Suomalaisten elinikä voi kasvaa oletettua hitaammin

Eläkemenojen ja -maksujen kasvu ei johdu pelkästään matalasta syntyvyydestä, myös eliniän pitenemisellä on olennainen vaikutus.

Eläketurvakeskuksen (ETK) raportti havainnollistaa elinajanodotteen kasvun vaikutuksia eläketurvan rahoitukseen, eläke-etuuksiin ja eläkeikään. Raportissa verrataan vaihtoehtoisia skenaarioita ETK:n peruslaskelmaan, joka perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen (2019).

Vuonna 2019 elinajanodote oli miehillä 79,2 vuotta ja naisilla 84,5 vuotta. Jos elinajanodote pysähtyisi nykytasolle, matalasta syntyvyydestä johtuva työeläkemaksun (TyEL) korotuspaine poistuisi lähes kokonaan.

Pysähtyminen laskisi työeläkemaksun (TyEL) kestävää vakiotasoa vajaat kaksi prosenttiyksikköä 25 prosenttiin, mikä on lähellä nykyistä eläkemaksun tasoa. Kestävällä vakiotasolla tarkoitetaan TyEL-maksun tasoa, jolla pystytään rahoittamaan tulevat eläkemenot.

On kuitenkin realistista odottaa, että elinajanodote kasvaa jatkossakin, mutta ei ehkä yhtä nopeasti kuin aiemmin on oletettu.

– Väestöennusteet ovat olettaneet, että elinajanodotteen kasvu jatkuu nopeana. Viime vuosien kokemukset muista teollisuusmaista ja nyt käynnissä oleva koronapandemia herättävät kuitenkin kysymyksiä siitä, kuinka pitkälle myönteinen kehitys voi jatkua. Tämän vuoksi on perustelua tarkastella myös vaihtoehtoisia kehityskulkuja, sanoo johtaja Jaakko Kiander Eläketurvakeskuksesta.

Suomen arvio vertailumaista korkein

ETK:n peruslaskelmassa käytetyn Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan suomalaisten elinajanodotteen oletetaan kasvavan selkeästi vertailumaita (mm. Saksa, Ruotsi) voimakkaammin pitkällä aikavälillä. Ainoastaan Norjan ennusteessa elinajanodotteen kasvuvauhti on samaa luokkaa Suomen kanssa.

Eurostatin ennusteessa (Europop2019) oletetaan että erot Euroopan unionin jäsenmaiden elinajanodotteissa supistuvat. Keskimääräistä korkeamman elinajanodotteen maissa, kuten Suomessa, kasvun odotetaan olevan keskimääräistä hitaampaa ja matalan elinajanodotteen maissa keskimääräistä nopeampaa.

Vuonna 2070 suomalaisten elinajanodote on Tilastokeskuksen ennusteen mukaan yli 90 vuotta. Eurostatin ennusteen mukaan elinajanodote olisi sen sijaan yli 88 vuotta, eli noin kaksi vuotta vähemmän. Molemmissa ennusteissa sukupuolten välinen ero pienenee, mutta ei poistu kokonaan.

Vuoteen 2070 mennessä miesten elinajanodotteen oletetaan kasvavan suomalaisarvion mukaan noin 10 vuotta (89 vuoteen) ja naisilla noin 7 vuotta (91,5 vuoteen). Eurostatin vastaavat luvut ovat miehillä noin 86 ja naisilla noin 90,5 vuotta.

– Tilastokeskuksen ennuste on muita Euroopan maita ja Eurostatia optimistisempi. Suomen väestön kuolevuuden ennustetaan jatkavan alentumistaan samalla tavoin, kuin se on alentunut Suomessa 1980-luvun lopun jälkeen, kertoo matemaatikko Tuija Nopola Eläketurvakeskuksesta.

Matalampi elinikä tarkoittaa matalampaa eläkeikää

Työeläkkeissä on kaksi elinajanodotteen muutokset huomioivaa automaattista sopeutusmekanismia: Elinaikakerroin sopeuttaa työeläkkeiden tasoa eliniän nousuun. Myös alin vanhuuseläkeikä on kytketty elinajanodotteeseen.

Näiden takia Eurostatin ennustama kehitys pienentäisi työeläkemaksun nousupainetta vain vähän. Sen sijaan eläkkeet olisivat suurempia ja alin vanhuuseläkeikä matalampi kuin peruslaskelmassa.

ETK:n peruslaskelmassa vuonna 2000 syntyneiden alin vanhuuseläkeikä on 68 vuotta ja kaksi kuukautta. Eurostatin kuolevuuskehityksellä se olisi 67 vuotta ja 7 kuukautta, eli seitsemän kuukautta vähemmän.

Peruslaskelmassa keskieläkkeen suhde keskiansioihin laskee nykytasolta (52 %) noin kymmenen prosenttiyksikköä 43 prosenttiin vuoteen 2070 mennessä. Tämä lasku johtuu muun muassa elinaikakertoimen vaikutuksesta. Eurostatin kuolevuusoletuksella suhde laskee hieman vähemmän, noin 44 prosenttiin.

Kuolevuuden kehityksen vaikutuksia eläkejärjestelmään. Eläketurvakeskuksen raportteja 2/2021

Lisätietoja:
Matemaatikko Tuija Nopola, puh. 029 411 2217, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Johtaja Jaakko Kiander, puh. 029 411 2414, etunimi.sukunimi(at)etk.fi