Suomalaisten suhtautuminen ilmastouhan vakavuuteen politisoitunut – suomalaiset aiempaa valmiimpia ilmastotekoihin

Huoli ilmastosta on laantunut hieman edellisvuodesta. Korkeimmillaan ilmastohuoli oli vuonna 2006, jolloin 86 prosenttia oli samaa mieltä väittämän kanssa.

”Selvä enemmistö suomalaisista on edelleen sitoutuneita ilmastonmuutoksen torjuntaan, mutta ilmastonäkemykset ovat alkaneet polarisoitua poliittisesti. Vielä vuonna 2006 ilmastonmuutos oli huoli, jonka enemmistö jakoi puoluekantaan katsomatta. Politisoitumisen vuoksi yksituumaisuus ilmastoasenteissa on väistynyt”, sanoo EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen, joka on kirjoittanut Tee se itse ilmastopolitiikkaa -EVA Analyysin.

Ilmastonäkemysten kahtia jakautuneisuutta kuvaa se, että 44 prosenttia suomalaisista laittaisi ilmastotoimet nyt tauolle, koska tarvitsemme käyttöömme kaiken saatavilla olevan energian. Yhtä moni (44 %) on toista mieltä.

Perussuomalaisten kannattajista 90 prosenttia kannattaa taukoa ilmastopolitiikkaan ja -toimiin. Enemmistö myös Liike Nytin (75 %), kokoomuksen (53 %) ja keskustan (52 %) kannattajista toivoo ilmastopolitiikkaan tuumaustaukoa ja kristillisdemokraattien kannattajistakin puolet (50 %). Torjuvalla kannalla ilmastopolitiikan jäähyyn ovat enemmistöt SDP:n (54 % vastustaa), RKP:n (66 %), vasemmistoliiton (87 %) ja vihreiden (91 %) kannattajista.

Toisaalta suomalaiset ovat aiempaa valmiimpia tekemään henkilökohtaisessa elämässään ilmastotoimia.

77 prosenttia pitää mahdollisena energian käytön vähentämistä kotitaloudessaan ja 75 prosenttia henkilökohtaisten hyödykkeiden kulutuksen puolittamista. Lentomatkustamisesta luopumista pitää mahdollisena 71 prosenttia ja 52 prosenttia lihansyönnistä luopumista. Vaikeampia toimia ihmisille ovat esimerkiksi yksityisautoilun lopettaminen (36 % pitää mahdollisena) tai pienempään asuntoon muuttaminen (24 % pitää mahdollisena).

”Vaikka näkemykset kansallisesta ilmastopolitiikasta politisoituvat, kansalaiset osoittavat selvää halua toimia henkilökohtaisessa elämässään ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tätä selittää toisaalta edelleen laajasti jaettu ilmastohuoli, ja toisaalta se, että suomalaiset osoittavat hyvin laajaa halua energiasta ja kulutuksesta säästämiseen energiakriisin ja kohonneen inflaation oloissa. Markkinatalouden lainalaisuudet pätevät myös ilmastonmuutoksen torjunnassa: hinta on tehokas konsultti.”, Metelinen sanoo.

Tulokset perustuvat 2 088 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 19.–31.10.2022. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.

Sami Metelinen: Tee se itse ilmastopolitiikkaa -EVA Analyysi tiistaina 17.1. kello 6.00 osoitteessa www.eva.fi

Lisätiedot: toimituspäällikkö Sami Metelinen, sami.metelinen@eva.fi tai +358 40 578 0041

Julkaisun ennakkopyynnöt: viestintäpäällikkö Heini Larros, heini.larros@eva.fi tai +358 40 526 9728