Suomalaisten elinikä voi kasvaa oletettua hitaammin
18.2.2021 06:58:00 EET | Eläketurvakeskus (ETK) | Tiedote
Eläkemenojen ja -maksujen kasvu ei johdu pelkästään matalasta syntyvyydestä, myös eliniän pitenemisellä on olennainen vaikutus.
Eläketurvakeskuksen (ETK) raportti havainnollistaa elinajanodotteen kasvun vaikutuksia eläketurvan rahoitukseen, eläke-etuuksiin ja eläkeikään. Raportissa verrataan vaihtoehtoisia skenaarioita ETK:n peruslaskelmaan, joka perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen (2019).
Vuonna 2019 elinajanodote oli miehillä 79,2 vuotta ja naisilla 84,5 vuotta. Jos elinajanodote pysähtyisi nykytasolle, matalasta syntyvyydestä johtuva työeläkemaksun (TyEL) korotuspaine poistuisi lähes kokonaan.
Pysähtyminen laskisi työeläkemaksun (TyEL) kestävää vakiotasoa vajaat kaksi prosenttiyksikköä 25 prosenttiin, mikä on lähellä nykyistä eläkemaksun tasoa. Kestävällä vakiotasolla tarkoitetaan TyEL-maksun tasoa, jolla pystytään rahoittamaan tulevat eläkemenot.
On kuitenkin realistista odottaa, että elinajanodote kasvaa jatkossakin, mutta ei ehkä yhtä nopeasti kuin aiemmin on oletettu.
– Väestöennusteet ovat olettaneet, että elinajanodotteen kasvu jatkuu nopeana. Viime vuosien kokemukset muista teollisuusmaista ja nyt käynnissä oleva koronapandemia herättävät kuitenkin kysymyksiä siitä, kuinka pitkälle myönteinen kehitys voi jatkua. Tämän vuoksi on perustelua tarkastella myös vaihtoehtoisia kehityskulkuja, sanoo johtaja Jaakko Kiander Eläketurvakeskuksesta.
Suomen arvio vertailumaista korkein
ETK:n peruslaskelmassa käytetyn Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan suomalaisten elinajanodotteen oletetaan kasvavan selkeästi vertailumaita (mm. Saksa, Ruotsi) voimakkaammin pitkällä aikavälillä. Ainoastaan Norjan ennusteessa elinajanodotteen kasvuvauhti on samaa luokkaa Suomen kanssa.
Eurostatin ennusteessa (Europop2019) oletetaan että erot Euroopan unionin jäsenmaiden elinajanodotteissa supistuvat. Keskimääräistä korkeamman elinajanodotteen maissa, kuten Suomessa, kasvun odotetaan olevan keskimääräistä hitaampaa ja matalan elinajanodotteen maissa keskimääräistä nopeampaa.
Vuonna 2070 suomalaisten elinajanodote on Tilastokeskuksen ennusteen mukaan yli 90 vuotta. Eurostatin ennusteen mukaan elinajanodote olisi sen sijaan yli 88 vuotta, eli noin kaksi vuotta vähemmän. Molemmissa ennusteissa sukupuolten välinen ero pienenee, mutta ei poistu kokonaan.
Vuoteen 2070 mennessä miesten elinajanodotteen oletetaan kasvavan suomalaisarvion mukaan noin 10 vuotta (89 vuoteen) ja naisilla noin 7 vuotta (91,5 vuoteen). Eurostatin vastaavat luvut ovat miehillä noin 86 ja naisilla noin 90,5 vuotta.
– Tilastokeskuksen ennuste on muita Euroopan maita ja Eurostatia optimistisempi. Suomen väestön kuolevuuden ennustetaan jatkavan alentumistaan samalla tavoin, kuin se on alentunut Suomessa 1980-luvun lopun jälkeen, kertoo matemaatikko Tuija Nopola Eläketurvakeskuksesta.
Matalampi elinikä tarkoittaa matalampaa eläkeikää
Työeläkkeissä on kaksi elinajanodotteen muutokset huomioivaa automaattista sopeutusmekanismia: Elinaikakerroin sopeuttaa työeläkkeiden tasoa eliniän nousuun. Myös alin vanhuuseläkeikä on kytketty elinajanodotteeseen.
Näiden takia Eurostatin ennustama kehitys pienentäisi työeläkemaksun nousupainetta vain vähän. Sen sijaan eläkkeet olisivat suurempia ja alin vanhuuseläkeikä matalampi kuin peruslaskelmassa.
ETK:n peruslaskelmassa vuonna 2000 syntyneiden alin vanhuuseläkeikä on 68 vuotta ja kaksi kuukautta. Eurostatin kuolevuuskehityksellä se olisi 67 vuotta ja 7 kuukautta, eli seitsemän kuukautta vähemmän.
Peruslaskelmassa keskieläkkeen suhde keskiansioihin laskee nykytasolta (52 %) noin kymmenen prosenttiyksikköä 43 prosenttiin vuoteen 2070 mennessä. Tämä lasku johtuu muun muassa elinaikakertoimen vaikutuksesta. Eurostatin kuolevuusoletuksella suhde laskee hieman vähemmän, noin 44 prosenttiin.
Kuolevuuden kehityksen vaikutuksia eläkejärjestelmään. Eläketurvakeskuksen raportteja 2/2021
Lisätietoja:
Matemaatikko Tuija Nopola, puh. 029 411 2217, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Johtaja Jaakko Kiander, puh. 029 411 2414, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Pensionen växer snabbast under toppåren i arbetslivet – följ din pensionstillväxt på arbetspensionsutdraget1.9.2026 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Arbetspensionen tillväxer i olika takt i olika åldrar, eftersom inkomsterna i allmänhet ökar med åldern. Femtioåringar tjänar i genomsnitt in dubbelt så mycket arbetspension på ett år som 25-åringar. Arbetspensionsutdraget visar hur mycket du har tjänat in och hjälper dig att få en uppfattning om hur stor din pension kommer att bli. Pensionens storlek beror på arbetsinkomsterna och tiden i arbetslivet.
Eläke kasvaa nopeimmin työuran huippuvuosina – seuraa omaa kertymääsi työeläkeotteelta1.9.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Työeläke kertyy eri tahtiin eri ikäisillä, koska ansiot yleensä kasvavat iän myötä. Viisikymppiselle kertyy vuodessa työeläkettä keskimäärin kaksinkertainen määrä 25-vuotiaaseen verrattuna. Työeläkeote näyttää oman kertymäsi ja auttaa hahmottamaan tulevaa eläkettä. Eläkkeen suuruuteen vaikuttavat työansiot ja työuran pituus.
Största delen av dem som tagit ut partiell ålderspension är nöjda med sitt val – ekonomin och hälsan är de vanligaste orsakerna till att söka27.8.2026 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Kring 90 procent av dem som tagit ut partiell ålderspension är nöjda med sitt val. De vanligaste orsakerna till att ta ut pensionen är att det är ekonomiskt lönsamt och att man är osäker på sin hälsa och sin återstående livstid. Pensionsskyddscentralen (PSC) har nu för första gången utrett erfarenheterna bland dem som tagit ut partiell ålderspension i en omfattande enkätundersökning.
Valtaosa osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneista on tyytyväisiä valintaansa – talous ja terveys yleisimpiä syitä hakemiselle27.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Noin 90 prosenttia osittaisen vanhuuseläkkeen hakeneista on tyytyväisiä valintaansa. Yleisimmät syyt eläkkeen ottamiseen ovat taloudellinen kannattavuus sekä epävarmuus omasta terveydestä ja jäljellä olevasta elinajasta. Eläketurvakeskus (ETK) on selvittänyt ensi kertaa laajassa kyselytutkimuksessa osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneiden kokemuksia.
Långsiktiga kalkyler: Utsikterna för finansieringen av arbetspensionerna bättre än tidigare – aktieavkastningens betydelse ökar15.6.2026 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Finansieringen av arbetspensionerna ser starkare ut efter pensionsreformen. Samtidigt ökar osäkerheten kring arbetspensionsavgiftens framtida nivå, uppskattar Pensionsskyddscentralen (PSC) i sin nya långsiktiga kalkyl.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme