd. euroa) eniten uusia sijoituksia suomalaisiin sijoitusrahastoihin tekivät kotitaloudet. Lisäksi arvonnousut kasvattivat kevään 2020 laskusta huolimatta kotitalouksien rahasto-omistuksia 2,3 mrd. eurolla vuoden 2020 aikana. Joulukuun 2020 lopussa kotitalouksien omistukset kotimaisissa sijoitusrahastoissa olivat 37,8 mrd. euroa, mistä suomalaisten kotitalouksien omistusten osuus oli 27,8 mrd. euroa. Kotitalouksien omistukset ovat suurimmat suomalaisissa sijoitusrahastoissa. Suorien sijoitusten lisäksi kotitalouksilla on 31,6 mrd. euron edestä sijoituksia sijoitussidonnaisten vakuutussopimusten kautta.
Suomalaiset omistavat lähes 80 % suomalaisista sijoitusrahasto-osuuksista. Näiden omistusten arvo oli 105,1 mrd. euroa joulukuun 2020 lopussa. Eniten ulkomaisista sijoittajista omistuksia oli ruotsalaisilla, norjalaisilla ja luxemburgilaisilla. Vuonna 2020 ulkomaiset sijoittajat tekivät nettomääräisesti enemmän sijoituksia suomalaisiin sijoitusrahastoihin kuin suomalaiset. Ulkomaiset sijoittajat merkitsivät rahasto-osuuksia nettomääräisesti 1,3 mrd. euron edestä ja suomalaiset sijoittajat 0,4 mrd. euron edestä.
Missä rahastojen sijoitukset ovat?
Joulukuun 2020 lopussa suomalaisten sijoitusrahastojen 138,6 mrd. euron sijoituksista 31 % kohdistui kotimaahan ja 69 % ulkomaille. Suurimmat ulkomaiset sijoitukset kohdistuivat Yhdysvaltoihin (20,0 mrd. euroa), Ruotsiin (13,4 mrd. euroa) ja Luxemburgiin (12,4 mrd. euroa). EU-alueelle kohdistuvia sijoituksia rahastoilla oli 52,7 mrd. euron edestä.
Vuoden 2020 aikana sijoitusrahastot tekivät uusia sijoituksia nettomääräisesti 2,1 mrd. euron edestä. Ulkomaille rahastot sijoittivat 3,8 mrd. euroa, mutta kotimaassa omistukset vähenivät 1,8 mrd. eurolla. Uusien sijoitusten lisäksi arvonmuutokset kasvattivat rahastojen ulkomaisia sijoituksia 2,1 mrd. eurolla. Rahastojen kotimaiset sijoitukset kasvoivat 4,4 mrd. eurolla arvonmuutosten takia.
[1] Maalis-huhtikuussa sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelkaa pienensivät sekä osakerahastojen osuusvelan arvonmuutokset osakemarkkinoiden laskiessa että erityisesti lyhyen koron rahastoihin kohdistuneet lunastukset.
Lisätietoja antavat
Antti Alakiuttu, puh. 09 183 2495, sähköposti: antti.alakiuttu(at)bof.fi,
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/saastaminen-ja-sijoittaminen/.
Seuraava Säästäminen ja sijoittaminen -tiedote julkaistaan 11.5.2021.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Eurosystemets penningpolitiska beslut30.10.2025 15:20:48 EET | Beslut
ECB-rådet beslutar om penningpolitiken i euroområdet. ECB-rådet beslutade idag att hålla de tre styrräntorna oförändrade.
EKP:n rahapoliittisia päätöksiä30.10.2025 15:20:48 EET | Päätös
EKP:n neuvosto päättää euroalueen rahapolitiikasta. EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan.
Eurosystemet mot nästa fas av projektet för digital euro30.10.2025 12:01:42 EET | Beslut
ECB-rådet har i dag beslutat att gå vidare mot nästa fas i projektet för en digital euro. Detta beslut följer på det framgångsrika slutförandet av förberedelsefasen, inlett av Eurosystemet i november 2023, vilket lade grunden för utgivning av en digital euro.
Eurojärjestelmän digitaalisen euron hankkeessa alkaa seuraava vaihe30.10.2025 12:01:42 EET | Päätös
Nyt Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto on päättänyt siirtyä digitaalisen euron hankkeessa seuraavaan vaiheeseen. Eurojärjestelmän marraskuussa 2023 käynnistämä valmisteluvaihe on saatu onnistuneesti päätökseen. Siinä luotiin perusta digitaalisen euron liikkeeseenlaskulle.
Kutsu medialle: Suomen Pankin julkinen kuuleminen eduskunnan talousvaliokunnassa 4.11. klo 12.0028.10.2025 12:00:00 EET | Kutsu
Talousvaliokunta järjestää kansanedustajille ja medialle avoimen, Eduskunnan pankkivaltuuston kertomuksen 2024 käsittelyyn liittyvän julkisen kuulemisen ”Euroalueen ja Suomen talouden näkymät epävarmuuden ajassa” tiistaina 4.11.2025 klo 12.00 Pikkuparlamentin auditoriossa (Arkadiankatu 3). Tilaisuus näytetään myös suorana lähetyksenä verkossa osoitteessa https://verkkolahetys.eduskunta.fi/ Ohjelma klo 12.00 Tilaisuuden avaus, talousvaliokunnan puheenjohtaja Vilhelm Junnila klo 12.05 Suomen Pankin puheenvuoro ”Euroalueen ja Suomen talouden näkymät epävarmuuden ajassa”, pääjohtaja Olli Rehn klo 12.40 Valiokunnan kysymykset ja keskustelua klo 13.15 Finanssivalvonnan kommenttipuheenvuoro, johtaja Tero Kurenmaa klo 13.30 Valiokunnan kysymykset ja keskustelua klo 13.50 Tilaisuuden päätös, talousvaliokunnan puheenjohtaja Vilhelm Junnila Medialla on mahdollisuus haastatella Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehniä ja Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaata heidän puheenvuorojensa jälkeen. Ilmoit
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


