Suomalaisissa sijoitusrahastoissa olevat sijoitukset ennätyksellisen suuret
Joulukuussa 2020 suomalaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelka oli 135,2 mrd. euroa, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Rahasto-osuusvelka kasvoi 8,1 mrd. eurolla vuoden 2020 aikana. Tammi-maaliskuussa 2020 rahasto-osuuksien markkina-arvo laski 15,6 mrd. eurolla, minkä lisäksi kansainvälinen koronapandemia aiheutti sen, että rahastoista lunastettiin nettomääräisesti 2,8 mrd. euron edestä pääomia[1]. Huhtikuun 2020 jälkeen tapahtuneet sijoituskohteiden arvonnousut sekä tehdyt uudet merkinnät kuitenkin kasvattivat suomalaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelkaa vuoden 2020 loppuun mennessä. Huhti-joulukuun 2020 aikana sijoitusten arvonnousut kasvattivat rahasto-osuuksien arvoa 21,9 mrd. eurolla ja lisäksi sijoitusrahastoihin tehtiin uusia merkintöjä nettomääräisesti 4,5 mrd. euron edestä.
Vuoden 2020 aikana nettomääräisesti (1,2 mrd. euroa) eniten uusia sijoituksia suomalaisiin sijoitusrahastoihin tekivät kotitaloudet. Lisäksi arvonnousut kasvattivat kevään 2020 laskusta huolimatta kotitalouksien rahasto-omistuksia 2,3 mrd. eurolla vuoden 2020 aikana. Joulukuun 2020 lopussa kotitalouksien omistukset kotimaisissa sijoitusrahastoissa olivat 37,8 mrd. euroa, mistä suomalaisten kotitalouksien omistusten osuus oli 27,8 mrd. euroa. Kotitalouksien omistukset ovat suurimmat suomalaisissa sijoitusrahastoissa. Suorien sijoitusten lisäksi kotitalouksilla on 31,6 mrd. euron edestä sijoituksia sijoitussidonnaisten vakuutussopimusten kautta.
Suomalaiset omistavat lähes 80 % suomalaisista sijoitusrahasto-osuuksista. Näiden omistusten arvo oli 105,1 mrd. euroa joulukuun 2020 lopussa. Eniten ulkomaisista sijoittajista omistuksia oli ruotsalaisilla, norjalaisilla ja luxemburgilaisilla. Vuonna 2020 ulkomaiset sijoittajat tekivät nettomääräisesti enemmän sijoituksia suomalaisiin sijoitusrahastoihin kuin suomalaiset. Ulkomaiset sijoittajat merkitsivät rahasto-osuuksia nettomääräisesti 1,3 mrd. euron edestä ja suomalaiset sijoittajat 0,4 mrd. euron edestä.
Missä rahastojen sijoitukset ovat?
Joulukuun 2020 lopussa suomalaisten sijoitusrahastojen 138,6 mrd. euron sijoituksista 31 % kohdistui kotimaahan ja 69 % ulkomaille. Suurimmat ulkomaiset sijoitukset kohdistuivat Yhdysvaltoihin (20,0 mrd. euroa), Ruotsiin (13,4 mrd. euroa) ja Luxemburgiin (12,4 mrd. euroa). EU-alueelle kohdistuvia sijoituksia rahastoilla oli 52,7 mrd. euron edestä.
Vuoden 2020 aikana sijoitusrahastot tekivät uusia sijoituksia nettomääräisesti 2,1 mrd. euron edestä. Ulkomaille rahastot sijoittivat 3,8 mrd. euroa, mutta kotimaassa omistukset vähenivät 1,8 mrd. eurolla. Uusien sijoitusten lisäksi arvonmuutokset kasvattivat rahastojen ulkomaisia sijoituksia 2,1 mrd. eurolla. Rahastojen kotimaiset sijoitukset kasvoivat 4,4 mrd. eurolla arvonmuutosten takia.
[1] Maalis-huhtikuussa sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelkaa pienensivät sekä osakerahastojen osuusvelan arvonmuutokset osakemarkkinoiden laskiessa että erityisesti lyhyen koron rahastoihin kohdistuneet lunastukset.
Lisätietoja antavat
Antti Alakiuttu, puh. 09 183 2495, sähköposti: antti.alakiuttu(at)bof.fi,
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/saastaminen-ja-sijoittaminen/.
Seuraava Säästäminen ja sijoittaminen -tiedote julkaistaan 11.5.2021.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme