Maanmittauslaitos

Suomalaistutkijat Etelänavalla – täsmällisempää tietoa mannerjäätikön tulevaisuudesta

Jaa

Etelämantereella tehdään nyt tutkimusta, jonka tarkoituksena on parantaa satelliittihavaintojen tarkkuutta. Tutkimuksen avulla on määrä saada täsmällisempiä ennusteita Antarktiksen jään tulevaisuudesta. FINNARP 2022 -retkikunnan matkassa on myös Maanmittauslaitos.

Maanmittauslaitoksen tutkimusprofessori Antero Kukko Etelämanterella marraskuussa 2022.
– Tehtävänäni on kerätä tarkkaa pinnankarkeustietoa kerrallaan noin 0,5–1 km2 kokoisilta alueilta isolla hybrididroonilla laserkeilaamalla lumen, jään ja merijään pintaa eri paikoista muutaman kymmenen kilometrin säteellä Aboa-tutkimusasemasta, hän kertoo.
Maanmittauslaitoksen tutkimusprofessori Antero Kukko Etelämanterella marraskuussa 2022. – Tehtävänäni on kerätä tarkkaa pinnankarkeustietoa kerrallaan noin 0,5–1 km2 kokoisilta alueilta isolla hybrididroonilla laserkeilaamalla lumen, jään ja merijään pintaa eri paikoista muutaman kymmenen kilometrin säteellä Aboa-tutkimusasemasta, hän kertoo.

Suomalaistutkijoiden retkikunta FINNARP 2022 lähti matkaan 8.11. Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboalle Kuningatar Maudin maalle, josta paluu on helmikuussa 2023.

Mukana on lumen, jään ja kaukokartoituksen tutkijoita sekä geologeja Maanmittauslaitokselta, Ilmatieteen laitokselta ja Luonnontieteellisestä museosta. Kymmenen hengen retkikunnasta puolet on tutkimusaseman tekniikasta, ruoasta ja lääkintähuollosta vastaavaa henkilökuntaa

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:tä edustaa tutkimusprofessori Antero Kukko. Hän on mukana Suomen Akatemian rahoittamassa Maanmittauslaitoksen ja Ilmatieteen laitoksen LAS3R-yhteisprojektissa, jossa Antarktiksen lumen ja merijään pinnankarkeutta määritetään lasermittauksin satelliittipohjaisten albedo- ja altimetriahavaintojen kehittämiseksi.

– Projektissa tutkitaan lumen ja merijään pinnankarkeutta ja pyritään luomaan tarkempi heijastuvuusmalli satelliittihavaintojen tulkitsemiseksi, hän kertoo. 

Etelämantereen olosuhteet eduksi tutkimukselle

Antarktiksen mannerjäätikkö ja merijää ovat tärkeitä maapallon ilmastojärjestelmän osia. Niiden tilan seuraaminen satelliittihavainnoin vaatii laajaa ymmärrystä erilaisista havaintoihin vaikuttavista tekijöistä, mutta tähän asti lumen ja jään pinnankarkeuden vaikutusta satelliittimittauksiin on tunnettu heikosti.

– Etelämanner on valtava, 41 kertaa Suomen pinta-alan kokoinen alue, joka on 98-prosenttisesti lumen ja jään peitossa. Siksi sillä on suuri merkitys maapallon ilmastolle. Etelämantereen ilmasto on todella kuivaa ja lumi on rakenteeltaan ja heijastusominaisuuksiltaan erilaista kuin kotoinen lumemme, Kukko kuvailee.

Nyt tehtävässä tutkimuksessa mitataan Antarktiksen lumi- ja jääpintojen pinnankarkeutta laserkeilausmenetelmällä, joka tuottaa lasersäteen avulla kohteestaan tarkkaa kolmiulotteista tietoa. Tutkimuksen avulla voidaan parantaa merkittävästi satelliittihavaintojen laatua ja tarkkuutta, joiden avulla voidaan tehdä tarkempia ennusteita Antarktiksen lumen ja jään tulevaisuudesta.

Tutkimuskalustoa droneista moottorikelkkaan

Etelämantereella kenttätyöt ovat merkittävässä osassa tutkimusta

– Tehtävänäni on kerätä tarkkaa pinnankarkeustietoa kerrallaan noin 0,5–1 km2 kokoisilta alueilta isolla hybrididroonilla laserkeilaamalla lumen, jään ja merijään pintaa eri paikoista muutaman kymmenen kilometrin säteellä Aboa-tutkimusasemasta. Merijäälentoja varten tehdään retki rannikolle noin 150 kilometrin matkan päähän Aboasta, ja siellä suoritetaan usean kilometrin pituisia jonomaisia lentoja pitkien aallonpituuksien havaitsemiseksi merijään rakenteessa, Kukko kertoo.

Mittauksissa käytettävät mittalaitteet ovat Paikkatietokeskuksen kehittämiä. Paikkatietokeskus on maailman johtava liikkuvan laserkeilauksen tutkimusryhmä maailmassa. 

Kauden aikana suoritetaan muutamassa valitussa paikassa säännöllisiä toistomittauksia, joiden avulla voidaan seurata lumen pinnankarkeuden muutoksia ja kesäauringon säteilyn vaikutusta lumen pinnan rakenteeseen ja heijastuvuuteen. 

Mittauksia ajoitetaan samanaikaisesti satelliittien ylilentojen kanssa.

– Satelliittien reiteille osumiseksi käytämme rataennusteita ja valitsemme sopivimmat huomioiden etäisyyden ja vallitseva sään. Näille alueille liikumme moottorikelkoilla.

Ilmatieteen laitoksella toimiva Suomen Etelämanner-operaatio FINNARP järjestää vuosittaiset tutkimusretkikunnat Aboalle ja tukee Suomen Akatemian rahoitusta saaneiden hankkeiden kenttätöitä Etelämantereella. Tutkimustyö keskittyy pääosin Kuningatar Maudin maalle, tutkimusasema Aboan lähiympäristöön ja maastoretkillä myös kauempana sijaitseville alueille.

 Retkikunnan kuulumisia voi seurata Ilmatieteen laitoksen sivuilla

https://www.ilmatieteenlaitos.fi/etelamanner

Yhteyshenkilöt

Lisätiedot Maanmittauslaitoksen tutkimustyöhön ja LAS3R-hankkeeseen liittyen

Osastonjohtaja, prof. Juha Hyyppä, kaukokartoituksen ja fotogrammetrian osasto

etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi

Kuvat

Maanmittauslaitoksen tutkimusprofessori Antero Kukko Etelämanterella marraskuussa 2022.
– Tehtävänäni on kerätä tarkkaa pinnankarkeustietoa kerrallaan noin 0,5–1 km2 kokoisilta alueilta isolla hybrididroonilla laserkeilaamalla lumen, jään ja merijään pintaa eri paikoista muutaman kymmenen kilometrin säteellä Aboa-tutkimusasemasta, hän kertoo.
Maanmittauslaitoksen tutkimusprofessori Antero Kukko Etelämanterella marraskuussa 2022. – Tehtävänäni on kerätä tarkkaa pinnankarkeustietoa kerrallaan noin 0,5–1 km2 kokoisilta alueilta isolla hybrididroonilla laserkeilaamalla lumen, jään ja merijään pintaa eri paikoista muutaman kymmenen kilometrin säteellä Aboa-tutkimusasemasta, hän kertoo.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Maanmittauslaitos
Maanmittauslaitos
PL 84 (Opastinsilta 12C)
00521 HELSINKI

029 530 1100 (Vaihde)https://www.maanmittauslaitos.fi/

Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.

Maanmittauslaitos.fi

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos

Nyt voit itse seurata huoneistotietojärjestelmään siirtymistä23.1.2023 07:31:37 EET | Tiedote

Haluatko seurata, miten uusi suomalainen asumisen omistuksen perusrekisteri, huoneistotietojärjestelmä, täyttyy taloyhtiöiden osakeluetteloista? Rekisteri kattaa jo yli 80 % asunto-osakeyhtiöistä Ranualla ja Tervolassa, mutta kymmenissä kunnissa heräillään taloyhtiöiden lakisääteiseen velvollisuuteen hitaasti. Taloyhtiöiden on siirrettävä osakeluettelonsa huoneistotietojärjestelmään vuoden 2023 loppuun mennessä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme