Suomalaisten elinikä voi kasvaa oletettua hitaammin
Eläkemenojen ja -maksujen kasvu ei johdu pelkästään matalasta syntyvyydestä, myös eliniän pitenemisellä on olennainen vaikutus.
Eläketurvakeskuksen (ETK) raportti havainnollistaa elinajanodotteen kasvun vaikutuksia eläketurvan rahoitukseen, eläke-etuuksiin ja eläkeikään. Raportissa verrataan vaihtoehtoisia skenaarioita ETK:n peruslaskelmaan, joka perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen (2019).
Vuonna 2019 elinajanodote oli miehillä 79,2 vuotta ja naisilla 84,5 vuotta. Jos elinajanodote pysähtyisi nykytasolle, matalasta syntyvyydestä johtuva työeläkemaksun (TyEL) korotuspaine poistuisi lähes kokonaan.
Pysähtyminen laskisi työeläkemaksun (TyEL) kestävää vakiotasoa vajaat kaksi prosenttiyksikköä 25 prosenttiin, mikä on lähellä nykyistä eläkemaksun tasoa. Kestävällä vakiotasolla tarkoitetaan TyEL-maksun tasoa, jolla pystytään rahoittamaan tulevat eläkemenot.
On kuitenkin realistista odottaa, että elinajanodote kasvaa jatkossakin, mutta ei ehkä yhtä nopeasti kuin aiemmin on oletettu.
– Väestöennusteet ovat olettaneet, että elinajanodotteen kasvu jatkuu nopeana. Viime vuosien kokemukset muista teollisuusmaista ja nyt käynnissä oleva koronapandemia herättävät kuitenkin kysymyksiä siitä, kuinka pitkälle myönteinen kehitys voi jatkua. Tämän vuoksi on perustelua tarkastella myös vaihtoehtoisia kehityskulkuja, sanoo johtaja Jaakko Kiander Eläketurvakeskuksesta.
Suomen arvio vertailumaista korkein
ETK:n peruslaskelmassa käytetyn Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan suomalaisten elinajanodotteen oletetaan kasvavan selkeästi vertailumaita (mm. Saksa, Ruotsi) voimakkaammin pitkällä aikavälillä. Ainoastaan Norjan ennusteessa elinajanodotteen kasvuvauhti on samaa luokkaa Suomen kanssa.
Eurostatin ennusteessa (Europop2019) oletetaan että erot Euroopan unionin jäsenmaiden elinajanodotteissa supistuvat. Keskimääräistä korkeamman elinajanodotteen maissa, kuten Suomessa, kasvun odotetaan olevan keskimääräistä hitaampaa ja matalan elinajanodotteen maissa keskimääräistä nopeampaa.
Vuonna 2070 suomalaisten elinajanodote on Tilastokeskuksen ennusteen mukaan yli 90 vuotta. Eurostatin ennusteen mukaan elinajanodote olisi sen sijaan yli 88 vuotta, eli noin kaksi vuotta vähemmän. Molemmissa ennusteissa sukupuolten välinen ero pienenee, mutta ei poistu kokonaan.
Vuoteen 2070 mennessä miesten elinajanodotteen oletetaan kasvavan suomalaisarvion mukaan noin 10 vuotta (89 vuoteen) ja naisilla noin 7 vuotta (91,5 vuoteen). Eurostatin vastaavat luvut ovat miehillä noin 86 ja naisilla noin 90,5 vuotta.
– Tilastokeskuksen ennuste on muita Euroopan maita ja Eurostatia optimistisempi. Suomen väestön kuolevuuden ennustetaan jatkavan alentumistaan samalla tavoin, kuin se on alentunut Suomessa 1980-luvun lopun jälkeen, kertoo matemaatikko Tuija Nopola Eläketurvakeskuksesta.
Matalampi elinikä tarkoittaa matalampaa eläkeikää
Työeläkkeissä on kaksi elinajanodotteen muutokset huomioivaa automaattista sopeutusmekanismia: Elinaikakerroin sopeuttaa työeläkkeiden tasoa eliniän nousuun. Myös alin vanhuuseläkeikä on kytketty elinajanodotteeseen.
Näiden takia Eurostatin ennustama kehitys pienentäisi työeläkemaksun nousupainetta vain vähän. Sen sijaan eläkkeet olisivat suurempia ja alin vanhuuseläkeikä matalampi kuin peruslaskelmassa.
ETK:n peruslaskelmassa vuonna 2000 syntyneiden alin vanhuuseläkeikä on 68 vuotta ja kaksi kuukautta. Eurostatin kuolevuuskehityksellä se olisi 67 vuotta ja 7 kuukautta, eli seitsemän kuukautta vähemmän.
Peruslaskelmassa keskieläkkeen suhde keskiansioihin laskee nykytasolta (52 %) noin kymmenen prosenttiyksikköä 43 prosenttiin vuoteen 2070 mennessä. Tämä lasku johtuu muun muassa elinaikakertoimen vaikutuksesta. Eurostatin kuolevuusoletuksella suhde laskee hieman vähemmän, noin 44 prosenttiin.
Kuolevuuden kehityksen vaikutuksia eläkejärjestelmään. Eläketurvakeskuksen raportteja 2/2021
Lisätietoja:
Matemaatikko Tuija Nopola, puh. 029 411 2217, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Johtaja Jaakko Kiander, puh. 029 411 2414, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Podcasten Eläkekomitea: Unga vill ha kortare arbetsdagar och en välfärdsstat – realism?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Hur förhåller sig den mytiska ungdomen och de sportiga pensionärerna till arbetslivet? Vem borde arbeta längre? Är den hotande arbetskraftsbristen ett hot eller en möjlighet för ungdomarna? Det diskuteras av direktör Mika Maliranta från forskningsinstitutet Labore, ungdomsforskaren Susanna Ågren från Tammerfors universitet och specialforskare Ilari Ilmakunnas från Pensionsskyddscentralen.
Eläkekomitea: Nuoret haluavat lyhyemmät työpäivät ja hyvinvointivaltion – realismia?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Miten myyttinen nuoriso ja sporttiset eläkeläiset suhtautuvat työelämään? Kenen työuria pitäisi pidentää? Onko Suomea uhkaava työvoimapula uhka vai mahdollisuus nuorille? Aiheesta keskustelemassa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta, Tampereen yliopiston nuorisotutkija Susanna Ågren ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas.
Medelpensionen steg till nästan 2 000 euro27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas medelpension utvecklades positivt år 2023. Samtidigt ökade de totala pensionsutgifterna – pensioner betalades för nära 38 miljarder euro. I fjol fanns det 1,6 miljoner pensionstagare i Finland.
Keskieläke nousi lähes 2 000 euroon27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten keskieläke kehittyi vuonna 2023 myönteisesti. Samalla kokonaiseläkemenot kasvoivat – eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa. Maassa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa.
Podcasten Eläkekomitea: Hur ska miljardanpassningen av pensionerna göras?20.3.2024 08:25:00 EET | Tiedote
Förhandlingarna om pensionsreformen är i gång. Vad beslutar man om och vem bär riskerna? Det diskuteras av direktör Mikko Kuusela från Finanssiala ry, forskningsdirektör Tuulia Hakola-Uusitalo från Statens ekonomiska forskningscentral och vd Mikko Kautto från Pensionsskyddscentralen. Konferencier är ekonomijournalisten Alma Onali.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme